Päivämies
Gambia ja Senegal
Lähetysseurat ovat odotettuja tapahtumia Gambiassa ja Senegalissa. Vaikka puitteet poikkeavat suomalaisista seuroista, sisältö on sama.
Samuli Riekki ja Jukka Kolmonen suuntasivat pandemian jälkeen ensimmäiselle lähetysmatkalle Gambiaan toukokuun puolen välin paikkeilla. Noin puolitoista viikkoa kestäneellä matkalla he vierailivat myös Gambian naapurimaassa Senegalissa. Oppaina matkalla toimivat gambialaiset Alfphonse Haba ja Badara ”Bunny” Camara. Korona-aikana seuroja on järjestetty Suomesta WhatsAppin kautta englannin ja ranskan kielellä.
Kasvoista kasvoihin
Gambiassa Busumbalan kylässä on uusi toimitalo, jossa järjestetään säännöllistä toimintaa. Sunnuntaisin uskovaiset kokoontuvat sinne seuroihin ja pyhäkouluun. Seuroissa palvelevat paikalliset puhujat Alfphonse Haba ja Edvin Missalie. Lähetysmatkat ovat paikallisten seurojen lisäksi aina odotettuja ja toivottuja tapahtumia.
– Saimme jälleen kokea sen, kuinka odotettu lähetysmatka oli. Pitkän ajan jälkeen saimme tavata kasvoista kasvoihin. Gambiassa kirkkoon kokoontui yli 170 ihmistä, ja he halusivat jutella ja kertoa kuulumisiaan, muistelee Riekki.
Suolapiirakoita seuraväelle
Gambiasta puhujat suuntasivat Senegaliin Mburin kaupunkiin, jossa on pieni uskovaisten joukko. Hotellissa he tapasivat senegalilaisen Daniel NDeckyn, joka organisoi perheensä kanssa paikallisia seuroja ja uskovaisten kokoontumisia.
Seurat järjestettiin Daniel NDeckyn pihapiirissä. Paikalle saapui noin 50 vierasta, joista suurin osa oli nuoria ja lapsia. Järjestelijät olivat tehneet suuren työn seurojen eteen. Daniel NDecky ja Badara Camara olivat kiertäneet naapurustossa kutsuen ihmisiä seuroihin. Naiset kokkailivat avotulella seuraväelle ruokaa, ja jokaiselle tarjoiltiin seurojen jälkeen suolapiirakoita ja munkkeja.
– Tunnelma afrikkalaisissa seuroissa on välitöntä ja vapaata, mutta seuravieraat kuitenkin kuuntelevat tarkkaavaisesti. Yhteisöllisyys näkyy seuroissakin: lapset istuvat yleensä kiltisti, mutta jos joku alkaa kiukutella, lähinnä oleva aikuinen rauhoittelee hänet, kuvailee Riekki seuroja.
Senegal on ranskankielinen maa, mutta puheet tulkattiin usealle kielelle. Vaikka puitteet ovat erilaiset kuin seuroissa Suomessa, sisällöltään ne ovat samanlaisia.
– Kuulijat halusivat uskoa ja pyysivät saada kuulla evankeliumia. He toivoivat myös lähetyspuhujia palaamaan pian takaisin seuroja pitämään. Suomessa asuville uskovaisille pyydettiin kertomaan terveiset, välittää Riekki Senegalin uskovaisten viestin.
Juttu on julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 15.6.2022.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys