Kaamosleirille Rautiosaaren leirikeskukseen kokoontui 13.–15. marraskuuta 43 hengen porukka eri-ikäisiä leiriläisiä, kauimmaiset Helsingistä, lähimmät Rovaniemeltä. Leiriläisiä johdattivat paikalle pimeän pikkutien varteen sytytetyt kynttilät.
Ajankohtaan ja ulkona vallitsevaan pimeään sopi leiri-isäntä Hannu Siitosen perjantai-iltana pitämä esitelmä revontulista. Saimme nähdä upeita kuvia ranualaisista revontulista eli ”tuliketuista”, ”tulirevoista” tai ”Ruijan valkeista”. Vihreitä, punaisia, keltaisia ja sinisiä tulia kiemurteli taivaalla uskomattomissa sävyissä ja muodoissa.
Maisema oli vielä perjantai-iltana täysin valkoinen. Lauantaina sää alkoi lauhtua ja lunta suli jonkin verran pois.
Sari Kujala, kantorepussaan Aki Kujala Taivalkoskelta sekä Akin kummit Päivi ja Heikki Kujala Vantaalta nauttivat yhdessäolosta. Sarilla oli leirillä mukana kaksi lasta, Matleena ja Aki. Isä oli jäänyt neljän muun pienen kanssa kotiin. – Tämä leiri katkaisee mukavasti syksyn, Sari sanoi.
Sari Kujala, kantorepussaan Aki Kujala Taivalkoskelta sekä Akin kummit Päivi ja
Heikki Kujala Vantaalta nauttivat yhdessäolosta. Sarilla oli leirillä mukana kaksi
lasta, Matleena ja Aki. Isä oli jäänyt neljän muun pienen kanssa kotiin.
– Tämä leiri katkaisee mukavasti syksyn, Sari sanoi.
Retkeilyä ja talvisia tunnelmia
Toinen leiri-isäntä, Pentti Löppönen puhui lauantain aamuhartaudessa siitä, miten uskovaisilla on valmiiksi tehty valtakunta.
– Meille sanotaan aina, että ”tulkaa ja omistakaa”, Löppönen totesi.
Luojan töitä saimme ihastella päiväretkellä hiidenkirnuille. Nuo jääkauden aikaan syntyneet syvät kuopat kallioissa ovat hienoa katseltavaa.
Tämä lumiukko vartioi hiidenkirnuilla. Sen rakensi Johan Pulkkanen.
Tämä lumiukko vartioi hiidenkirnuilla. Sen rakensi
Johan Pulkkanen.
Lauantai-illan savusaunan jälkeen paistettiin kodassa loimulohta. Nuotion ääressä kuultiin yhteislaulujen lisäksi leiriläisten esittämiä yksinlauluja, runoja sekä hauskoja kaskuja ja savolaisvitsejä.
Päivi Kallio kummityttönsä Matleena Kujalan kanssa. Päiville kaamosleiri oli jo neljäs. Hänestä tällä leirillä oli erityisen mukavaa vaihteleva ohjelma sekä se, että mukana oli eri-ikäisiä ihmisiä. Hän halusi rohkaista kummeja ottamaan kummilapsiaan leireille mukaan. – Näin voi auttaa myös lasten vanhempia, hän totesi.
Päivi Kallio kummityttönsä Matleena Kujalan kanssa. Päiville kaamosleiri oli jo neljäs.
Hänestä tällä leirillä oli erityisen mukavaa vaihteleva ohjelma sekä se, että mukana oli
eri-ikäisiä ihmisiä. Hän halusi rohkaista kummeja ottamaan kummilapsiaan leireille
mukaan. – Näin voi auttaa myös lasten vanhempia, hän totesi.
Raamattuluokassa oppimassa
Sunnuntaiaamun raamattuluokassa Kari Gustafsson kertoi mielenkiintoisella tavalla, millaisia taustoja liittyy Paavalin kirjeeseen korinttilaisille. Korintti oli tuolloin vilkas, kansainvälinen satamakaupunki.
Paavali sai Efesokseen, kotikaupunkiinsa, viestiä Korintin huolestuttavasta tilanteesta: siellä oli paljon sekä maallista että hengellistä rappiollisuutta. Ihmiset olivat jakaantuneet neljään erilaiseen ryhmään – yksi oli Kristuksen puolella, yksi Paavalin, yksi Apolloksen ja yksi Keefaksen.
Paavali kirjoitti Korinttiin neljä kirjettä, joista kaksi on kadonnut. Raamatussa olevia kahta Korinttolaiskirjettä esimerkiksi Luther pitää Paavalin tärkeimpinä kirjeinä, eräänlaisina helminä. Niiden kautta Luther ymmärsi, että ihmiset ovat pelastettuja yksin armosta, Kristuksen tähden.
Yhtäläisyyksiä Korintin tilanteeseen löytyy myös nykyajasta. Aihe herättikin vilkasta keskustelua. Leiriläisten muistolauseeksi jäivät Paavalin rohkaisevat sanat Korintin uskovaisille (2. Kor. 4:8–10).
Varsinaisen leiriohjelman päätteeksi nautittiin vielä juhlalounas. Sen, kuten muutkin leirin maittavat antimet, oli kokannut leiriemäntä Seija Löppönen muun keittiöhenkilökunnan kanssa. Ennen ateriaa leiriläiset ojensivat Seijalle ja Pentille pienen lahjan, olihan kyseessä heidän viimeinen leirinsä ennen eläkkeelle siirtymistä. Lounaan jälkeen leirikeskuksessa pidettiin vielä leiriseurat.
Marja-Leena Raatikainen piti kaamosleirillä luennon, jossa hän esitteli lapsille sopivia loru- ja satukirjoja. Hän kehotti lukemaan lapsille mahdollisimman paljon: se kehittää sanavarastoa ja mielikuvitusta.
Marja-Leena Raatikainen piti kaamosleirillä luennon,
jossa hän esitteli lapsille sopivia loru- ja satukirjoja.
Hän kehotti lukemaan lapsille mahdollisimman paljon:
se kehittää sanavarastoa ja mielikuvitusta. Joitain
aikuisillekin suunnattuja teoksia esiteltiin – joukossa
myös Lumikettu-romaani, josta teoksen kirjoittaja
Kati Kanto kertoi.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys