JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Syliisi hellään sulje

7.1.2024 6.00

Juttua muokattu:

2.1. 15:08
2025010215084120240107060000

Tar­ja Kor­ri

Olen saa­nut ol­la elä­mä­ni ai­ka­na kym­me­niä ker­to­ja kas­te­juh­las­sa. En­sim­mäi­sen kum­mi­lap­se­ni ris­ti­äi­set oli­vat pian ri­pil­le pää­sy­ni jäl­keen. Sen jäl­keen mi­nua on pyy­det­ty kum­mik­si vie­lä 21 ker­taa, jois­ta suu­rin osa yh­des­sä mie­he­ni kans­sa. Yk­si kum­mi­lap­sis­ta­ni kut­sut­tiin jo pie­ne­nä tai­vaa­seen, ja olim­me hä­nen hau­ta­jai­sis­saan.

Kas­te­juh­li­a­kin on ol­lut eri­lai­sia. Suu­rin osa omis­ta ja kum­mi­lap­sis­ta on kas­tet­tu ko­to­na. Li­säk­si ris­ti­äi­siä on ol­lut rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä, mis­sä kas­tet­tiin seit­se­män vau­vaa ker­ral­la, kir­kos­sa sekä serk­ku­vau­van kans­sa pi­de­tyt yh­tei­set ris­ti­äi­set. Yk­si kum­mi­lap­sem­me on kas­tet­tu ke­sä­mö­kil­lä uk­kos­myrs­kyn rie­hu­es­sa ul­ko­na, ja nuo­rin omis­ta lap­sis­tam­me kas­tet­tiin van­him­man tyt­tä­rem­me hää­juh­las­sa.

Kuu­lin lap­se­na jon­kun van­hem­man ih­mi­sen sa­no­van: "Kun kut­su­taan saat­ta­maan las­ta ris­til­le tai vai­na­jaa hau­taan, on hyvä ot­taa kut­su vas­taan." Kun­ni­a­teh­tä­vä. Olen aja­tel­lut sen ai­na sel­lai­se­na, kun on pyy­det­ty kum­mik­si. Vaik­ka tie­tää, et­tei ole hyvä kum­min teh­tä­väs­sä, on ol­lut halu ot­taa se vas­taan. Vau­van van­hem­mat ovat miet­ti­neet asi­aa ja us­ko­neet meil­le suu­ren teh­tä­vän.

Saim­me vii­me syk­sy­nä ol­la mu­ka­na kol­men lap­sen­lap­sem­me kas­te­juh­las­sa. En­sim­mäi­nen niis­tä oli ko­ti­kir­kos­sam­me. Kas­te­pap­pi Alek­si Päk­ki­lä pu­hui Psal­min 139 mu­kaan Ju­ma­lan luo­mis­työn ih­mees­tä, mitä saam­me pie­nes­sä vau­vas­sa ihas­tel­la.

Päk­ki­lä ker­toi, kuin­ka kas­tees­sa lap­si ote­taan seu­ra­kun­nan jä­se­nek­si ja kir­kon ope­tu­syh­tey­teen omal­la ni­mel­lään. Pyhä kas­te vel­voit­taa van­hem­pia ja kum­me­ja yh­des­sä seu­ra­kun­nan kans­sa huo­leh­ti­maan lap­sen kris­til­li­ses­tä kas­va­tuk­ses­ta. Kum­mien eri­tyi­nen teh­tä­vä on muis­taa las­ta ru­kouk­sin. Ru­kouk­sen lah­ja on kum­min pa­ras lah­ja.

Kuu­lim­me kum­min lu­ke­ma­na Raa­ma­tus­ta las­ten evan­ke­liu­min, joka lu­e­taan kai­kis­sa ris­ti­äi­sis­sä. "Jee­suk­sen luo tuo­tiin lap­sia, jot­ta hän kos­ki­si hei­hin. Ope­tus­lap­set moit­ti­vat tuo­jia, mut­ta sen huo­ma­tes­saan Jee­sus när­käs­tyi ja sa­noi heil­le: 'Sal­li­kaa las­ten tul­la mi­nun luok­se­ni, äl­kää es­tä­kö hei­tä. Hei­dän kal­tais­ten­sa on Ju­ma­lan val­ta­kun­ta. To­ti­ses­ti: joka ei ota Ju­ma­lan val­ta­kun­taa vas­taan niin kuin lap­si, hän ei sin­ne pää­se.' Hän ot­ti lap­set sy­liin­sä, pani kä­ten­sä hei­dän pääl­leen ja siu­na­si hei­tä." (Mark. 10:13–16.)

Päk­ki­lä pu­hui sii­tä, mi­ten Jee­sus aset­ti sy­li­vau­vat us­kon esi­ku­vak­si sen vuok­si, et­tä vau­vat ovat toi­sen avun va­ras­sa. Me ih­mi­set olem­me Ju­ma­lan edes­sä avut­to­mia ja hä­nen ar­mon­sa va­ras­sa. Las­ten ta­voin mei­dän­kin on hyvä ot­taa vas­taan Ju­ma­lan lah­jat. Myös kas­teen ar­mo ote­taan lap­sen kal­tai­sel­la us­kol­la vas­taan.

Kas­te­käs­kyn (Matt. 28:18–20) ja yh­des­sä lu­e­tun us­kon­tun­nus­tuk­sen jäl­keen lap­si kas­te­taan yh­tei­seen us­koon ja kaik­kien sen lu­paus­ten omis­ta­mi­seen. Kum­mit saa­vat ol­la siu­naa­mas­sa las­ta yh­des­sä van­hem­pien kans­sa.

Kas­te­kynt­ti­läs­sä ole­va liek­ki muis­tut­taa Jee­suk­sen sa­nois­ta: "Minä olen maa­il­man valo. Se, joka seu­raa mi­nua, ei kul­je pi­me­äs­sä, vaan hä­nel­lä on elä­män valo" (Joh. 8:12). Kas­te­ti­lai­suu­des­sa lu­e­taan mon­ta eri ru­kous­ta. Lap­sel­le pyy­de­tään Ju­ma­lal­ta siu­naus­ta kaik­kiin elä­män päi­viin ja et­tä py­hät en­ke­lit var­je­li­si­vat hän­tä.

Kas­teen jäl­kei­se­nä sun­nun­tai­na lap­sen nimi sa­no­taan ju­ma­lan­pal­ve­luk­sen yh­tey­des­sä ja hän­tä sekä hä­nen van­hem­pi­aan ja kum­me­jaan muis­te­taan esi­ru­kouk­ses­sa. Useis­sa seu­ra­kun­nis­sa on kas­te­puu, jo­hon lai­te­taan lap­sen ni­mel­lä va­rus­tet­tu kas­te­puun leh­ti.

Kah­det muut las­ten­las­tem­me ris­ti­äi­set me­ni­vät lä­hes sa­mal­la kaa­val­la. Pap­pi tai van­hem­mat voi­vat sa­noa, mikä vau­van ni­mek­si tu­lee. Iso­van­hem­mil­le, kum­meil­le tai si­sa­ruk­sil­le voi­daan an­taa pie­niä teh­tä­viä toi­mi­tuk­sen ai­ka­na. Teks­tin tai ru­kouk­sen lu­ke­mi­nen sekä vau­van pään kui­vaa­mi­nen ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä teh­tä­viä niil­le, jot­ka saa­vat ne teh­dä.

Kas­te­juh­lan pie­ni pää­hen­ki­lö on tie­tä­mä­tön sii­tä, mi­ten pal­jon juh­laa on mie­tit­ty ja val­mis­tel­tu. On lei­vot­tu ja lai­tet­tu juh­la­paik­ka kau­niik­si sekä pu­et­tu juh­la­vaat­teet yl­le. Kas­tees­sa ei ole­kaan kyse pel­käs­tä ni­men an­ta­mi­ses­ta. Sii­nä Ju­ma­la sol­mii kas­tet­ta­van kans­sa hy­vän oman­tun­non lii­ton ja lu­paa pi­tää sen omal­ta puo­lel­taan voi­mas­sa. Hän myös lu­paa an­taa avun kaik­kiin elä­män päi­viin.

Usein kas­te­juh­las­sa lau­le­taan vir­si, joka on ru­kouk­se­na myös omal­la sy­dä­mel­lä­ni: "Sy­lii­si hel­lään sul­je nyt, Jee­sus, lap­sem­me" (VK 468:1).

TarjaKorri
Kotimme Nivalassa on minulle tärkeä paikka. Siellä on ollut elämäntehtäväni perheen parissa ja siellä teen yritykseemme liittyviä töitä. Vapaa-aika kuluu paljolti käsitöiden parissa. Ystävät ovat minulle tärkeitä. Heidän kanssaan kyläilyt ja keskustelut ovat elämäni suola. Kirjoituksistani voi antaa palautetta: korritarja@gmail.com.