Uskovainen iloitsee nimestä elämän kirjassa
Laitasaaren rauhanyhdistyksellä järjestettiin seurat 16. elokuuta viiden kuukauden tauon jälkeen.
Marja Ollila
Laitasaaren rauhanyhdistyksellä järjestettiin seurat 16. elokuuta viiden kuukauden tauon jälkeen.
Marja Ollila
Marja Ollila
Laitasaari, Muhos
Jumalan rauha sydämellä tuo rauhan ja aidon ilon, ja uskovan kerran saama palkka on suuri.
Laitasaaren rauhanyhdistyksellä Muhoksella järjestettiin 16. elokuuta seurat viiden kuukauden tauon jälkeen. Seuroissa noudatettiin pandemiasuosituksia. Kahvitarjoilua ei ollut, väki istui penkeissä perhekunnittain ja piti välimatkaa muihin seuravieraisiin.
Ohjeena oli, että tervehtiessä ei kätellä eikä sairaana tulla seuroihin. Suositeltavaa oli myös, että mahdollisuuksien mukaan kaksipuheisiin seuroihin tultaisiin pyhäkoulupiireittäin kahdessa erässä.
Antti Hiltunen sekä Ellen, Lumi, Silva ja Viola Kälkäjä saapumassa seuroihin.
Marja Ollila
Ei tarvitse olla huolissaan
Leo Paaso oli valinnut puheensa tekstiksi Filippiläiskirjeen neljännestä luvusta jakeet 4–7. ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon” (Fil. 4:6).
Paavali kehottaa kirjeessä Filippin seurakuntaa iloon. Puhuja käsitteli Jumalan lapsen iloa, joka on sydämen iloa siitä, että sydämellä on Jumalan rauha.
– Meidän ilomme on se, että nimemme on elämän kirjassa taivaassa. Olemme uskomassa, koska palkka, jonka taivaassa saamme, on suuri.
Vanhurskaan rukous voi paljon
Paaso puhui tekstin pohjalta myös rukoilemisesta. Rukoileminen on nöyrää puhetta Jumalan kanssa.
– Meillä ei aina ole edes sanoja rukoilemiseen, mutta Jumala kuulee huokauksenkin, ja myös Jeesus rukoilee puolestamme.
Puhuja kertoi tämän kesän Suviseuroissa olleen erityisen runsaasti esirukouspyyntöjä. Oli puhuttelevaa, että moni uskosta vielä osaton pyysi esirukousta saadakseen parannuksen armon.
Oletko valmis lähtemään?
Puheessa nousi esiin, että on tärkeää, että rukoilemme kaikkien ihmisten puolesta, myös epäuskoisten. Jumala haluaa pandemiallakin puhutella ihmisiä ja osoittaa, että elämämme on hänen väkevässä kädessään.
– Olemmeko valmiita lähtemään, kun lähdön hetki koittaa? Kun saa uskoa synnit anteeksi, tulee sydämelle Jumalan rauha. Sillä, että hyvästellessä jätämme toisemme Jumalan rauhaan, on syvällinen merkitys.
Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä
Eero Hyytisen tekstinä oli Luukkaan evankeliumin kuudennen luvun jakeet 6–11. Niiden pohjalta puhuja tarkasteli pyhäpäivän merkitystä ja viettämistä. Kuusi päivää kestävän luomistyön päätteeksi Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä. Hän antoi kolmannen käskyn ”Muista pyhittää lepopäivä”.
Saarnateksti kertoo, että Jeesus tapasi synagogassa miehen, jonka oikea käsi oli surkastunut. Fariseukset ja lainoppineet seurasivat, parantaisiko Jeesus miehen sapattina. Jeesus kysyi heiltä: ”Vastatkaa minulle, kumpi on sapattina luvallista, tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa ihmishenki vai tuhota ihminen.”
Jeesus pelasti ihmishengen sapattina. Hän taisteli sellaisia omavanhurskaita käsityksiä vastaan, jotka orjuuttivat ihmisiä.
Miten käyttää pyhäpäivä?
– Nykyään on menty kauas Jeesuksen opetuksesta pyhän ja arjen erottamisessa. Meillä on valvomisen paikka siinä, miten käytämme pyhäpäivämme. Pyhäpäivänä on hyvä hiljentyä Jumalan sanan ääreen ja olla perheen kanssa, Hyytinen huomautti.
Hän neuvoi tarkastelemaan valintoja Jumalan sanan valossa ja miettimään, ovatko ne viemässä eroon Jumalasta vai lähemmäksi häntä. Usein ihminen siti epäonnistuu pyrkimyksissään.
– Vaativaa lakia emme pysty täyttämään, mutta Vapahtaja on täyttänyt sen puolestamme sovittamalla syntimme. Autuutemme ei ole käskyjen täyttämisessä, vaan riittää, että synnit ovat anteeksi ja Jumalan rauha sydämessämme.
Pirkko Moilanen hoiti seuroissa kirjamyyntivuoroaan.
Marja Ollila
Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä. Ps. 23:6
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
