JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Vinkkejä arkeen nepsy-kurssilta

Uutiset
17.5.2022 7.00

Juttua muokattu:

16.5. 12:52
2022051612523720220517070000
Jämsän nepsy-kurssin toinen vetäjä Merja Lohilahti kertoi äitienpäivästä, jolloin hän oli jäänyt huomiotta ja pettynyt. Silloin hän päätti opettaa lapsille onnittelemisen taidon. – Laitoin kruunun päähäni, annoin lapsille korttimateriaalit ja kerroin, että tarvitsen äitienpäiväkortteja ja onnitteluja.

Jämsän nepsy-kurssin toinen vetäjä Merja Lohilahti kertoi äitienpäivästä, jolloin hän oli jäänyt huomiotta ja pettynyt. Silloin hän päätti opettaa lapsille onnittelemisen taidon. – Laitoin kruunun päähäni, annoin lapsille korttimateriaalit ja kerroin, että tarvitsen äitienpäiväkortteja ja onnitteluja.

Suvi Ristolainen

Jämsän nepsy-kurssin toinen vetäjä Merja Lohilahti kertoi äitienpäivästä, jolloin hän oli jäänyt huomiotta ja pettynyt. Silloin hän päätti opettaa lapsille onnittelemisen taidon. – Laitoin kruunun päähäni, annoin lapsille korttimateriaalit ja kerroin, että tarvitsen äitienpäiväkortteja ja onnitteluja.

Jämsän nepsy-kurssin toinen vetäjä Merja Lohilahti kertoi äitienpäivästä, jolloin hän oli jäänyt huomiotta ja pettynyt. Silloin hän päätti opettaa lapsille onnittelemisen taidon. – Laitoin kruunun päähäni, annoin lapsille korttimateriaalit ja kerroin, että tarvitsen äitienpäiväkortteja ja onnitteluja.

Suvi Ristolainen

Päi­vä­mie­hen toi­mi­tus

Jäm­sä

Myön­tei­nen il­ma­pii­ri aut­taa niin las­ta kuin ai­kuis­ta­kin sää­te­le­mään käy­tös­tään, kävi il­mi Jäm­sän opis­ton en­sim­mäi­sel­lä nep­sy-kurs­sil­la.

Vap­pu­vii­kon­lop­pu­na Jäm­sän opis­tol­la pi­det­tiin kurs­si ”Nep­sy-ABC ja ar­jen vink­ki­pank­ki”. Oh­jel­ma tar­jo­si tie­toa neu­rop­sy­ko­lo­gi­sis­ta pul­mis­ta, neu­vo­ja sel­vi­ä­mi­seen ja nep­sy-las­ten oh­jeis­ta­mi­seen sekä pie­niä oi­val­luk­sia ar­keen. Ve­tä­ji­nä oli­vat Mer­ja Lo­hi­lah­ti ja Mir­ja Syr­jä­nie­mi.

Kurs­sil­la et­sit­tiin työ­ka­lu­ja ti­lan­tei­siin, jois­sa päi­vän ”är­syk­kei­den muki” tu­lee täy­teen. Ais­ti­kuor­mi­tus, ää­net, va­lot, so­si­aa­li­set ti­lan­teet, mu­ka­vat­kin koh­taa­mi­set ja pa­kol­li­set ar­ki­ru­tii­nit kuor­mit­ta­vat. Sil­loin tar­vi­taan tun­tei­den ja stres­sin­sää­te­lyn tai­to­ja.

Ra­jat rai­vol­le

Kurs­si­lai­set lis­ta­si­vat, mi­ten esi­mer­kik­si seu­rois­sa nep­sy-lap­sen kans­sa voi hel­pot­taa ti­lan­net­ta, kun mo­to­ri­nen le­vot­to­muus ja ais­ti­kuor­mi­tus han­ka­loit­ta­vat pai­kal­laan is­tu­mis­ta. Pa­ras­ta oli­si en­na­koi­da ti­lan­tei­ta niin, et­tä kuor­mi­tus ja voi­ma­va­rat oli­si­vat ta­sa­pai­nos­sa.

Ar­jes­sa tu­lee muu­tok­sia ja pet­ty­myk­siä, ja sil­loin saat­taa räis­kyä. Jos­kus rai­vos­tut­taa, ja se­kin on ihan ok, mut­ta pi­tää ol­la ra­jat, mitä sil­loin saa teh­dä ja mitä ei, kurs­sil­la poh­dit­tiin.

– Meil­lä ko­to­na on sel­lai­nen sään­tö, et­tä saa huu­taa ja ko­val­la­kin ää­nel­lä it­keä, mut­ta olo­huo­nees­sa ja keit­ti­ös­sä ei voi mek­ka­loi­da kuin het­ken, ker­toi Mer­ja Lo­hi­lah­ti, joka toi­mii rat­kai­su­kes­kei­se­nä neu­rop­sy­ki­at­ri­se­na val­men­ta­ja­na.

– Tun­tea ja ko­kea saa, mut­ta ei lyö­dä toi­sia. Pa­haa oloa ope­tel­laan sa­noit­ta­maan ja tun­teis­ta seu­raa­vaa käy­tös­tä sää­te­le­mään. Sii­nä on nep­sy- ja ihan ta­val­li­sil­le­kin lap­sil­le har­joit­te­le­mis­ta.

Po­si­tii­vi­suus aut­taa

Mitä ta­han­sa sys­tee­me­jä voi so­vel­taa, mut­ta sel­käy­ti­mes­tä tu­le­vat maa­lais­jär­ki­set kei­not ei­vät vält­tä­mät­tä toi­mi nep­sy­jen kans­sa.

– Ei kai tuo ole ih­me, eri­tyis­pe­da­go­giik­kaa lu­e­taan yli­o­pis­tos­sa­kin vuo­sia. Van­hem­pa­na saa ol­la uu­sien asi­oi­den ää­res­sä hä­mil­lään, mut­ta on vii­sas­ta et­siä työ­ka­lu­ja, joil­la ko­to­na saa il­ma­pii­riä le­vol­li­sem­mak­si, Lo­hi­lah­ti to­te­si.

Nep­sy-ih­mi­sil­lä on usein pul­mia myös oman toi­min­nan oh­jaa­mi­ses­sa. Ar­jen puu­hia voi ku­vit­taa, an­taa oh­jei­ta kir­jal­li­se­na, pilk­koa isom­pia ko­ko­nai­suuk­sia pie­nem­mäk­si. Ai­na, kun teh­tä­vä­lis­taan lait­taa ras­tin, eli­mis­tön oma mie­li­hy­vä­hor­mo­ni pal­kit­see ras­tit­ta­jan.

Myön­tei­nen il­ma­pii­ri, kan­nus­ta­mi­nen ja po­si­tii­vi­nen tapa oh­ja­ta sel­keil­lä pyyn­nöil­lä toi­mii par­hai­ten. On hel­pom­pi to­tel­la esi­mer­kik­si pyyn­töä ”Kä­ve­le” kuin kiel­toa ”Älä juok­se”.

– Olen muu­ta­man vuo­den har­joi­tel­lut kol­men ker­ran pyy­tä­mis­tä. En­sin pyy­dän, sit­ten muis­tu­tan, ja sit­ten on pak­ko jo ta­pah­tua, Lo­hi­lah­ti vink­ka­si.

Tie­to eri­lai­suu­des­ta tär­ke­ää

On tär­ke­ää, et­tä nep­sy-piir­teis­tä ja­e­taan tie­toa.

– Sil­loin voim­me pa­rem­min ym­mär­tää toi­si­am­me ei­kä ke­nen­kään tar­vit­se esi­mer­kik­si louk­kaan­tua, jos joku jak­saa pii­pah­taa juh­lis­sa vain het­ken. So­si­aa­li­nen pai­ne, ou­dot ih­mi­set ja häs­lin­ki voi ol­la lii­kaa. Rau­hal­li­sem­mas­sa het­kes­sä ju­tuil­le­kin löy­tyy pa­rem­min ai­kaa, luon­neh­ti eräs kurs­sil­le osal­lis­tu­nut.

Hän koki suur­ta hel­po­tus­ta, kun luok­kaan kan­net­tiin pat­ja ja hän sai osal­lis­tua tun­neil­le vaa­ka­ta­sos­sa, kuu­lo­suo­jai­met kor­vil­la suo­dat­ta­mas­sa ko­vim­pia ää­niä ja au­rin­ko­la­sit sil­mil­lä suo­jaa­mas­sa lii­an va­lon tuo­mal­ta ais­ti­kuor­mi­tuk­sel­ta.

Jut­tu on lu­et­ta­vis­sa ko­ko­nai­suu­des­saan täl­lä vii­kol­la il­mes­ty­nees­tä Päi­vä­mie­hes­tä.

4.7.2022

Käänny puoleeni; Herra, ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton. Ps. 25:16

Viikon kysymys