Huo­men­na vie­te­tään us­kon­puh­dis­tuk­sen muis­to­päi­vää, jol­loin muis­te­taan us­kon­puh­dis­tuk­sen al­kua, eri­tyi­ses­ti sitä, kun Mart­ti Lut­her nau­la­si tee­sin­sä Wit­ten­ber­gin kir­kon oveen 31.10.1517. Tee­seis­sään Lut­her vaa­ti kir­kon uu­dis­tu­mis­ta.

Huo­mi­sen kir­kol­li­set teks­tit liit­ty­vät us­kon­puh­dis­tuk­sen kes­kei­siin tee­moi­hin: maal­li­nen ja hen­gel­li­nen val­ta, Jee­suk­sen so­vi­tus­työ ja us­ko.

Lu­te­ri­lai­suus syn­tyi kes­ki­a­jal­la pro­tes­ti­liik­kee­nä

Lu­te­ri­lai­suus syn­tyi kes­ki­a­jan lo­pul­la 1500-lu­vul­la ka­to­li­sen kir­kon käy­tän­tö­jä koh­taan he­rän­neen kri­tii­kin myö­tä. Kirk­ko­kun­nan muo­tou­tu­mi­seen ja ni­me­ä­mi­seen vai­kut­ti eri­tyi­ses­ti sak­sa­lai­sen te­o­lo­gi Mart­ti (Mar­tin) Lut­he­rin (1483–1546) toi­min­ta.

Lut­her oli ka­to­li­nen munk­ki, jon­ka eri­koi­sa­laa oli raa­ma­tun­tut­ki­mus. Raa­ma­tun teks­tien tut­ki­muk­sen­sa ede­tes­sä Lut­her al­koi yhä ra­di­kaa­lim­min ar­vos­tel­la kirk­koa, jo­hon hän it­se kuu­lui. Hä­nen kään­teen­te­ke­vä oi­val­luk­sen­sa oli se, et­tä ih­mi­sen pe­las­tu­mi­nen ta­pah­tuu yk­sin Ju­ma­lan ar­mos­ta, ei te­ko­jen kaut­ta.

Lut­her ha­lu­si uu­dis­taa kirk­koa ja aloit­ti vuon­na 1517 toi­min­tan­sa nau­laa­mal­la Wit­ten­ber­gin lin­nan­kir­kon oveen kuu­lui­sat 95 tee­si­ään. Tee­seis­sä hän il­mai­si omat mie­li­pi­teen­sä sii­tä, mil­lai­nen kir­kon tu­li­si ol­la.

Lut­he­rin tee­seis­tä tuli us­kon­puh­dis­tuk­sen läh­tö­lau­kaus, joka käyn­nis­ti niin sa­not­tu­jen pro­tes­tant­tis­ten yh­tei­sö­jen muo­dos­tu­mi­sen ja nii­den ero­a­mi­sen ka­to­li­ses­ta kir­kos­ta. Vaik­ka Lut­her vas­tus­ti asi­aa, alet­tiin Lut­he­rin in­noit­ta­mia seu­ra­kun­tia ja kirk­ko­ja vä­hi­tel­len kut­su­maan "lu­te­ri­lai­sik­si". Suo­men evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­nen kirk­ko kuu­luu yh­te­nä kirk­ko­na lu­te­ri­lais­ten kirk­ko­jen per­hee­seen.

Us­ko kuu­luu ar­keen ja Raa­mat­tu kuu­luu kai­kil­le

Lut­her oli kir­jai­li­ja­na tuot­te­li­as. Hä­nen tun­ne­tuin te­ok­sen­sa lie­nee Vähä ka­te­kis­mus, joka ko­ko­aa yh­teen Raa­ma­tun kes­kei­siä si­säl­tö­jä ja ker­too sel­ke­äs­ti kris­ti­nus­kos­ta osa­na jo­ka­päi­väis­tä elä­mää. Ka­te­kis­mus­ta on lu­et­tu kaut­ta vuo­si­sa­to­jen, ja se on osal­taan luo­nut Poh­jois­mai­sen kris­til­li­sen kan­san­kult­tuu­rin poh­jan.

Eri­tyi­sen tär­ke­ä­nä Lut­her piti sitä, et­tä kai­kil­la oli­si mah­dol­li­suus tu­tus­tua Raa­mat­tuun omal­la kie­lel­lään. Hä­nen kes­kei­sim­piä kir­jal­li­sia töi­tään ovat­kin sak­san­nok­set Van­has­ta ja Uu­des­ta tes­ta­men­tis­ta. Nämä kään­nök­set ovat 1500-lu­vul­ta läh­tien vai­kut­ta­neet myös Raa­ma­tun poh­jois­mais­ten kään­nös­ten kie­leen.

Suo­meen lu­te­ri­lai­suus saa­pui eri­tyi­ses­ti Mi­ka­el Ag­ri­co­lan työn kaut­ta. Pää­o­sin Raa­ma­tun suo­men­ta­nut­ta Ag­ri­co­laa pi­de­tään myös suo­men kir­ja­kie­len ja suo­men­kie­li­sen kir­jal­li­suu­den "isä­nä".

Lu­te­ri­lai­suu­den ydin­koh­dat ja tär­keim­mät te­ok­set

Lu­te­ri­lai­suu­den ydin­koh­tia ovat us­ko, ar­mo, Raa­mat­tu, Kris­tus ja "Hen­gen he­del­mät":

- Ar­mo: Ih­mi­nen pe­las­tuu ko­ko­naan Ju­ma­lan ar­mon vuok­si, ei omien te­ko­jen­sa an­si­os­ta.

- Us­ko: Yk­sin us­ko riit­tää sii­hen, et­tä ih­mi­nen kel­paa Ju­ma­lal­le.

- Raa­mat­tu: Kaik­ki opil­li­set ky­sy­myk­set ja lin­jauk­set pe­rus­tu­vat Raa­mat­tuun.

- Kris­tus: Jee­sus Kris­tus, hä­nen toi­min­tan­sa ja ope­tuk­sen­sa on us­kon ja pe­las­tuk­sen läh­tö­koh­ta.

- Hen­gen he­del­mät: Oi­ke­as­ta us­kos­ta Ju­ma­laan syn­ty­vät Lut­he­rin mu­kaan myös ai­dot hy­vät teot, eli "Hen­gen he­del­mät". Näi­tä ovat rak­kaus, ilo, rau­ha, kär­si­väl­li­syys, ys­tä­väl­li­syys, hy­vyys, us­kol­li­suus, lem­peys ja it­se­hil­lin­tä (Gal. 5:22).

Lu­te­ri­lai­sil­le Raa­mat­tu on pyhä kir­ja. Toi­se­na hen­gel­li­sen elä­män ja kir­kon ope­tuk­sen pe­rus­ta­na toi­mi­vat evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­sen kir­kon tun­nus­tus­kir­jat, joi­den si­säl­tö pe­rus­tuu Raa­mat­tuun.

Myös mo­nil­la tun­nus­tus­kir­joi­hin kuu­lu­mat­to­mil­la Lut­he­rin te­ok­sil­la on ol­lut ja on edel­leen tär­keä ase­ma kir­kos­sa ja yk­sit­täis­ten kris­tit­ty­jen hen­gel­li­ses­sä elä­mäs­sä. Näi­tä ovat muun mu­as­sa te­ok­set "Kris­ti­tyn va­pau­des­ta", "Iso ka­te­kis­mus", "Si­dot­tu rat­kai­su­val­ta" ja "Ga­la­ta­lais­kir­jeen se­li­tys".

Lu­te­ri­lai­suu­teen kuu­luu kak­si Jee­suk­sen aset­ta­maa py­hää toi­mi­tus­ta eli sak­ra­ment­tia: kas­te ja eh­tool­li­nen. Ju­ma­lan aja­tel­laan ole­van läs­nä kas­te­ve­des­sä sekä eh­tool­li­sen lei­väs­sä ja vii­nis­sä.

Läh­de: evl.fi

Kuva: Lu­cas Cra­nach van­hem­man maa­laus Mart­ti Lut­he­ris­ta vuo­del­ta 1532, te­ok­sen va­lo­ku­van­nut Da­de­rot