Kirkon viestintä tiedottaa valtakunnallisesta rippikoulukyselystä, josta selviää, että vuonna 2021 rippikouluun osallistuneiden nuorten kokemukset olivat erittäin positiivisia. Kysely antaa viitteitä siitä, että rippikoulu tukee nuorten hyvinvointia mutta tuo myös ilmi sen, että tyttöjen elämänilo on heikentynyt viime vuosina.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoululaisten kokemuksia on kysytty joka vuosi vuodesta 2018 alkaen. Vastauksia saatiin nyt ennätysmäärä, 22 000. Suuri otanta antaa jo merkittävää tietoa siitä, miten ikäluokka kokee rippikoulun.
Rippikoulu sai vastaajilta yleisarvosanaksi 9-. Erityisen tyytyväisiä nuoret ovat siihen, että rippikoulussa saa olla oma itsensä, he tulevat kuulluiksi ja siellä on turvallista ja hauskaa.
Rippikoulua tehdään osallistavammaksi
Rippikoulua on aktiivisesti kehitetty yhä nuorilähtöisemmäksi. Vuonna 2017 voimaan tulleen rippikoulusuunnitelman tavoitteena on, että nuoret ovat osallisia, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa.
– Rippikoululeirillä oli kivointa yhdessä oleminen, muiden rippikoululaisten ja isosten ja kaikkien siellä olevien kanssa. Yhdessäolo toisten mukavien ihmisten kanssa sai aika nopeasti tunteen porukkaan kuulumisesta. Omien leiri-isosten esimerkki auttamisesta sai minutkin innostumaan isoseksi lähtemiseen ensi kesälle. Meidät oli jaettu pienempiin ryhmiin, joten pienessä porukassa oli helppo tuoda omia mielipiteitä esille isosten rohkaisemana, kertoo Oulun Karjasillan seurakunnan rippikoululainen Kiira.
Osallisuus ja nuorilähtöisyys ovat olleet jo pitkään rippikoulun kehittämisen ytimessä.
– Käytännössä nuorilähtöisyys tarkoittaa, että annamme nuorille mahdollisuuden vaikuttaa rippikoulun suunnitteluun ja toteutukseen sekä sisällön että toimintatapojen osalta. Hienoa, että tämän vuoden kyselyssä esimerkiksi kuulluksi tulemisen kokemus näyttäisi olevan varsin vahva. Se on yksi merkittävä askel nuorilähtöisessä rippikoulussa, toteaa Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen.
Rippikoulu näyttää tukevan nuorten hyvinvointia
Korona-aika on myös lisännyt nuorten pahoinvointia. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että 8- ja 9-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet aiempiin vuosiin verrattuna merkittävästi. Rippikoulukokemuksessa pahoinvoinnin lisääntyminen ei näy kuitenkaan yhtä selvästi kuin kouluterveyskyselyssä.
– Pääsääntöisesti voi todeta, että rippikoulukyselyn perusteella nuoret kokevat vahvaa yhteisöllisyyttä rippikoulussa. Tämä näkyy erityisen selvästi turvallisuuteen ja yhteishenkeen liittyvissä arvioissa. Oma kysymyksensä sitten on, kuinka pitkälle rippikoulussa koettu yhteisöllisyys kantaa. Ei liene kuitenkaan liioiteltua todeta, että rippikoulu lisää nuorten hyvinvointia, pohtii Pulkkinen.
Tyttöjen elämänilo on heikentynyt
Yksi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvä mittari liittyy tutkimuksen väittämään ’Iloitsen elämästäni’. Tulosten mukaan valtaosa nuorista kokee iloitsevansa elämästään, mutta neljän mittausvuoden aikana tulos on heikentynyt tyttöjen osalta.
– Ero tyttöjen ja poikien kokemuksessa oli tämän vuoden kyselyssä suuri, 10 prosenttiyksikköä. Mistä kaikesta tämä ero johtuu ja voiko rippikoulu vahvistaa nuorten kokemusta elämänilosta? Näitä täytyisi selvittää enemmän, Pulkkinen sanoo.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.