Kuu­man päi­vän il­ta­na si­ni­har­maa, läm­min hä­mä­rä saat­te­lee mei­tä Ya­sar Dogu cad­de­sia pit­kin Nor­jan me­ri­mies­kir­kol­le. Tänä il­ta­na lii­ke­huo­neis­tol­ta näyt­tä­vään sa­liin saa­puu pa­ri­sen­kym­men­tä hen­keä maa­nan­tai-il­lan seu­roi­hin. Me­ri­mies­kir­kon il­mas­toin­ti­lait­teen ää­ne­käs hu­ri­na hau­tau­tuu lau­lum­me al­le. ”Niin le­vo­ton on tä­nään maa­il­mam­me…”

Olem­me maas­sa, jo­hon on ju­lis­tet­tu poik­keus­ti­la. Viik­ko­ja sit­ten mei­dät py­säy­tet­tiin tie­sul­kuun heti len­to­ken­tän port­tien ul­ko­puo­lel­la ja kau­pun­kiin joh­ta­va kol­mi­kais­tai­nen tie ruuh­kau­tui kuin su­vi­seu­ro­jen tors­tai-il­lan lii­ken­ne. Täl­lä vii­kol­la tie­sul­ku­ja tus­kin enää huo­maa.

Toi­sen vii­kon alus­sa he­rä­sim­me vuo­ril­ta kan­tau­tu­viin lau­kaus­ten sar­joi­hin. Olim­me teh­neet en­nen mat­kaa mat­kus­ta­jail­moi­tuk­sen, em­me­kä ol­leet saa­neet Suo­men edus­tus­tol­ta sel­lai­sia tie­to­ja, jot­ka vai­kut­tai­si­vat oles­ke­luum­me maas­sa. Lau­kaus­ten ää­net vai­ke­ni­vat jo en­nen kuin eh­dim­me par­vek­keel­le tut­ki­maan ti­lan­net­ta.

Naa­pu­ri­ton­til­ta, vii­si ker­ros­ta alem­paa kuu­lui vai­me­aa pu­het­ta. Kah­den lam­paan ja vuo­hen ää­net se­koit­tui­vat ku­kon kie­un­taan. Mie­het ta­lut­ti­vat vuo­hen is­tu­tus­ten vä­liin kai­ve­tun pie­nen kuo­pan ää­rel­le, kaa­toi­vat sen ku­mol­leen, ja van­hin mie­his­tä leik­ka­si no­pe­as­ti var­moin ot­tein vuo­hen kur­kun au­ki. Oli al­ka­nut jo­ka­vuo­ti­nen, nel­jä päi­vää kes­tä­vä uh­ri­juh­la.

Muis­tim­me, et­tä edel­li­sen päi­vän kä­ve­ly­len­kil­lä olim­me näh­neet kar­ja-au­to­jen kul­ke­van vuo­rel­le suu­ren, val­koi­sen ra­ken­nuk­sen pi­haan ja ai­tauk­seen. Edel­li­sel­lä vii­kol­la lei­po­mon lä­hel­lä ka­dun­kul­mas­sa oli myy­ty vuo­hia ja lam­pai­ta.

Pi­däm­me lau­lu­seu­rat, kos­ka täl­lä ker­taa Nor­jan me­ri­mies­kir­kol­le ko­koon­tu­neen seu­ra­vä­en jou­kos­sa ei ole ke­tään pu­hu­jaa. Sii­o­nin lau­lu ”Ih­met­te­len lap­sen­mie­lin Ab­ra­ha­min us­koa, kun hän al­la täh­ti­tai­vaan luot­ti sa­naan Her­ran­sa” pa­laut­taa mie­lee­ni pa­rin vii­kon ta­kai­nen uh­ri­juh­lan.

Is­la­mi­lai­set viet­tä­vät uh­ri­juh­laa Ii­sa­kin uh­raa­mi­sen muis­tol­le. Ab­ra­ham oli val­mis uh­raa­maan ai­no­an poi­kan­sa, kos­ka luot­ti Ju­ma­lan sa­naan. Kos­ka is­la­mi­lai­nen maa­il­ma ei tun­nus­ta Jee­sus­ta Ju­ma­lan po­jak­si, Ab­ra­ha­min ja Isa­kin uh­ri­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sel­la on toi­sen­lai­nen mer­ki­tys kuin kris­ti­tyil­lä. Uh­ri­juh­la­päi­vi­nä pi­de­tään va­paa­ta työs­tä, ta­va­taan su­ku­lai­sia ja ys­tä­viä ja muis­te­taan vä­hä­o­sai­sia. Eläi­nuh­reis­ta osa ja­e­taan ys­tä­vil­le ja osa köy­hil­le.

Kris­tit­tyi­nä us­kom­me, et­tä Jee­sus oli Ju­ma­lan poi­ka, joka uh­rat­tiin ris­til­lä mei­dän kaik­kien syn­tien täh­den. Van­han tes­ta­men­tin ai­ka­na, en­nen Jee­suk­sen syn­ty­mää, ih­mi­set us­koi­vat sen lu­pauk­sen va­raan, et­tä Ju­ma­la on lä­het­tä­vä maa­il­maan va­pah­ta­jan. Sa­mal­la ta­val­la Ab­ra­ham us­koi men­nes­sään uh­raa­maan poi­kan­sa Isa­kin kans­sa, et­tä Ju­ma­la on osoit­ta­va uh­rin.

”Lau­la kan­sa Ju­ma­lan, kii­tos­virt­tä Ka­rit­san. Hän on mei­dät os­ta­nut, syn­nin al­ta nos­ta­nut …” Lau­lam­me vir­si­kir­jois­ta, joi­den kan­si­leh­den si­sä­puo­lel­le on teks­tat­tu ”Ala­ny­an ry”. Il­ta­vir­ren jäl­keen juom­me kah­via ja tee­tä. Ei ole kii­re min­ne­kään. Kuu­kau­den oles­ke­lum­me ai­ka­na seu­ra­vä­ki on vaih­tu­nut mel­kein joka viik­ko. Ta­paam­me van­ho­ja tut­ta­via ja tu­tus­tum­me uu­siin ys­tä­viin. Toi­set asu­vat tääl­lä ker­ral­laan kuu­kau­sia, toi­set vii­väh­tä­vät vii­kon tai kak­si. Elä­ke­läi­siä, lo­ma­lai­sia, lap­si­per­hei­tä ja nuo­ria.

Vuo­ri­ky­lis­sä apos­to­lin­kyy­dil­lä kä­ve­ly­sau­vo­jen kans­sa kul­kies­sa mie­tim­me, et­tä pari tu­hat­ta vuot­ta sit­ten Apos­to­li Paa­va­li kul­ki näil­lä ran­noil­la ja vuo­ril­la lä­he­tys­mat­koil­laan. Sama evan­ke­liu­mi kai­kuu nyt suo­si­tun lo­ma­kau­pun­gin maa­nan­tai-il­lan seu­rois­sa. Seu­ro­ja pi­de­tään syys- ja ke­vät­kuu­kau­si­na sil­loin, kun paik­ka­kun­nal­la on seu­ro­jen jär­jes­tä­jiä ja seu­ra­vie­rai­ta.