Kaa­mos­lei­ril­le Rau­ti­o­saa­ren lei­ri­kes­kuk­seen ko­koon­tui 13.–15. mar­ras­kuu­ta 43 hen­gen po­ruk­ka eri-ikäi­siä lei­ri­läi­siä, kau­im­mai­set Hel­sin­gis­tä, lä­him­mät Ro­va­nie­mel­tä. Lei­ri­läi­siä joh­dat­ti­vat pai­kal­le pi­me­än pik­ku­tien var­teen sy­ty­te­tyt kynt­ti­lät.

Ajan­koh­taan ja ul­ko­na val­lit­se­vaan pi­me­ään sopi lei­ri-isän­tä Han­nu Sii­to­sen per­jan­tai-il­ta­na pi­tä­mä esi­tel­mä re­von­tu­lis­ta. Saim­me näh­dä upei­ta ku­via ra­nu­a­lai­sis­ta re­von­tu­lis­ta eli ”tu­li­ke­tuis­ta”, ”tu­li­re­vois­ta” tai ”Rui­jan val­keis­ta”. Vih­rei­tä, pu­nai­sia, kel­tai­sia ja si­ni­siä tu­lia kie­mur­te­li tai­vaal­la us­ko­mat­to­mis­sa sä­vyis­sä ja muo­dois­sa.

Mai­se­ma oli vie­lä per­jan­tai-il­ta­na täy­sin val­koi­nen. Lau­an­tai­na sää al­koi lauh­tua ja lun­ta suli jon­kin ver­ran pois.

Sari Kujala, kantorepussaan Aki Kujala Taivalkoskelta sekä Akin kummit Päivi ja Heikki Kujala Vantaalta nauttivat yhdessäolosta. Sarilla oli leirillä mukana kaksi lasta, Matleena ja Aki. Isä oli jäänyt neljän muun pienen kanssa kotiin. – Tämä leiri katkaisee mukavasti syksyn, Sari sanoi.

Sari Ku­ja­la, kan­to­re­pus­saan Aki Ku­ja­la Tai­val­kos­kel­ta sekä Akin kum­mit Päi­vi ja

Heik­ki Ku­ja­la Van­taal­ta naut­ti­vat yh­des­sä­o­los­ta. Sa­ril­la oli lei­ril­lä mu­ka­na kak­si

las­ta, Mat­lee­na ja Aki. Isä oli jää­nyt nel­jän muun pie­nen kans­sa ko­tiin.

– Tämä lei­ri kat­kai­see mu­ka­vas­ti syk­syn, Sari sa­noi.

Ret­kei­lyä ja tal­vi­sia tun­nel­mia

Toi­nen lei­ri-isän­tä, Pent­ti Löp­pö­nen pu­hui lau­an­tain aa­mu­har­tau­des­sa sii­tä, mi­ten us­ko­vai­sil­la on val­miik­si teh­ty val­ta­kun­ta.

– Meil­le sa­no­taan ai­na, et­tä ”tul­kaa ja omis­ta­kaa”, Löp­pö­nen to­te­si.

Luo­jan töi­tä saim­me ihas­tel­la päi­vä­ret­kel­lä hii­den­kir­nuil­le. Nuo jää­kau­den ai­kaan syn­ty­neet sy­vät kuo­pat kal­li­ois­sa ovat hie­noa kat­sel­ta­vaa.

Tämä lumiukko vartioi hiidenkirnuilla. Sen rakensi Johan Pulkkanen.

Tämä lu­miuk­ko var­ti­oi hii­den­kir­nuil­la. Sen ra­ken­si

Jo­han Pulk­ka­nen.

Lau­an­tai-il­lan sa­vu­sau­nan jäl­keen pais­tet­tiin ko­das­sa loi­mu­loh­ta. Nuo­ti­on ää­res­sä kuul­tiin yh­teis­lau­lu­jen li­säk­si lei­ri­läis­ten esit­tä­miä yk­sin­lau­lu­ja, ru­no­ja sekä haus­ko­ja kas­ku­ja ja sa­vo­lais­vit­se­jä.

Päivi Kallio kummityttönsä Matleena Kujalan kanssa. Päiville kaamosleiri oli jo neljäs. Hänestä tällä leirillä oli erityisen mukavaa vaihteleva ohjelma sekä se, että mukana oli eri-ikäisiä ihmisiä. Hän halusi rohkaista kummeja ottamaan kummilapsiaan leireille mukaan. – Näin voi auttaa myös lasten vanhempia, hän totesi.

Päi­vi Kal­lio kum­mi­tyt­tön­sä Mat­lee­na Ku­ja­lan kans­sa. Päi­vil­le kaa­mos­lei­ri oli jo nel­jäs.

Hä­nes­tä täl­lä lei­ril­lä oli eri­tyi­sen mu­ka­vaa vaih­te­le­va oh­jel­ma sekä se, et­tä mu­ka­na oli

eri-ikäi­siä ih­mi­siä. Hän ha­lu­si roh­kais­ta kum­me­ja ot­ta­maan kum­mi­lap­si­aan lei­reil­le

mu­kaan. – Näin voi aut­taa myös las­ten van­hem­pia, hän to­te­si.

Raa­mat­tu­luo­kas­sa op­pi­mas­sa

Sun­nun­tai­aa­mun raa­mat­tu­luo­kas­sa Kari Gus­tafs­son ker­toi mie­len­kiin­toi­sel­la ta­val­la, mil­lai­sia taus­to­ja liit­tyy Paa­va­lin kir­jee­seen ko­rint­ti­lai­sil­le. Ko­rint­ti oli tuol­loin vil­kas, kan­sain­vä­li­nen sa­ta­ma­kau­pun­ki.

Paa­va­li sai Efe­sok­seen, ko­ti­kau­pun­kiin­sa, vies­tiä Ko­rin­tin huo­les­tut­ta­vas­ta ti­lan­tees­ta: siel­lä oli pal­jon sekä maal­lis­ta et­tä hen­gel­lis­tä rap­pi­ol­li­suut­ta. Ih­mi­set oli­vat ja­kaan­tu­neet nel­jään eri­lai­seen ryh­mään – yk­si oli Kris­tuk­sen puo­lel­la, yk­si Paa­va­lin, yk­si Apol­lok­sen ja yk­si Kee­fak­sen.

Paa­va­li kir­joit­ti Ko­rint­tiin nel­jä kir­jet­tä, jois­ta kak­si on ka­don­nut. Raa­ma­tus­sa ole­via kah­ta Ko­rint­to­lais­kir­jet­tä esi­mer­kik­si Lut­her pi­tää Paa­va­lin tär­keim­pi­nä kir­jei­nä, erään­lai­si­na hel­mi­nä. Nii­den kaut­ta Lut­her ym­mär­si, et­tä ih­mi­set ovat pe­las­tet­tu­ja yk­sin ar­mos­ta, Kris­tuk­sen täh­den.

Yh­tä­läi­syyk­siä Ko­rin­tin ti­lan­tee­seen löy­tyy myös ny­ky­a­jas­ta. Ai­he he­rät­ti­kin vil­kas­ta kes­kus­te­lua. Lei­ri­läis­ten muis­to­lau­seek­si jäi­vät Paa­va­lin roh­kai­se­vat sa­nat Ko­rin­tin us­ko­vai­sil­le (2. Kor. 4:8–10).

Var­si­nai­sen lei­ri­oh­jel­man päät­teek­si nau­tit­tiin vie­lä juh­la­lou­nas. Sen, ku­ten muut­kin lei­rin mait­ta­vat an­ti­met, oli ko­kan­nut lei­rie­män­tä Sei­ja Löp­pö­nen muun keit­ti­ö­hen­ki­lö­kun­nan kans­sa. En­nen ate­ri­aa lei­ri­läi­set ojen­si­vat Sei­jal­le ja Pen­til­le pie­nen lah­jan, oli­han ky­sees­sä hei­dän vii­mei­nen lei­rin­sä en­nen eläk­keel­le siir­ty­mis­tä. Lou­naan jäl­keen lei­ri­kes­kuk­ses­sa pi­det­tiin vie­lä lei­ri­seu­rat.

Marja-Leena Raatikainen piti kaamosleirillä luennon, jossa hän esitteli lapsille sopivia loru- ja satukirjoja. Hän kehotti lukemaan lapsille mahdollisimman paljon: se kehittää sanavarastoa ja mielikuvitusta.

Mar­ja-Lee­na Raa­ti­kai­nen piti kaa­mos­lei­ril­lä lu­en­non,

jos­sa hän esit­te­li lap­sil­le so­pi­via loru- ja sa­tu­kir­jo­ja.

Hän ke­hot­ti lu­ke­maan lap­sil­le mah­dol­li­sim­man pal­jon:

se ke­hit­tää sa­na­va­ras­toa ja mie­li­ku­vi­tus­ta. Joi­tain

ai­kui­sil­le­kin suun­nat­tu­ja te­ok­sia esi­tel­tiin – jou­kos­sa

myös Lu­mi­ket­tu-ro­maa­ni, jos­ta te­ok­sen kir­joit­ta­ja

Kati Kan­to ker­toi.