JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Lap­suu­sus­ko säi­ly­tä ai­na aar­tee­na kal­leim­pa­na

Junttila Sirkka
Aiemmat blogit
20.8.2016 6.24

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420160820062400

Ke­sä­ai­ka on ku­lu­nut vauh­dil­la. Eri syis­tä joh­tu­en blo­gi­teks­ti­ni­kin on myö­häs­sä. Mo­nis­sa per­heis­sä on saa­tu viet­tää ke­sä­seu­ro­jen li­säk­si ris­ti­äi­siä, kih­la­jai­sia tai häi­tä. Vä­vy­ni per­hees­sä on vie­tet­ty ero­ni­kä­väs­sä su­ru­juh­laa hä­nen isän­sä saa­tua kut­sun tai­vaan ko­tiin. Rak­kaas­ta luo­pu­mi­nen te­kee ki­pe­ää. Se on sitä lap­sil­le, ja sitä se on eri­koi­ses­ti puo­li­sol­le. Sen olen it­se­kin saa­nut ko­kea. Kui­ten­kin saam­me luot­taa tai­vaan Isän huo­len­pi­toon kaik­ki­na päi­vi­näm­me niin ilon kuin su­run­kin koh­da­tes­sa.

Mi­nun ko­ti­ni, mum­mu­la, on ol­lut las­ten ja eri­koi­ses­ti las­ten­las­ten koh­taus­paik­ka tänä ke­sä­nä. On ol­lut tosi mu­ka­va näh­dä jo ai­kuis­ten ser­kus­ten tu­le­van tän­ne ta­paa­maan toi­si­aan. Sa­mal­la huo­leh­ti­vat mum­mus­ta­kin.

Tosi läm­mit­tä­vää oli näh­dä ker­ran­kin, kun pik­ku po­jat läh­ti­vät pal­lo­ken­täl­le ja ky­syi­vät:

– Mitä tart­tis vie­lä teh­dä? Pär­jäät­kö sinä, mum­mu nyt var­mas­ti?

Täs­sä si­vus­sa mum­mu­kin saa seu­ra­ta hei­dän ke­hit­ty­mis­tään ja kas­va­mis­taan ai­kui­suut­ta koh­ti. Nuor­ten läs­nä­o­lo vir­kis­tää.

Hei­nä­kuun lo­pul­la kak­si las­ten­las­ta­ni oli rip­pi­lei­ril­lä Kal­li­os­sa. Oli iha­na saa­da ol­la mu­ka­na rip­pi­kou­lun pää­tös­ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa Haa­pa­jär­ven kir­kos­sa. Niin iso­van­hem­pien kuin var­mas­ti van­hem­pien­kin sy­dä­mes­tä nou­si ru­kous, et­tä tai­vaan Isä var­je­li­si nuo­rem­me us­ko­mas­sa maa­il­man hou­ku­tus­ten kes­kel­lä.

Ajat­te­len, et­tä SRK:n lei­ri­työ on siu­nat­tu asia, se tuo pal­jon hy­vää niin ai­kui­sil­le kuin lap­sil­le­kin. Eri­koi­ses­ti ajat­te­len nuo­ria, rip­pi­kou­lui­äs­sä ole­via. Nuo­ren mie­li on herk­kä ja vas­taa­not­ta­vai­nen. Mo­net asi­at as­kar­rut­ta­vat. Ha­lu­taan vas­tauk­sia käy­tän­nön­kin asi­oi­hin ja opil­li­siin ky­sy­myk­siin. Olen huo­man­nut, et­tä van­hem­mat lä­het­tä­vät nuo­ren­sa lei­reil­le ru­kouk­sen mie­lel­lä, toi­vo­en lap­sen­sa vah­vis­tu­van us­kos­sa.

Muis­tan oman en­sim­mäi­sen kon­fir­maa­ti­on, sen, kuin­ka ar­ka­na lä­hes­tyin Her­ran pöy­tää. Kir­joi­tin ko­ke­muk­sis­ta­ni ru­non­kin.

Tämä päi­vä on pää­tös­tä lap­suu­den,

se on haa­vei­ta al­ka­van nuo­ruu­den.

Lap­suu­sus­ko säi­ly­tä ai­na

aar­tee­na kal­leim­pa­na.

On tur­val­lis­ta kul­kea

ar­mon aar­tei­den omis­ta­ja­na.

SirkkaJunttila
Olen syntynyt Haapavedellä. Elämäntyöni tein farmaseuttina Nivalan apteekissa. Puolison kuolemasta on jo yli kaksikymmentä vuotta. Olimme suunnitelleet yhteistä vanhuutta nauttiaksemme pitkän ja rasittavankin työuran jälkeen toistemme seurasta – mutta toisin kävi. Matkan oli jatkuttava ilman rakkaan puolison tukea. Taivaan Isä on kuitenkin johtanut hyvin elämääni. Ympärilläni on rakastavia, huolehtivia lasten perheitä ja ystäviä lähellä ja kaukana. sirkka.junttila@kotinet.com
14.8.2020

Kun si­nun sa­na­si avau­tuu, se va­lai­see, tyh­mä­kin saa sii­tä ym­mär­rys­tä. Ps. 119:130

Viikon kysymys