Eveliina Saukko
Eveliina Saukko
Päivämies
Työ ei ole ihmisarvon mitta eikä sen mielekkyys tule rahan eteen raatamisesta. Luterilaisen perinteen näkökulmasta työ edistää yhteistä hyvää.
Arkkipiispa Tapio Luoma on julkaissut arkkipiispan verkkosivuilla puheenvuoron työn arvosta. Hänen mukaansa työn tekeminen on syvästi merkityksellistä yksilölle, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle. Yksilön työkykyä pidetään joskus jopa yleisenä hyvinvoinnin mittarina.
Työelämää ja työhyvinvointia tarkastelevista tutkimuksista piirtyy Luoman mukaan kuitenkin ristiriitainen kuva. Toisille huolta aiheuttavat liika työ ja paineet, toiset ovat ilman työpaikkaa. Työelämä on myös parantunut, mikä näkyy joustavuuden lisääntymisenä.
Työ ei tuo ihmisarvoa
Arkkipiispa on havainnut, että työn käsite ymmärretään ennen kaikkea palkkatyönä. Toisinaan nousee esiin työn rooli luterilaisessa ajattelussa.
– Luterilainen työetiikka näyttäytyy ahkeraa ja ilotonta puurtamista ihannoivana velvollisuudentuntoisena raatamisena. Luterilaisuus on yhdistetty myös kapitalistiseen talousjärjestelmän kehittymiseen. Tämän seurauksena ihmiselämän merkitys on alkanut näyttää tehokkuuden, tulosvastuun ja voitontavoittelun määrittämältä. Tällaiset tulkinnat tuntuvat oikeuttavan moraalisen paheksunnan niitä kohtaa, jotka eivät tee palkkatyötä.
Luterilaisessa perinteessä on Luoman mukaan kuitenkin aineksia myös toisenlaiseen käsitykseen työn merkityksestä.
– Kristillinen ihmiskäsitys korostaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta Jumalan edessä ja tästä seuraavaa yhtäläistä ihmisarvoa. Mikään työ ei muuta tätä ihmisen perimmäistä arvoa, olipa kysymys ammatinharjoittamisesta tai muusta toimeliaisuudesta. Työteliäisyydellä ja toimeliaisuudella ei tulla Jumalalle kelpaavaksi.
Arkkipiispa korostaa, että työ ei ole ihmisen arvon mitta.
– Jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas. Työtä tekemällä huolehdimme paitsi itsestämme myös muista ihmisistä ja yhteiskunnasta. Tästä näkökulmasta työ näyttäytyy lähimmäisenrakkauden osoituksena. Työn tulisi tarjota tekijälleen iloa, tyydytystä ja merkitystä.
Työtä yhteiseksi hyväksi
Kirkko on arkkipiispan mukaan kutsuttu rakentamaa yhteiskuntaa. Hän toteaa, että Lutherin teologinen kritiikki reformaatioaikana kohdistui ennen kaikkea yhteiskunnassa käytyyn hengelliseen vaihtokauppaan, jossa rahallisella antamisella tai hengellisellä harjoituksella pyrittiin tavoittelemaan Jumalan suosiota.
– Tämän kritiikin valossa työn merkityksellisyys alkoi luterilaisessa perinteessä painottua aikaisemmasta poikkeavalla tavalla. Luterilaisen perinteen näkökulmasta työn tekeminen ei ole erityisesti köyhyyden välttämiseen liittyvä velvollisuus. Työllä on taloudellisesta tuottavuudesta riippumaton arvo, joka liittyy jokaisen ihmisen arvon ja merkityksen ymmärtämiseen yhteisen hyvän edistämiseksi. Työn tekeminen ei ole niinkään välttämätön paha kuin välttämätön hyvä.
Luoma jatkaa, että luterilaisuuden vaikuttamissa yhteiskunnissa sekä toisista huolehtimisen että työn tekemisen velvoitteet ovat muotoutuneet hyvinvointivaltion tarjoamia tukitoimia ohjaaviksi periaatteiksi.
– Köyhien avustamisesta yhteiskunnan keräämistä varoista säädettiin Lutherin vaikutuksesta ensimmäisen kerran jo 1500-luvun alkupuolella.
Samalla tavalla kuin työtä ei voi tarkastella vain rahan ansaitsemisen näkökulmasta, ei yhteiskunnassa tavoiteltu yhteinen hyväkään pelkisty pelkäksi vaurauden karttumiseksi.
– Kaikenlainen omaan yhteisöön osallistuminen on mahdollisuus toteuttaa omaa kutsumustaan Jumalan tarkoittamalla tavalla yhteiseksi hyväksi.
Katse työn mielekkyyteen
Arkkipiispa toteaa, että tällä hetkellä ennakoidaan erityisesti 2000-luvulla syntyneiden omaavan edellisistä sukupolvista merkittävästi poikkeavia työelämäodotuksia. Näihin sisältyy muun muassa ajatus siitä, että työn mielekkyys ei tule rahan eteen raatamisesta.
– Kestävä työelämä ei kilpailuta ihmistä näännyksiin. Kestävässä työelämässä kaikista pyritään tekemään tarpeellisia ja kaikille tarjotaan mahdollisuuksia kokea itsensä tärkeäksi ja arvostetuksi.
Arkkipiispa Tapio Luoma tutustui aiheeseen toimiessaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana Työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa Työelämä 2020 -hankkeessa, joka toteutettiin vuosina 2013–2019.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys