JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Uskonpuhdistuksen muistopäivä vie kristinuskon ydinasioiden äärelle

Päivämies-verkkolehti
Uutiset
15.10.2016 6.50

Juttua muokattu:

1.1. 23:39
2020010123392520161015065000

Huo­men­na vie­te­tään us­kon­puh­dis­tuk­sen muis­to­päi­vää, jol­loin muis­te­taan us­kon­puh­dis­tuk­sen al­kua, eri­tyi­ses­ti sitä, kun Mart­ti Lut­her nau­la­si tee­sin­sä Wit­ten­ber­gin kir­kon oveen 31.10.1517. Tee­seis­sään Lut­her vaa­ti kir­kon uu­dis­tu­mis­ta.

Huo­mi­sen kir­kol­li­set teks­tit liit­ty­vät us­kon­puh­dis­tuk­sen kes­kei­siin tee­moi­hin: maal­li­nen ja hen­gel­li­nen val­ta, Jee­suk­sen so­vi­tus­työ ja us­ko.

Lu­te­ri­lai­suus syn­tyi kes­ki­a­jal­la pro­tes­ti­liik­kee­nä

Lu­te­ri­lai­suus syn­tyi kes­ki­a­jan lo­pul­la 1500-lu­vul­la ka­to­li­sen kir­kon käy­tän­tö­jä koh­taan he­rän­neen kri­tii­kin myö­tä. Kirk­ko­kun­nan muo­tou­tu­mi­seen ja ni­me­ä­mi­seen vai­kut­ti eri­tyi­ses­ti sak­sa­lai­sen te­o­lo­gi Mart­ti (Mar­tin) Lut­he­rin (1483–1546) toi­min­ta.

Lut­her oli ka­to­li­nen munk­ki, jon­ka eri­koi­sa­laa oli raa­ma­tun­tut­ki­mus. Raa­ma­tun teks­tien tut­ki­muk­sen­sa ede­tes­sä Lut­her al­koi yhä ra­di­kaa­lim­min ar­vos­tel­la kirk­koa, jo­hon hän it­se kuu­lui. Hä­nen kään­teen­te­ke­vä oi­val­luk­sen­sa oli se, et­tä ih­mi­sen pe­las­tu­mi­nen ta­pah­tuu yk­sin Ju­ma­lan ar­mos­ta, ei te­ko­jen kaut­ta.

Lut­her ha­lu­si uu­dis­taa kirk­koa ja aloit­ti vuon­na 1517 toi­min­tan­sa nau­laa­mal­la Wit­ten­ber­gin lin­nan­kir­kon oveen kuu­lui­sat 95 tee­si­ään. Tee­seis­sä hän il­mai­si omat mie­li­pi­teen­sä sii­tä, mil­lai­nen kir­kon tu­li­si ol­la.

Lut­he­rin tee­seis­tä tuli us­kon­puh­dis­tuk­sen läh­tö­lau­kaus, joka käyn­nis­ti niin sa­not­tu­jen pro­tes­tant­tis­ten yh­tei­sö­jen muo­dos­tu­mi­sen ja nii­den ero­a­mi­sen ka­to­li­ses­ta kir­kos­ta. Vaik­ka Lut­her vas­tus­ti asi­aa, alet­tiin Lut­he­rin in­noit­ta­mia seu­ra­kun­tia ja kirk­ko­ja vä­hi­tel­len kut­su­maan "lu­te­ri­lai­sik­si". Suo­men evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­nen kirk­ko kuu­luu yh­te­nä kirk­ko­na lu­te­ri­lais­ten kirk­ko­jen per­hee­seen.

Us­ko kuu­luu ar­keen ja Raa­mat­tu kuu­luu kai­kil­le

Lut­her oli kir­jai­li­ja­na tuot­te­li­as. Hä­nen tun­ne­tuin te­ok­sen­sa lie­nee Vähä ka­te­kis­mus, joka ko­ko­aa yh­teen Raa­ma­tun kes­kei­siä si­säl­tö­jä ja ker­too sel­ke­äs­ti kris­ti­nus­kos­ta osa­na jo­ka­päi­väis­tä elä­mää. Ka­te­kis­mus­ta on lu­et­tu kaut­ta vuo­si­sa­to­jen, ja se on osal­taan luo­nut Poh­jois­mai­sen kris­til­li­sen kan­san­kult­tuu­rin poh­jan.

Eri­tyi­sen tär­ke­ä­nä Lut­her piti sitä, et­tä kai­kil­la oli­si mah­dol­li­suus tu­tus­tua Raa­mat­tuun omal­la kie­lel­lään. Hä­nen kes­kei­sim­piä kir­jal­li­sia töi­tään ovat­kin sak­san­nok­set Van­has­ta ja Uu­des­ta tes­ta­men­tis­ta. Nämä kään­nök­set ovat 1500-lu­vul­ta läh­tien vai­kut­ta­neet myös Raa­ma­tun poh­jois­mais­ten kään­nös­ten kie­leen.

Suo­meen lu­te­ri­lai­suus saa­pui eri­tyi­ses­ti Mi­ka­el Ag­ri­co­lan työn kaut­ta. Pää­o­sin Raa­ma­tun suo­men­ta­nut­ta Ag­ri­co­laa pi­de­tään myös suo­men kir­ja­kie­len ja suo­men­kie­li­sen kir­jal­li­suu­den "isä­nä".

Lu­te­ri­lai­suu­den ydin­koh­dat ja tär­keim­mät te­ok­set

Lu­te­ri­lai­suu­den ydin­koh­tia ovat us­ko, ar­mo, Raa­mat­tu, Kris­tus ja "Hen­gen he­del­mät":

- Ar­mo: Ih­mi­nen pe­las­tuu ko­ko­naan Ju­ma­lan ar­mon vuok­si, ei omien te­ko­jen­sa an­si­os­ta.

- Us­ko: Yk­sin us­ko riit­tää sii­hen, et­tä ih­mi­nen kel­paa Ju­ma­lal­le.

- Raa­mat­tu: Kaik­ki opil­li­set ky­sy­myk­set ja lin­jauk­set pe­rus­tu­vat Raa­mat­tuun.

- Kris­tus: Jee­sus Kris­tus, hä­nen toi­min­tan­sa ja ope­tuk­sen­sa on us­kon ja pe­las­tuk­sen läh­tö­koh­ta.

- Hen­gen he­del­mät: Oi­ke­as­ta us­kos­ta Ju­ma­laan syn­ty­vät Lut­he­rin mu­kaan myös ai­dot hy­vät teot, eli "Hen­gen he­del­mät". Näi­tä ovat rak­kaus, ilo, rau­ha, kär­si­väl­li­syys, ys­tä­väl­li­syys, hy­vyys, us­kol­li­suus, lem­peys ja it­se­hil­lin­tä (Gal. 5:22).

Lu­te­ri­lai­sil­le Raa­mat­tu on pyhä kir­ja. Toi­se­na hen­gel­li­sen elä­män ja kir­kon ope­tuk­sen pe­rus­ta­na toi­mi­vat evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­sen kir­kon tun­nus­tus­kir­jat, joi­den si­säl­tö pe­rus­tuu Raa­mat­tuun.

Myös mo­nil­la tun­nus­tus­kir­joi­hin kuu­lu­mat­to­mil­la Lut­he­rin te­ok­sil­la on ol­lut ja on edel­leen tär­keä ase­ma kir­kos­sa ja yk­sit­täis­ten kris­tit­ty­jen hen­gel­li­ses­sä elä­mäs­sä. Näi­tä ovat muun mu­as­sa te­ok­set "Kris­ti­tyn va­pau­des­ta", "Iso ka­te­kis­mus", "Si­dot­tu rat­kai­su­val­ta" ja "Ga­la­ta­lais­kir­jeen se­li­tys".

Lu­te­ri­lai­suu­teen kuu­luu kak­si Jee­suk­sen aset­ta­maa py­hää toi­mi­tus­ta eli sak­ra­ment­tia: kas­te ja eh­tool­li­nen. Ju­ma­lan aja­tel­laan ole­van läs­nä kas­te­ve­des­sä sekä eh­tool­li­sen lei­väs­sä ja vii­nis­sä.

Läh­de: evl.fi

Kuva: Lu­cas Cra­nach van­hem­man maa­laus Mart­ti Lut­he­ris­ta vuo­del­ta 1532, te­ok­sen va­lo­ku­van­nut Da­de­rot

25.2.2024

Jeesus sanoi Simonille: ”Tämä nainen sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.” Luuk. 7:47

Viikon kysymys