Saara Kolehmainen
Suviseurojen ja muiden ulkoilmassa tapahtuvien yleisötilaisuuksien järjestämistä ohjaa kaksi lakia: pelastuslaki ja kokoontumislaki.
Turvallisuuden takaamiseksi ja lakien toteuttamiseksi suurissa seuroissa on järjestyksenvalvojia, jotka huolehtivat osaltaan seurojen toteutumisesta.
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) ja sen piirissä toimivat opistot tiivistävät yhteistyötä järjestyksenvalvojien kouluttamisessa ja kurssitarjonta lisääntyy. Syksyn ja tulevan talven aikana sekä Jämsässä, Reisjärvellä että Ranualla voi suorittaa järjestyksenvalvojakortin. Uusia kursseja tullaan järjestämään myös rauhanyhdistysten toimitaloilla ympäri Suomen.
Koulutuksen lisäämistä varten SRK on kouluttanut Poliisiammattikorkeakoululla viisi uutta kouluttajaa. SRK:lla suviseuratyöstä vastaava Asko Syrjälä kertoo, että lisäkouluttajille ja -koulutukselle on ollut selkeä tarve.
– Erityisesti menneen kesän aikana oli haasteita saada riittävästi järjestyksenvalvojia suuriin seuroihin.
Kurssin käynyt ja kortin saanut voi toimia järjestyksenvalvojan tehtävässä Suviseuroissa ja muissa isoissa seuroissa. Kurssit ovat ilmaisia rauhanyhdistyksen jäsenille.
Poliisi hyväksyy järjestyksenvalvojaksi
Suurissa seuroissa järjestyksenvalvojan työvuorot poikkeavat niin sanotuista tavallisista seuratyövuoroista: niihin ei voi ilmoittautua työvoimatoimistossa. Järjestyksenvalvojat rekrytoidaan vuoroihin hyvissä ajoin, jopa kuukausia aikaisemmin. Viranomaiset tarkistavat kaikkien järjestyksenvalvojien korttien voimassaolon ja taustat.
Järjestyksenvalvojakurssien uusi kouluttaja Pasi Parkkila kertoo, että järjestyksenvalvojan peruskoulutus on pituudeltaan 40 oppituntia.
– Kurssi sisältää luonnollisesti teoriatunteja sekä käytännön harjoittelua voimakeinojen käyttöön, pelastustoimintaan ja hätäensiapuun. Kurssin lopussa on teoriakoe.
Henkilön sopivuus järjestyksenvalvojaksi riippuu pääasiassa sellaisista henkilökohtaisista seikoista, joita on vaikea määritellä laissa täsmällisesti.
– Kyseiset seikat liittyvät käytännössä henkilön luotettavuuteen, rehellisyyteen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi rikoksiin syyllistyminen voi muodostaa esteen järjestyksenvalvojaksi hyväksymiselle. Myös henkilön terveydentila tai tietyt sairaudet voivat muodostaa tällaisen esteen.
Järjestyksenvalvojaksi hyväksynnän tekee poliisilaitos.
Parkkila huomauttaa, että riittävällä määrällä järjestyksenvalvojia varmistamme tapahtumien luvittamisen ja turvallisuuden myös jatkossa. Kortista voi olla hyötyä laajemminkin.
– Moni on hankkinut myös lisätienestejä tai jopa työn toimimalla järjestyksenvalvojana.
Hän on toiminut pitkään itsekin järjestyksenvalvojana.
– Työvuoroissa on ollut hyvä ilmapiiri. Joskus on tullut mieleen, että onkohan kaikissa kodeissa muistettu muistuttaa nuoria, että järjestyksenvalvojien ohjeet ja neuvot ovat yhteiseksi hyväksi ja niitä tulee noudattaa heti, eikä useamman kehotuksen jälkeen.
Rekisteri ajan tasalle
SRK:lla on olemassa järjestyksenvalvojarekisteri, jonka ylläpidosta vastaa Marika Hietala. Tulevan syksyn ja kevään aikana rekisteri on tarkoitus päivittää yhteistyössä rauhanyhdistysten kanssa.
– Varmasti monen rekisterissä olevan henkilön tiedot ovat muuttuneet esimerkiksi asuinpaikan osalta, huomauttaa Asko Syrjälä.
Hän kertoo, että SRK aikoo lähestyä kaikkia yhdistyksiä rekisterin päivittämiseen liittyen ja on jo aiemmin pyytänyt yhdistyksiä nimeämään järjestyksenvalvontayhdyshenkilön.
– Toive on, että rauhanyhdistyksissä suhtaudutaan järjestyksenvalvontaan kuten mihin tahansa muuhunkin työmuotoon. Voisiko ihmisiä lähestyä kysymällä, lähtisitkö sinä meidän yhdistyksen edustajaksi kurssille?
Syrjälä kannustaa hakeutumaan mukaan koulutuksiin.
– Järjestyksenvalvojan tehtävä sopii erityisen hyvin myös naisille.
Tällä viikolla (43) ilmestyvästä lehdestä löytyy myös Pudasjärven Suviseurojen turvallisuuspäällikön haastattelu.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys