Uuden kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston toimikausi kestää neljä vuotta: 1.5.2024–30.4.2028. Viimeksi kirkolliskokous kokoontui Turussa 9.–12. toukokuuta 2023.
Johanna Lumijärvi
Uuden kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston toimikausi kestää neljä vuotta: 1.5.2024–30.4.2028. Viimeksi kirkolliskokous kokoontui Turussa 9.–12. toukokuuta 2023.
Johanna Lumijärvi
Päivi Martikainen
Päivämies
Kiinnostus moniin eri aloihin hyödyttää kirkon päättäjää: aiheet ulottuvat käytännön asioista opillisiin.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 13. helmikuuta 2024. Molempien vaalien ehdokasasettelu on käynnissä ja päättyy 15. marraskuuta kello 16.
– Kirkon jäsenten ääni kuuluu kirkossa osallistumisen kautta. Osallistumalla kirkon päätöksentekoon tuomme sinne heidän äänen, jotka ajattelevat kirkon roolista ja suunnasta samalla tavoin kuin me. Olemalla mukana päätöksenteossa voimme vaikuttaa kirkon suuntaan monella tavoin ja kantaa vastuuta kirkostamme, ensimmäisen kauden kirkolliskokousedustaja Eino Nissinen avaa.
Hän näkee merkityksellisenä, että hiippakuntavaltuustoihin ja kirkolliskokoukseen saataisiin edustajia, jotka haluavat edistää kirkon perustehtävää ja etsiä kirkon suuntaa Raamatun perustalta.
– On tärkeää, että ehdokasasettelusta ja vaalista keskusteltaisiin alueellisesti ja kaikki kirkkovaltuutetut ja papit äänestäisivät vaaleissa.
Valitsijayhdistyksen voi perustaa
Nissisen mukaan kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleihin voi asettua ehdokkaaksi jonkin valitsijayhdistyksen listalle hiippakunnan seurakuntaan kuuluva maallikkojäsen sekä hiippakuntaan kuuluva pappi. Pappisedustajia voivat äänestää kaikki hiippakunnan papit ja maallikkoedustajia kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet.
– Valitsijayhdistyksen voi perustaa pappien vaalissa vähintään kolme ja maallikkojen vaalissa vähintään kymmenen äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistyksiä maallikkovaalissa on yleensä joitakin puoluetaustaisia ja myös puolueisiin sitoutumattomia. Viime vaaleissa on ollut valtakunnallisesti myös valitsijayhdistyksiä, joita yhdistävä tekijä on ollut erityisesti halu viedä kirkkoa liberaaliin suuntaan, Nissinen jatkaa.
Monipuolinen kiinnostus hyödyttää
Kirkolliskokouksessa on paljon erilaista osaamista ja erilaisista taustoista tulevia edustajia, Nissinen huomauttaa.
– Edustajalle ei ole mitään erityisiä kriteerejä, mutta eduksi on monipuolinen kiinnostus erilaisiin asioihin ja kyky perehtyä laajoihinkin kokonaisuuksiin. On hyvä olla kiinnostunut ainakin jonkin verran hallinnosta ja sietää myös byrokratiaa. Sosiaalisista taidoista on hyötyä verkostojen luomisessa ja tutustumisessa kollegoihin tiiviiden istuntoviikkojen aikana, hän kuvailee.
– Hiippakuntavaltuustojen työ on enemmän hiippakunnan ja sen seurakuntien asioiden pohtimista ja niiden tukemista. Hiippakuntavaltuustojen muodollinen päätösvalta on pienempi.
Molempien vaalien ehdokkailla on mahdollisuus julkaista esittely itsestään ehdokasgalleriassa, joka avataan verkossa ensi vuoden tammikuussa.
Kirkolliskokous kokoontuu seuraavan kerran Turussa 6.−10. marraskuuta.
Lue tällä viikolla ilmestyneestä Päivämiehestä Nissisen omia kokemuksia kirkolliskokoustyöstä.
Faktaa vaaleista: evl.fi
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Kodin joulu -levyllä soivat ennen kuulemattomin toteutuksin monet perinteiset joululaulut.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.