Syksyn ensimmäinen, lapsille ja aikuisille yhteinen pyhäkoulu Porin rauhanyhdistyksellä havainnollisti lapsen asemaa näytelmän avulla.
– Tuntuuko teistä lapset joskus siltä, että teidät ohitetaan?
– En tarkoita sitä, että joku kävelisi tai ajaisi pyörällä nopeammin kuin te, vaan sitä, että teitä ei huomata tai kuunnella, vaikka teillä olisi tärkeää asiaa.
Näin aloitti opettajana ollut Elina Peltomaa pyhäkoulun. Peltomaa oli pyytänyt avukseen lapsia ja muutamia aikuisia havainnollistamaan sitä, millaista lapsen elämä välistä on ja millaiseksi Jeesus lapsen aseman tarkoitti.
Tärkeä asia puhelimessa
Peltomaa oli laatinut näytelmän, jonka ensimmäisessä kohtauksessa äiti on lähtenyt ulos lastensa kanssa.
Lapset esittävät rooleja, mutta eivät puhu mitään. Peltomaa selostaa tapahtumien kulkua.
Pienin lapsi istuu rattaissa, ja isommat kävelevät vierellä. äiti ei juttele lasten kanssa, vaan tuijottaa ja näpyttelee kännykkää.
Tilannetta selostava opettaja arvelee, että ehkä äiti tarkisti, oliko koulun oppilashallintojärjestelmään Wilmaan tullut koulusta tärkeitä tiedotuksia.
– Tai ehkä ystävä oli lähettänyt viestin, johon täytyy heti vastata.
Kohta vastaan tulee toinen äiti lapsineen. äidit tervehtivät ja juttelevat pitkään ja innokkaasti. Unohtivatkohan he tervehtiä ja puhutella lapsia?
Vanhalla repulla kouluun
Seuraavaksi pieni tyttö tulee koulusta kotiin ja istahtaa surullisena tuolille.
Koulussa kaverit olivat alkaneet ihmetellä, miksi hänellä oli aina vain sama reppu, vaikka muut saivat joka vuosi uuden.
Joku oli vielä hoksannut, että eihän tytön kotona varmaan ollut varaa ostaa reppua, kun siellä on niin paljon lapsia.
Olisi tehnyt mieli kertoa heti äidille. Mutta äiti vain siivoaa ja siivoaa, ja sitten täytyikin jo alkaa puuron keittoon.
Kiusaamista somessa
Toisessa perheessä vähän isompi poika nojaa käsiään poskiin. Mielessä pyörii luokan WhatsApp-ryhmässä käyty keskustelu.
Siellä oli alettu kiusata yhtä kaveria, ja poika oli siihen itsekin vähän osallistunut. Isä tulee, mutta hän alkaa lukea lehteä syventyneenä. Sitten äiti painelee ohi vauva kainalossa kakkavaippoja vaihtamaan.
Poika nousee, ja ovi paukahtaa, kun hän sulkeutuu huoneeseensa.
Vähän kuulijoita helpotti, kun opettaja Elina Peltomaa sanoo, että varmaan viimeistään illalla tämäkin asia saataisiin hoidetuksi kuntoon.
Kuka saisi parhaan paikan valtakunnassa?
Lopuksi tapahtuma-aika siirtyy kauas kahden vuosituhannen taakse.
Jeesus ja muutamat opetuslapset ovat istahtaneet rauhanyhdistyksen etuosaan.
Opettaja kysyy, mistä joukko keskustelee. Opetuslapset paljastavat, että kysymys on siitä, kuka mahtaisi saada parhaan paikan tulevassa valtakunnassa.
Silloin paikalle tulee joukko äitejä lapsineen. Opetuslapset koettavat kovasti estellä, mutta yksi lapsista on kuin onkin ehtinyt kipaista Jeesuksen syliin. Jeesus sanoo:
– Antakaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta.
Opettaja kertoo vielä, että Jeesus siunasi lapsia. Siunauksen merkitystä hän tiedusteli Jeesukselta.
– Siunaus on kaikkea sitä hyvää, mitä me elämässä saamme. Kaikki hyvä on Jumalan lahjaa, ja me saisimme olla siitä kiitollisia. Mutta suurin siunaus on se, että saa uskoa omat synnit anteeksi, vastasi Jeesus.
Paikalla olleet isät ja äidit kuulivat, että sama siunaus kuului lasten lisäksi myös heille.
Teksti: Sirkka Vuorisalo
Kuva: Pekka Vuonokari
Julkaistu Päivämiehessä 3.10.2018
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.