JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Lapsen oikeudet – vanhemman velvollisuus

Päivämies
Artikkelit
5.6.2018 6.45

Juttua muokattu:

31.12. 09:27
2019123109275020180605064500

Lap­sen oi­keu­det vaa­li­vat lap­se­na ole­mi­sen va­paut­ta.

Lap­suu­des­sa luo­daan ih­mi­sen elä­män pe­rus­ta, ra­ken­ne­taan sen pe­rus­tur­val­li­suus. Lap­sel­le on alus­ta al­ka­en elin­tär­ke­ää tun­tea ole­van­sa ra­kas­tet­tu. Hä­nen oi­keu­ten­sa on kas­vaa tur­val­li­ses­sa huo­len­pi­dos­sa. Lap­sen oi­keuk­siin kuu­luu pal­jon asi­oi­ta, jot­ka unoh­tu­vat hel­pos­ti meil­tä kas­vat­ta­jil­ta.

Pe­rus­tar­pei­den li­säk­si lap­sel­la on oi­keus tul­la kuul­luk­si hän­tä kos­ke­vis­sa asi­ois­sa. Hä­nel­lä on oi­keus il­mais­ta mie­li­pi­teen­sä hän­tä kos­ke­vis­sa asi­ois­sa ikä­ta­son­sa mu­kai­ses­ti. Hä­nel­lä on oi­keus saa­da tie­toa. Lap­sel­la ei saa teet­tää työ­tä, joka hait­taa hä­nen kou­lun­käyn­ti­ään tai vaa­ran­taa hä­nen ter­veyt­tään.

Las­ten oi­keuk­sien ää­rel­lä on hyvä poh­tia omaa van­hem­muut­taan ja omaa las­ta yk­si­löl­li­se­nä ih­mi­se­nä. Oi­keu­den to­teu­tu­mi­nen on van­hem­man vas­tuul­la.

Pär­jää­mi­sen kult­tuu­ri

Teen par­hail­laan työ­tä ma­ta­lan kyn­nyk­sen lap­si­per­hei­den pal­ve­lua ke­hit­tä­väs­sä Lap­si­ri­kas-hank­kees­sa. Olen kah­den vuo­den ai­ka­na saa­nut jär­jes­tää sa­doil­le per­heil­le ar­jen apua. Pit­kän uran jäl­keen las­ten­suo­je­lus­sa on ol­lut he­rät­tä­vää koh­da­ta per­hei­tä il­man vi­ra­no­mai­sen vel­vol­li­suut­ta.

Olen häm­men­ty­nyt sii­tä, mi­ten avoi­mes­ti per­heen van­hem­mat lä­hes­ty­vät mi­nua ar­jen tar­peis­sa ja ker­to­vat luot­ta­vai­ses­ti hy­vin­kin haas­ta­vis­ta asi­ois­ta. Täl­lais­ta en ole koh­dan­nut ai­em­mas­sa vir­ka­teh­tä­väs­sä.

Jo­kai­sen elä­mään voi tul­la ti­lan­tei­ta, jol­loin elä­män haas­teet nou­se­vat yli­voi­mai­sik­si. Meil­lä suo­ma­lai­sil­la on vah­va pär­jää­mi­sen kult­tuu­ri. Se on toi­saal­ta hyvä asia. Voi­ma­va­ram­me ovat kui­ten­kin ra­jal­li­set.

On tär­ke­ää, et­tä jo­kai­sel­la oli­si ym­pä­ril­lään lä­hei­siä, joi­den puo­leen voi kään­tyä. Olen työs­sä­ni koh­dan­nut sen, et­tä mo­net nuo­ret per­heet asu­vat kau­ka­na lä­hei­sis­tään. Omien ys­tä­vien pii­ri on myös sa­mas­sa elä­män­ti­lan­tees­sa. Ihai­len sitä, mi­ten pal­jon ih­mi­set aut­ta­vat toi­si­aan.

On kui­ten­kin tär­ke­ää poh­tia yh­tei­söl­li­ses­ti sitä, et­tä rien­täi­sim­me aut­ta­maan ih­mi­siä eri elä­män­ti­lan­teis­sa. Kuka ta­han­sa meis­tä voi elä­mäs­sä jou­tua en­na­koi­mat­to­mas­ti­kin avun tar­vit­si­jak­si. Raa­ma­tus­ta nou­se­va lä­him­mäi­sen­rak­kaus on suu­rim­pia ar­vo­ja, mitä voim­me yh­tei­söl­li­ses­ti kaik­ki to­teut­taa. Tu­e­taan sii­nä toi­si­am­me!

Elä­män haas­ta­vat ti­lan­teet

Elä­män haas­teet voi­vat jos­kus nous­ta niin kor­ke­ak­si, et­tä per­heen kaik­ki jä­se­net voi­vat huo­nos­ti. Per­het­tä voi koh­da­ta ta­lou­del­li­nen ah­din­ko, työt­tö­myys, sai­raus, mie­len­ter­vey­den on­gel­mat, päih­de­on­gel­mat tai vai­ke­at ai­em­mas­ta elä­mäs­tä nous­seet trau­mat. Myös nuo­ren ih­mi­sen elä­mäs­sä voi tul­la mu­kaan eri­lai­sia vai­keuk­sia. Huu­meet ja päih­teet kos­ket­ta­vat tänä päi­vä­nä myös kris­tit­ty­jä per­hei­tä.

Per­heet saat­ta­vat il­man apua ja tu­kea ajau­tua ti­lan­tee­seen, jos­sa jon­kun per­heen­jä­se­nen vai­ke­an ti­lan­teen mu­ka­na vyyh­ti al­kaa pur­kau­tua. Las­ten­suo­je­luil­moi­tus voi läh­teä liik­keel­le esi­mer­kik­si kou­lun huo­len vuok­si. Asi­aa ei ole ky­et­ty aut­ta­maan op­pi­las­huol­lol­li­sin kei­noin tai en­nal­ta­eh­käi­se­väl­lä tu­el­la. On tär­ke­ää lä­him­mäi­sel­le ol­la hä­nen tu­ke­naan, mut­ta kan­nus­taa myös ha­ke­maan am­ma­til­lis­ta apua.

Lii­an pit­kään jat­ku­nut vai­kea ti­lan­ne per­hees­sä voi ol­la en­nen pit­kää vyyh­ti, jos­sa al­kaa ta­pah­tua va­hin­ko­ja. Nii­den kor­jaa­mi­nen on ai­na pit­kä tie. Sik­si­pä kan­nat­ta kuul­la lä­him­mäi­sen her­kät vies­tit avun tar­pees­ta.

Oi­keus kos­ke­mat­to­muu­teen

Työs­sä­ni olen näh­nyt, et­tä vä­ki­val­ta ja sek­su­aa­li­nen hy­väk­si­käyt­tö ovat sekä las­ta et­tä ai­kuis­ta pa­him­min vau­ri­oit­ta­via ja trau­ma­ti­soi­via asi­oi­ta. Olen jou­tu­nut usein he­rät­te­le­mään per­heen van­hem­paa ja re­a­li­soi­maan hä­nel­le ti­lan­teen va­ka­vuut­ta.

Vä­ki­val­ta ja sek­su­aa­li­nen hy­väk­si­käyt­tö ovat ri­ko­soi­keu­den pii­riin kuu­lu­via asi­oi­ta. Sekä vä­ki­val­lan koh­de et­tä vä­ki­val­lan käyt­tä­jä ovat mo­lem­mat suu­ren avun tar­pees­sa. Oi­keus kos­ke­mat­to­muu­teen kos­kee myös ai­kui­sia.

Lap­set ovat vä­ki­val­ta­per­heis­sä nä­ky­mät­tö­miä. Usein vä­ki­val­taa koh­dan­nut van­hem­pi­kaan ei ky­ke­ne suo­je­le­maan las­ta. Lap­si kul­kee usein kuin var­jo­na ai­kui­sen ta­ka­na. Kun ai­kuis­ta he­rät­te­lee asi­an va­ka­vuu­del­la, hän ker­too, et­tei ole ky­en­nyt ajat­te­le­maan lap­sen ase­maa.

On tär­ke­ää, et­tä me lä­him­mäi­si­nä em­me hyl­kää ke­tään te­ko­jen­sa vuok­si. Vä­ki­val­lan te­ki­jä tar­vit­see myös tu­kea. Ih­mi­sil­lä on mah­dol­li­suus oi­ke­an avun pii­ris­sä kun­tou­tua elä­mäs­sään. Te­ki­jä jou­tuu usein kär­si­mään lain edes­sä te­ke­män­sä asi­an.

Kos­ket­ta­vaa on se, kuin­ka esi­mer­kik­si lap­set sel­vi­ä­vät pa­rem­min elä­mäs­sä, kun heil­lä on tie­to sii­tä, et­tä van­hem­mat saa­vat apua vai­ke­as­sa ti­lan­tees­sa. Van­hem­pi ja lap­si voi­vat lä­hen­tyä toi­si­aan, kun asi­at on hoi­det­tu tur­val­li­ses­ti ja asi­oi­ta kä­si­tel­ty te­ra­peut­ti­ses­ti.

Mis­tä apua lap­sil­le ja per­heil­le?

Eläm­me hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa, jos­sa on­nek­si hy­vin ar­ki­sis­sa ym­pä­ris­töis­sä on pal­jon avun ja tuen tar­jo­a­jia per­heil­le. Heti lap­sen syn­ty­es­sä van­hem­mat saa­vat tu­kea neu­vo­las­ta. Kou­lu­ter­vey­den­huol­to ja op­pi­las­huol­to ovat kou­lun ta­hol­ta ai­na käy­tet­tä­vis­sä. Per­he­neu­vo­lat, mie­len­ter­veys­pal­ve­lut ja kir­kon per­he­a­si­oi­den neu­vot­te­lu­kes­kuk­set ovat pe­rus­pal­ve­lua. Tänä päi­vä­nä ei tar­vit­se poh­tia lei­mau­tu­mis­ta tai hä­ve­tä avun ha­ke­mis­ta.

Kou­luis­sa poh­di­taan ny­ky­ään mie­len­ter­vey­den tär­keyt­tä ai­van eri ta­sol­la kuin sii­tä on pu­hut­tu ai­em­min. Nuo­rem­pi ikä­pol­vi ha­keu­tuu­kin hel­pom­min avun pii­riin. Jo­kai­sel­la on oi­keus pal­ve­luun sitä tar­vi­tes­saan. Van­hem­mat saa­vat tu­kea ja oh­jei­ta van­hem­pai­nil­lois­sa ja eri jär­jes­tö­jen ta­pah­tu­mis­sa.

Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen ti­lai­suuk­sis­sa on pal­jon yh­teis­tä poh­ti­mis­ta lap­suu­den mer­ki­tyk­ses­tä. Kan­nat­taa ol­la avoin kai­kel­le yh­teis­kun­nan jär­jes­tä­mäl­le tu­el­le. Olen vuo­sien var­rel­la koh­dan­nut pää­a­si­as­sa po­si­tii­vis­ta suh­tau­tu­mis­ta iso­jen per­hei­den haas­tei­siin. Per­heel­tä saa­te­taan ky­syä hen­ki­lö­koh­tai­seen va­kau­muk­seen liit­ty­viä asi­oi­ta. Ky­sy­jä ky­syy saa­dak­seen ym­mär­ryk­sen, mikä au­tet­ta­val­le on tär­ke­ää.

Apua ko­din­hoi­toon

So­si­aa­li­huol­to­la­ki uu­dis­tui vuon­na 2015. Se toi ta­kai­sin kun­tien vel­vol­li­suu­dek­si jär­jes­tää ko­din­hoi­dol­lis­ta apua per­hei­siin. Suo­mes­sa lak­kau­tet­tiin lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lu 1990-lu­vun alus­sa. Se oli suu­ri yh­teis­kun­nal­li­nen vir­he. Tä­män jäl­keen ovat las­ten­suo­je­lul­li­set toi­men­pi­teet ja las­ten­suo­je­lun kus­tan­nuk­set kas­va­neet.

Jo­kai­sel­la per­heel­lä on oi­keus ky­syä omas­sa elä­män­ti­lan­tees­saan ko­din­hoi­dol­lis­ta apua ar­keen. Kun­nat ovat luo­neet sii­hen omia kri­tee­rei­tään, jois­ta kes­kus­tel­laan par­hail­laan. Ta­voit­tee­na päät­tä­jil­lä on löy­tää kai­kil­le Suo­men kan­sa­lai­sil­le ta­sa­puo­li­ses­ti toi­mi­va ko­din tuen jär­jes­tel­mä.

Au­te­tuk­si tu­le­mi­nen on tär­keä ko­ke­mus. Jo­kai­sel­la sen ko­ke­mus on hen­ki­lö­koh­tai­nen. Kun koh­taa hau­raas­sa ti­lan­tees­sa ole­via ih­mi­siä, on lä­hes­tyt­tä­vä hil­jaa, kuun­nel­len ja kuul­len. Am­mat­ti­lai­se­na olen op­pi­nut nöy­ryyt­tä vuo­sien var­rel­la. Ei ole yh­tä ta­paa aut­taa ei­kä yh­tä mal­lia aja­tel­la.

An­ne-Ma­ria Tak­ku­la

Pro­jek­ti­pääl­lik­kö, per­he­te­ra­peut­ti

Ku­vi­tus­ku­va: Ee­ro Au­tio

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 30.5.2018

24.4.2024

Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä. 2. Kor. 4:16

Viikon kysymys