Oulun yliopistossa pidettiin eilen väitöstilaisuus, jonka aiheena oli vanhoillislestadiolaisden herätysliikkeen julkisuuskuva 1960–80-luvuilla. Tarkastettavana oli historian alaan kuuluva filosofian maisteri Jani Alatalon väitöstutkimus aiheesta ”Pohjoinen herätysliike ja modernisaation kipukohdat. Vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuva Suomessa 1961–1985”.
Aikaisempien tutkimusten mukaan vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuva ja suomalaisten käsitys liikkeestä on keskimääräistä kielteisempi. Väitöstutkimuksen mukaan vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuvaan on keskeisesti vaikuttanut liikkeen torjuva suhtautuminen 1960–1970-luvun modernisaation ilmiöihin, kuten televisioon, perhesuunnitteluun tai sukupuoliroolien muutokseen.
Median muutoksella vaikutusta
Herätysliikkeen julkisuuskuvaan vaikutti myös median muuttuminen. Sensaatiolehdet ja televisio tulivat yhä vahvemmin mukaan joukkoviestinnän kentälle. Kohuotsikoiden etsiminen ja toisaalta liikkeen oma asennoituminen vahvistivat kielteistä julkisuutta.
– Julkisuuskuvaa voi pitää kielteisenä ja siinä mielessä vääristyneenä, että siinä nimenomaan nostettiin ne kielteiset asiat esille ja se liikkeen myönteinen puoli, jota myös oli, niin se jäi sitten paljon vähäisemmälle huomiolle. Siinä toki lestadiolaisilla itselläkin oli osasyy, koska hyvin nihkeästi osallistuivat julkiseen keskusteluun ja tiedottamiseen, Alatalo kertoo Yle Uutisille.
Avoimempaa tiedottamista
Tutkimuksen mukaan liikkeen julkinen käsittely ei kuitenkaan ollut vain kielteistä tai liikettä kritisoivaa. Esimerkiksi suviseurauutisointi oli pääosin liikkeen kannalta myönteistä. Kokonaisuudessaan julkisuuskuva painottui liikettä ja sen toimintaa sekä erityisesti liikkeen keskushenkilöitä kritisoiviin teemoihin.
Vanhoillislestadiolaiset ja etenkin liikkeen keskusjärjestö Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) muuttivat tiedottamistaan aikaisempaa avoimemmaksi 1980-luvun alussa, todetaan tutkimuksessa. Sitä ennen liikkeen edustajat harvemmin osallistuivat liikettä käsittelevään julkiseen keskusteluun.
– Liikkeen saama negatiivinen huomio oli jo niin suurta, että sitä ei voitu jatkaa, ja siinä mielessä voi sanoa, että julkisuuskuvalla on merkitystä asioihin, elikkä se liikkeen negatiivinen kielteinen julkisuuskuva ajoi myös lestadiolaiset muuttamaan tätä tiedotuspolitiikkaansa, Alatalo kertoo.
Nykyinen julkisuuskuva
Vuosikymmenten takaiset tapahtumat vaikuttavat tutkijan mukaan edelleenkin.
– Tällaisen hypoteesin jättäisin tulevien tutkimusten varaan, että nykyinen liikkeen julkisuuskuva edelleen rakentuu sen varaan mitä 60-, 70- ja 80-luvuilla rakennettiin, Alatalo sanoo Yle Uutisille.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.