Päi­vä­mie­hen toi­mi­tus

Jäm­sä

Myön­tei­nen il­ma­pii­ri aut­taa niin las­ta kuin ai­kuis­ta­kin sää­te­le­mään käy­tös­tään, kävi il­mi Jäm­sän opis­ton en­sim­mäi­sel­lä nep­sy-kurs­sil­la.

Vap­pu­vii­kon­lop­pu­na Jäm­sän opis­tol­la pi­det­tiin kurs­si ”Nep­sy-ABC ja ar­jen vink­ki­pank­ki”. Oh­jel­ma tar­jo­si tie­toa neu­rop­sy­ko­lo­gi­sis­ta pul­mis­ta, neu­vo­ja sel­vi­ä­mi­seen ja nep­sy-las­ten oh­jeis­ta­mi­seen sekä pie­niä oi­val­luk­sia ar­keen. Ve­tä­ji­nä oli­vat Mer­ja Lo­hi­lah­ti ja Mir­ja Syr­jä­nie­mi.

Kurs­sil­la et­sit­tiin työ­ka­lu­ja ti­lan­tei­siin, jois­sa päi­vän ”är­syk­kei­den muki” tu­lee täy­teen. Ais­ti­kuor­mi­tus, ää­net, va­lot, so­si­aa­li­set ti­lan­teet, mu­ka­vat­kin koh­taa­mi­set ja pa­kol­li­set ar­ki­ru­tii­nit kuor­mit­ta­vat. Sil­loin tar­vi­taan tun­tei­den ja stres­sin­sää­te­lyn tai­to­ja.

Ra­jat rai­vol­le

Kurs­si­lai­set lis­ta­si­vat, mi­ten esi­mer­kik­si seu­rois­sa nep­sy-lap­sen kans­sa voi hel­pot­taa ti­lan­net­ta, kun mo­to­ri­nen le­vot­to­muus ja ais­ti­kuor­mi­tus han­ka­loit­ta­vat pai­kal­laan is­tu­mis­ta. Pa­ras­ta oli­si en­na­koi­da ti­lan­tei­ta niin, et­tä kuor­mi­tus ja voi­ma­va­rat oli­si­vat ta­sa­pai­nos­sa.

Ar­jes­sa tu­lee muu­tok­sia ja pet­ty­myk­siä, ja sil­loin saat­taa räis­kyä. Jos­kus rai­vos­tut­taa, ja se­kin on ihan ok, mut­ta pi­tää ol­la ra­jat, mitä sil­loin saa teh­dä ja mitä ei, kurs­sil­la poh­dit­tiin.

– Meil­lä ko­to­na on sel­lai­nen sään­tö, et­tä saa huu­taa ja ko­val­la­kin ää­nel­lä it­keä, mut­ta olo­huo­nees­sa ja keit­ti­ös­sä ei voi mek­ka­loi­da kuin het­ken, ker­toi Mer­ja Lo­hi­lah­ti, joka toi­mii rat­kai­su­kes­kei­se­nä neu­rop­sy­ki­at­ri­se­na val­men­ta­ja­na.

– Tun­tea ja ko­kea saa, mut­ta ei lyö­dä toi­sia. Pa­haa oloa ope­tel­laan sa­noit­ta­maan ja tun­teis­ta seu­raa­vaa käy­tös­tä sää­te­le­mään. Sii­nä on nep­sy- ja ihan ta­val­li­sil­le­kin lap­sil­le har­joit­te­le­mis­ta.

Po­si­tii­vi­suus aut­taa

Mitä ta­han­sa sys­tee­me­jä voi so­vel­taa, mut­ta sel­käy­ti­mes­tä tu­le­vat maa­lais­jär­ki­set kei­not ei­vät vält­tä­mät­tä toi­mi nep­sy­jen kans­sa.

– Ei kai tuo ole ih­me, eri­tyis­pe­da­go­giik­kaa lu­e­taan yli­o­pis­tos­sa­kin vuo­sia. Van­hem­pa­na saa ol­la uu­sien asi­oi­den ää­res­sä hä­mil­lään, mut­ta on vii­sas­ta et­siä työ­ka­lu­ja, joil­la ko­to­na saa il­ma­pii­riä le­vol­li­sem­mak­si, Lo­hi­lah­ti to­te­si.

Nep­sy-ih­mi­sil­lä on usein pul­mia myös oman toi­min­nan oh­jaa­mi­ses­sa. Ar­jen puu­hia voi ku­vit­taa, an­taa oh­jei­ta kir­jal­li­se­na, pilk­koa isom­pia ko­ko­nai­suuk­sia pie­nem­mäk­si. Ai­na, kun teh­tä­vä­lis­taan lait­taa ras­tin, eli­mis­tön oma mie­li­hy­vä­hor­mo­ni pal­kit­see ras­tit­ta­jan.

Myön­tei­nen il­ma­pii­ri, kan­nus­ta­mi­nen ja po­si­tii­vi­nen tapa oh­ja­ta sel­keil­lä pyyn­nöil­lä toi­mii par­hai­ten. On hel­pom­pi to­tel­la esi­mer­kik­si pyyn­töä ”Kä­ve­le” kuin kiel­toa ”Älä juok­se”.

– Olen muu­ta­man vuo­den har­joi­tel­lut kol­men ker­ran pyy­tä­mis­tä. En­sin pyy­dän, sit­ten muis­tu­tan, ja sit­ten on pak­ko jo ta­pah­tua, Lo­hi­lah­ti vink­ka­si.

Tie­to eri­lai­suu­des­ta tär­ke­ää

On tär­ke­ää, et­tä nep­sy-piir­teis­tä ja­e­taan tie­toa.

– Sil­loin voim­me pa­rem­min ym­mär­tää toi­si­am­me ei­kä ke­nen­kään tar­vit­se esi­mer­kik­si louk­kaan­tua, jos joku jak­saa pii­pah­taa juh­lis­sa vain het­ken. So­si­aa­li­nen pai­ne, ou­dot ih­mi­set ja häs­lin­ki voi ol­la lii­kaa. Rau­hal­li­sem­mas­sa het­kes­sä ju­tuil­le­kin löy­tyy pa­rem­min ai­kaa, luon­neh­ti eräs kurs­sil­le osal­lis­tu­nut.

Hän koki suur­ta hel­po­tus­ta, kun luok­kaan kan­net­tiin pat­ja ja hän sai osal­lis­tua tun­neil­le vaa­ka­ta­sos­sa, kuu­lo­suo­jai­met kor­vil­la suo­dat­ta­mas­sa ko­vim­pia ää­niä ja au­rin­ko­la­sit sil­mil­lä suo­jaa­mas­sa lii­an va­lon tuo­mal­ta ais­ti­kuor­mi­tuk­sel­ta.

Jut­tu on lu­et­ta­vis­sa ko­ko­nai­suu­des­saan täl­lä vii­kol­la il­mes­ty­nees­tä Päi­vä­mie­hes­tä.