JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Kat­so­kaa tai­vaan lin­tu­ja!

Aiemmat blogit
5.4.2018 6.56

Eräs van­ha mies ker­toi, et­tä hän näki syk­syl­lä ryh­män kur­kia, jot­ka nou­si­vat len­toon jat­ka­maan muut­to­mat­kaan­sa. Van­hus oli huis­kut­ta­nut niil­le: ”Hei, hei, tul­kaa ta­kai­sin!” Sil­loin kur­jet oli­vat­kin yl­lät­tä­en kään­ty­neet ta­kai­sin, kaar­ta­neet hä­nen ylä­puo­lel­laan ja sit­ten jat­ka­neet mat­kaan­sa al­ku­pe­räi­seen suun­taan. Van­hus oli sil­mät kyy­ne­lis­sä huis­kut­ta­nut niil­le uu­del­leen: ”Tul­kaa ke­vääl­lä ta­kai­sin!”

Mi­nun ei tar­vin­nut odot­taa tänä ke­vää­nä kur­kien tu­loa huh­ti­kuun lo­pul­le saak­ka. Me­nim­me nii­tä vas­taan Is­ra­e­liin maa­lis­kuun al­ku­puo­lel­la. Huo­mat­ta­va osa kur­jis­ta tal­veh­tii Af­ri­kas­sa, jos­ta ne len­tä­vät poh­joi­seen Is­ra­e­lin kaut­ta. Odo­tin malt­ta­mat­to­ma­na, et­tä sai­sin näh­dä siel­lä kur­kia muut­to­mat­kal­la. Se ta­pah­tui lai­vas­sa kes­kel­lä Gen­ne­sa­re­tin jär­veä. Näim­me val­ta­van suu­ria kur­ki­au­ro­ja len­tä­mäs­sä poh­jois­ta koh­ti. Nii­tä kat­sel­les­sa unoh­din kai­ken muun. Teki mie­li huis­kut­taa ja huu­taa: ”Hy­vää mat­kaa!”

Kurkiauroja Gennesaretin järven yllä lentämässä kohti pohjoista 7.3.2018.

Kurkiauroja Gennesaretin järven yllä lentämässä kohti pohjoista 7.3.2018.

Tuol­la jär­vel­lä Jee­sus oli ope­tus­lap­si­neen mo­nes­ti sou­ta­nut tai pur­jeh­ti­nut ve­neel­lä. Siel­lä he oli­vat koh­dan­neet yl­lät­tä­vän myrs­kyn, jon­ka Jee­sus oli tyyn­nyt­tä­nyt. Jär­ven itä­ran­nal­la ko­ho­si rin­ne, jos­sa Jee­sus oli pi­tä­nyt vuo­ri­saar­nan­sa. Sii­nä hän oli sa­no­nut: ”Kat­so­kaa tai­vaan lin­tu­ja..." (Matt. 6:26.)

La­ta­sin kur­ki­au­rois­ta ot­ta­ma­ni ku­van Fa­ce­boo­kiin ot­si­kol­la ”Ne ovat tu­los­sa!”. Kuva sai pa­ri­tu­hat­ta tyk­käys­tä ja yli vii­si­kym­men­tä kom­ment­tia: ”Ai­van iha­na uu­ti­nen, toi­vot­ta­vas­ti muut­to­mat­ka su­juu hy­vin ja tur­val­li­ses­ti.” Voi sa­noa, et­tä kur­jet ovat mei­dän omia lin­tu­jam­me. Nii­tä on maa­il­mas­sa 230 000 ja ke­vääl­lä nii­tä tu­lee Suo­meen 100 000. Lä­hes 10 000 kur­kea le­päi­lee ke­vääl­lä Vaa­sas­sa vuo­den 2016 su­vi­seu­ra-alu­eel­la.

Kur­kien poi­ka­set kul­ke­vat en­sim­mäi­sen muut­to­mat­kan­sa emo­jen mu­ka­na. Luo­ja on an­ta­nut lin­nuil­le hy­vät va­rus­teet suun­nis­ta­mis­ta var­ten. Muut­to-oh­jeet pe­riy­ty­vät emol­ta poi­ka­sil­le. Kart­ta löy­tyy ai­vois­ta, kom­pas­si sil­mis­tä ja na­vi­goin­tia hel­pot­ta­va mag­neet­ti­ais­ti no­kas­ta. Maa­mer­kit, ää­net ja tuok­sut (ha­ju­kart­ta) tu­ke­vat na­vi­goin­tia.

Tut­ki­jat ih­met­te­le­vät: "Mi­ten luon­nos­sa sat­tu­mal­ta syn­ty­neet jär­jes­tel­mät päi­hit­tä­vät mei­dän suun­nit­te­le­mam­me huip­pu­tek­no­lo­gi­a­tuot­teet men­nen tul­len?” La­es­ta­dius kir­joit­ti: ”Ei voi olet­taa, et­tä ter­veel­lä jär­jel­lä va­rus­tet­tu ih­mi­nen yh­tyi­si nii­den mie­li­pi­tee­seen, jot­ka väit­tä­vät, et­tä luon­to oli­si syn­ty­nyt um­pi­mäh­kään, puh­taas­ta sat­tu­mas­ta, ikään kuin Ju­ma­laa ei oli­si.” ”Tun­nis­tam­me Ju­ma­lan pi­tä­vän huol­ta luo­mis­te­ois­taan luo­ma­kun­nas­sa sil­lä ta­voin, et­tä hän on pan­nut ma­te­ri­aan sel­lai­sia voi­mia, jot­ka vai­kut­ta­vat tiet­ty­jen la­kien mu­kaan.”

Je­re­mia kir­joit­ti: ”Hai­ka­ra­kin tai­vaal­la tie­tää ai­kan­sa, met­sä­kyyh­ky­nen, pääs­ky­nen ja kur­ki pi­tä­vät vaa­rin tu­lo­a­jas­tan­sa” (Jer. 8:7). Ver­tauk­sen poh­jal­ta Je­re­mia ky­syy, mik­si kan­sa on jat­ku­vas­ti ek­syk­sis­sä: ”Ku­kin kul­kee kii­rees­ti omaa tie­tään.” Je­re­mi­an mai­nit­se­vat lin­nut muut­ta­vat par­ves­sa. Au­ras­sa len­tä­mi­nen sääs­tää ener­gi­aa. Lin­nut pys­ty­vät näin len­tä­mään sa­mal­la ener­gi­a­mää­räl­lä 80 % pi­dem­mäl­le. Tuu­len hal­ko­jaa vaih­de­taan sään­nöl­li­ses­ti.

Mitä opim­me kat­so­mal­la tai­vaan lin­tu­ja? Ne ker­to­vat luo­mis­työn ih­mees­tä. Jee­sus ker­toi, kuin­ka Ju­ma­la huo­leh­tii tai­vaan lin­nuis­ta ja to­te­si, et­tä me kaik­ki olem­me lin­tu­ja ar­vok­kaam­pia – olem­me Hä­nen sil­mä­te­rän­sä. Hän oh­jaa mei­tä mat­kal­lam­me. Mei­tä ke­ho­te­taan par­veu­tu­maan yh­teen lau­maan. Sil­loin jak­sam­me pa­rem­min. Kun omat voi­mam­me lop­pu­vat, joku toi­nen tu­lee avuk­si. Mei­dän ei tar­vit­se pe­lä­tä ei­kä mu­reh­tia huo­mi­ses­ta päi­väs­tä.

ErkkiAlasaarela
Pikkupoikana kuljin luonnossa kiikari kaulalla ja perhoshaavi kädessä. Harrastus johti elämäntehtävään ympäristöalalla. Työ ja perheenisän tehtävä veivät ajan niin, että harrastukset jäivät taka-alalle. Nyt työni yliopistolla on edennyt emeritus-vaiheeseen. Kuljen jälleen luonnossa. Kiikari ja haavi ovat vaihtuneet kameraan. Tarinat ja valokuvat luonnosta ovat varmaan ensisijaista sisältöä blogeissani. Kirjoituksistani toivon palautteita osoitteeseen eralasaarela@gmail.com
20.2.2020

Sa­nat, jot­ka Her­ra on pu­hu­nut, ovat hen­ki ja elä­mä. Joh. 6:63

Viikon kysymys