JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Sisällissota kytkeytyi Euroopan sotaisaan valtapeliin

Päivämies
Artikkelit
19.5.2018 6.16

Juttua muokattu:

31.12. 09:27
2019123109274820180519061600

Suo­men si­säl­lis­so­ta oli mo­nien epä­on­nis­ten ta­pah­tu­mien ket­ju, joka joh­ti raa­kaan vä­lien­sel­vit­te­lyyn suo­ma­lais­ten val­kois­ten ja pu­nais­ten kes­ken. Pit­käl­ti ky­sy­mys oli vas­ta it­se­näis­ty­neen val­ti­on si­säi­ses­tä konf­lik­tis­ta, mut­ta toi­saal­ta ta­pah­tu­mat kyt­ki­vät Suo­men en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan ai­kai­siin laa­jem­piin kan­sain­vä­li­siin val­ta­ku­vi­oi­hin Eu­roo­pas­sa. Ku­vi­tus­ku­vas­sa on sak­sa­lai­nen so­ta­lai­va Hel­sin­gis­sä ke­vääl­lä 1918.

Taus­ta­na yh­teis­kun­nal­li­set ja ta­lou­del­li­set on­gel­mat

Maa­il­man­so­dan ai­heut­ta­mat ta­lou­del­li­set on­gel­mat oli­vat so­dan kes­kei­si­nä taus­ta­te­ki­jöi­nä. Suo­mes­sa ko­et­tiin vuon­na 1917 syvä lama, kun emä­maa Ve­nä­jä ajau­tui kaa­ok­seen ja kau­pan­käyn­ti muu­al­le oli mah­do­ton­ta so­dan ta­kia. Mo­nis­ta pe­ru­se­lin­tar­vik­keis­ta oli pu­laa, kos­ka Suo­mi ei ol­lut nii­den suh­teen oma­va­rai­nen. Pai­koin ko­et­tiin suo­ra­nais­ta nä­län­hä­tää.

Työt­tö­myys ja pula kär­jis­ti­vät yh­teis­kun­nal­li­sia jän­nit­tei­tä, joi­ta Suo­mes­sa oli en­nes­tään.

Sota vai de­mok­ra­tia? – va­sem­mis­ton si­säi­nen kiis­ta

Kei­sa­rin ku­kis­tu­mi­nen Ve­nä­jäl­lä ke­vääl­lä 1917 ai­heut­ti val­ta­tyh­ji­ön myös Suo­mes­sa. Ke­sän 1917 kor­val­la Hel­sin­gis­sä poh­dit­tiin kuu­mei­ses­ti sitä, ke­nel­le kor­kein val­ta kuu­luu. Os­ka­ri To­koin (sd.) joh­ta­ma se­naat­ti oli ris­ti­rii­tai­nen. Se­naa­tin jä­se­nis­tä puo­let oli so­si­a­li­de­mok­raat­te­ja, puo­let kuu­lui por­va­ril­li­siin puo­lu­ei­siin. Mo­lem­mil­la ta­hoil­la oli nii­tä, jot­ka suh­tau­tui­vat epä­luu­loi­ses­ti hal­li­tu­syh­teis­työ­hön.

So­si­a­li­de­mok­raa­tit ta­voit­te­li­vat yh­teis­kun­nal­li­sia uu­dis­tuk­sia on­gel­mien rat­kai­se­mi­sek­si. Hei­dän ta­voit­tei­taan ku­vas­taa Me vaa­dim­me -oh­jel­ma, jos­sa edel­ly­tet­tiin torp­pa­ri­va­pau­tus­ta sekä elin­tar­vi­ke­pu­lan ja työt­tö­myy­den te­hok­kaam­paa tor­jun­taa.

So­si­a­li­de­mok­raat­tien kes­kuu­des­sa oli kui­ten­kin eri­mie­li­syyk­siä sii­tä, oli­ko uu­dis­tuk­sia pa­rem­pi ta­voi­tel­la de­mok­raat­ti­sin kei­noin vai oli­si­ko pa­rem­pi ra­di­ka­li­soi­tua val­lan­ku­mouk­sen tiel­le Ve­nä­jän mal­liin.

Neu­vos­to-Ve­nä­jän bol­še­vi­kit yl­lyt­ti­vät suo­ma­lai­sia to­ve­rei­taan val­lan­ku­mouk­seen. Se ai­heut­ti häm­men­nys­tä suo­ma­lai­ses­sa työ­vä­es­tös­sä. So­si­a­li­de­mok­raat­ti­nen puo­lue ja­kau­tui käy­tän­nös­sä kah­tia. Mal­til­li­set so­si­aa­li­de­mok­raa­tit ei­vät kan­nat­ta­neet val­lan­ku­mous­ta.

Val­lan­ku­mous­joh­ta­jat yl­lyt­tä­vät so­taan

Tu­le­va dik­taat­to­ri Jo­sif Sta­lin pis­täy­tyi Suo­mes­sa si­säl­lis­so­dan al­la kan­nus­ta­mas­sa suo­ma­lai­sia to­ve­rei­ta pyr­ki­mään val­taan voi­ma­kei­noin.

Sta­li­nin pu­hees­ta suo­ma­lai­sil­le to­ve­reil­le on säi­ly­nyt leh­ti­ar­tik­ke­li. Sii­nä hän yl­lyt­tää suo­ma­lai­sia muun mu­as­sa näin:

– To­ve­rit! Meil­le on tul­lut tie­to­ja, et­tä tei­dän maas­san­ne on sa­man­lai­nen val­tak­rii­si kuin oli Ve­nä­jäl­lä­kin Lo­ka­kuun val­lan­ku­mouk­sen aat­to­na. -- -- Jos te tar­vit­set­te mei­dän apu­am­me, me an­nam­me sitä teil­le, vel­jel­li­ses­ti ojen­ta­en teil­le kä­tem­me. Täs­tä voit­te ol­la var­mat.

Myös Ve­nä­jän val­lan­ku­mous­joh­ta­ja V. I. Le­nin kan­nus­ti Suo­men so­si­aa­li­de­mok­raat­te­ja val­lan­ku­mouk­sen te­ke­mi­seen: – Nous­kaa, nous­kaa vii­py­mät­tä ja ot­ta­kaa val­ta jär­jes­täy­ty­neen työ­vä­es­tön kä­siin!

Ki­pi­nät sy­tyt­tä­vät so­dan

Ve­nä­läis­ten pu­na­to­ve­rei­den yl­ly­tys vai­kut­ti osal­taan sii­hen, et­tä Suo­men so­si­a­li­de­mok­raat­tien ra­di­kaa­li­sii­pi aloit­ti val­lan­ku­mouk-sen tam­mi­kuus­sa 1918. So­si­a­li­de­mok­raat­ti­ses­sa puo­lu­ees­sa oli kui­ten­kin pal­jon sel­lai­sia, jot­ka vas­tus­ti­vat koko ajan aseel­lis­ta ka­pi­naa.

Käy­tän­nös­sä työ­vä­en enem­mis­tö tem­pau­tui mo­nin pai­koin mu­kaan ka­pi­naan il­man omaa va­lin­taa. Ak­tii­vis­ten joh­ta­jien esi­merk­ki ja kiih­ko­mie­li­nen pro­pa­gan­da tem­pai­si­vat jou­kot mu­kaan­sa var­sin­kin siel­lä, mis­sä val­lan­ku­mous näyt­ti aluk­si me­nes­ty­vän.

Neu­vos­to-Ve­nä­jä tuki pu­nai­sia, Sak­sa val­koi­sia

Suo­mes­sa oli si­säl­lis­so­dan syt­ty­es­sä noin 40 000 ve­nä­läis­tä so­ti­las­ta. Suo­men oma ar­mei­ja oli lak­kau­tet­tu 1900-lu­vun alus­sa, ja sii­tä läh­tien maan puo­lus­ta­mi­nen oli ol­lut ve­nä­läis­jouk­ko­jen vas­tuul­la. Ti­lan­teen mo­ni­mut­kai­suut­ta ku­vaa hy­vin se­kin, et­tä sak­sa­lai­set oli­vat tu­ke­neet aluk­si myös Le­ni­nin bol­še­vik­ke­ja voit­taak­seen Ve­nä­jän.

Val­kois­ten puo­lel­la vai­kut­ti­vat Svin­huf­vu­din se­naat­ti (Suo­men hal­li­tus), suo­je­lus­kun­nat ja jää­kä­rit, kun taas pu­nais­ten puo­lel­la vai­kut­ti­vat Suo­men kan­san­val­tuus­kun­ta, Suo­men Pu­nai­nen kaar­ti ja muut työ­vä­en­jär­jes­tö­jen osas­tot. Näin pu­nai­set ja val­koi­set muo­dos­tui­vat so­dan vas­ta­poo­leik­si.

Suu­rin osa ve­nä­läis­so­ti­lais­ta tah­toi py­syt­täy­tyä konf­lik­tin ul­ko­puo­lel­la. Osa heis­tä kui­ten­kin liit­tyi pu­nais­ten ri­vei­hin. Li­säk­si pu­nai­set sai­vat ve­nä­läi­sil­tä mer­kit­tä­vän osan aseis­tuk­ses­taan.

Val­koi­set puo­les­taan no­jau­tui­vat Sak­saan, joka oli maa­il­man­so­das­sa Ve­nä­jän vas­ta­puo­li. Jo vuo­des­ta 1915 läh­tien suo­ma­lai­sia jää­kä­rei­tä oli ha­keu­tu­nut Sak­saan so­ti­las­kou­lu­tuk­seen. Jää­kä­rit pa­la­si­vat Suo­meen si­säl­lis­so­dan ai­ka­na. Li­säk­si sak­sa­lai­set jou­kot nou­si­vat mai­hin Ete­lä-Suo­mes­sa ke­vääl­lä 1918 ja vai­kut­ti­vat mer­kit­tä­väs­ti so­dan lop­pu­vai­hei­siin esi­mer­kik­si val­taa­mal­la pää­kau­pun­gin Hel­sin­gin pu­nai­sil­ta. Suo­mes­sa sak­sa­lai­set esiin­tyi­vät ”isän­nän el­kein”.

Nuo­ri val­tio jär­jes­tyy val­kois­ten eh­doil­la

Vä­lit­tö­mäs­ti si­säl­lis­so­dan jäl­keen Suo­mel­la oli vah­va po­liit­ti­nen ja ta­lou­del­li­nen riip­pu­vai­suus Sak­sas­ta. Tätä ku­vaa osal­taan se, et­tä Suo­meen suun­ni­tel­tiin sak­sa­lais­ta ku­nin­gas­ta. Suun­ni­tel­ma ka­riu­tui, kun Sak­sa hä­vi­si 1. maa­il­man­so­dan.

Sak­san hä­viö mer­kit­si myös sitä, et­tä Suo­men to­del­li­nen val­ti­ol­li­nen it­se­näis­ty­mi­nen saat­toi to­teu­tua ta­pah­tu­nees­sa muo­dos­saan. Val­ti­ol­li­nen elä­mä ja yh­teis­kun­ta­jär­jes­tys ra­ken­tui­vat voit­ta­neen osa­puo­len, niin kut­su­tun val­koi­sen Suo­men, eh­doil­la, mut­ta il­man ul­ko­mai­den suo­ra­nais­ta vai­ku­tus­ta. Täl­lä oli rat­kai­se­va mer­ki­tys de­mok­raat­ti­sen yh­teis­kun­ta­jär­jes­tel­män säi­ly­mi­sel­le. Puo­lus­tus­voi­mat ra­ken­tui suo­je­lus­kun­ta­or­ga­ni­saa­ti­on poh­jal­le. Moni jää­kä­ri yle­ni up­see­ri­por­tai­kos­sa hui­pul­le as­ti.

Lait­to­mia te­loi­tuk­sia mo­lem­min puo­lin

So­taa en­nen, so­dan ai­ka­na ja so­dan jäl­keen ta­pah­tui raa­ka­lais­mai­sia tap­po­ja sekä pu­nai­sel­la et­tä val­koi­sel­la puo­lel­la. Pu­hu­taan pu­nai­ses­ta ja val­koi­ses­ta ter­ro­ris­ta. On jol­la­kin ta­val­la ym­mär­ret­tä­vää mut­ta ei mis­sään ta­pauk­ses­sa hy­väk­syt­tä­vää, et­tä vi­han, pe­lon ja vas­tak­kai­na­set­te­lu­jen maa­il­mas­sa aseet pu­hui­vat. Pa­tou­tu­neet kos­ton voi­mat ajoi­vat te­koi­hin, joi­ta ei ai­na eh­dit­ty miet­tiä lop­puun saak­ka en­nen kuin se oli jo myö­häis­tä.

Eh­kä kar­mein esi­merk­ki oli­vat so­dan jäl­kei­set van­ki­lei­rit, joil­le jou­tu­neis­ta suu­rin osa oli ta­val­li­sia torp­pa­rei­ta ja työ­läi­siä sekä hei­dän per­heen­jä­se­ni­ään. Kaik­ki so­taan osal­lis­tu­neet py­rit­tiin tuo­mit­se­maan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Tar­koi­tus oli si­nän­sä hyvä, mut­ta se joh­ti käy­tän­nös­sä tu­han­sien ih­mis­ten tar­peet­to­maan kuo­le­maan lei­re­jä vai­van­nei­den nä­län­hä­dän ja tau­tien ta­kia.

Kan­sain­vä­li­nen leh­dis­tön puut­tu­mi­nen asi­aan al­ku­syk­sys­tä 1918 pa­kot­ti edus­kun­nan kiin­nit­tä­mään huo­mi­o­ta van­ki­lei­rien olo­suh­tei­den in­hi­mil­lis­tä­mi­seen ja no­peut­ta­maan lei­rien sul­ke­mis­ta.

En­sim­mäi­nen pre­si­dent­ti käyn­nis­tää so­vin­to­työn

Yli­lyön­tien jäl­keen kan­sa vä­hi­tel­len ehey­tyi. De­mok­raat­ti­sen ja so­vin­nol­li­sen lin­jan sym­bo­lik­si nou­si 25. hei­nä­kuu­ta 1919 maan en­sim­mäi­sek­si pre­si­den­tik­si va­lit­tu K. J. Ståhl­berg, joka vai­kut­ti ak­tii­vi­ses­ti van­ki­lei­rien olo­suh­tei­den pa­ran­ta­mi­seen ja pu­na­van­kien ar­mah­duk­siin. Hän sai tu­kea San­te­ri Al­ki­on joh­ta­mal­ta maa­lais­lii­tol­ta.

Ku­vaa­vaa on, et­tä so­si­aa­li­de­mok­raat­tien mal­til­li­set kan­sa­ne­dus­ta­jat, jot­ka oli­vat avoi­mes­ti vas­tus­ta­neet ka­pi­naa, pa­la­si­vat edus­kun­taan pian so­dan päät­ty­mi­sen jäl­keen. Maa­lis­kuus­sa 1919 pi­de­tyis­sä edus­kun­ta­vaa­leis­sa so­si­a­li­de­mok­raat­ti­nen puo­lue pa­la­si suu­rim­man puo­lu­een ase­maan Väi­nö Tan­ne­rin joh­dol­la. Suo­mes­sa pa­lat­tiin de­mok­ra­ti­an tiel­le. Kan­sain­vä­li­ses­ti ai­van ai­nut­laa­tuis­ta oli so­si­a­li­de­mok­raat­tien eli hä­vin­neen osa­puo­len nou­su hal­li­tus­vas­tuu­seen vuon­na 1926, al­le 10 vuot­ta si­säl­lis­so­dan jäl­keen.

Käy­tän­nös­sä meni kui­ten­kin vuo­si­kym­me­niä en­nen kuin si­säl­lis­so­dan haa­vat ar­peu­tui­vat. Yh­teis­kun­nal­li­set uu­dis­tuk­set ja tal­vi­so­dan yh­tei­nen puo­lus­tus­tais­te­lu yli­voi­mais­ta vi­hol­lis­ta vas­taan loi­vat ra­ken­ta­van il­man­pii­rin ja yh­teis­työ­ha­lun en­tis­ten vas­ta­puol­ten vä­lil­le.

Mo­nis­ta asi­ois­ta, eri­tyi­ses­ti lait­to­mis­ta te­loi­tuk­sis­ta ja van­ki­lei­rien ta­pah­tu­mis­ta, on kui­ten­kin voi­tu pu­hua ob­jek­tii­vi­ses­ti vas­ta ny­kyi­sin, tais­te­le­vien osa­puol­ten men­tyä hau­taan. Si­säl­lis­so­dan merk­ki­vuo­si kan­nus­taa nii­den ra­ken­ta­vaan kä­sit­te­le­mi­seen. So­vin­nol­li­set eleet puo­lin ja toi­sin aut­ta­vat edel­leen yh­des­sä eteen­päin.

Pek­ka Tuo­mi­kos­ki

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 16.5.2018

Ku­vi­tus­ku­va: Mu­se­o­vi­ras­ton ko­ko­el­mat

19.7.2024

Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoot meren saaret ja rannat! Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus. Ps. 97:1–2

Viikon kysymys