Seppo Parkkila
Ihmisten keskimääräinen elinikä piteni merkittävästi 1900-luvun aikana. Vanhusten osuus väestössä on Suomessakin kasvanut huomattavasti. Tämän ajatellaan johtuneen esimerkiksi parantuneesta ravitsemuksesta, hygieniasta sekä lääketieteellisen diagnostiikan ja hoidon kehityksestä. Näyttää kuitenkin siltä, että maksimaalisen eliniän pituus ei juuri muutu.
Tutkijoita on aina kiinnostanut se, mikä voisi olla ihmisen eliniän pituuden yläraja. Nature-tiedelehdessä julkaistun artikkelin perusteella se voisi olla hieman yli 122 vuotta. Noin pitkään eli ranskalainen Jeanne Calment, joka kuoli vuonna 1997. Vaikka nykyisin on paljon tutkimustietoa saatavilla, tieteen keinoin ei täysin ymmärretä biologisia tai geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat maksimaalisen eliniän pituuteen.
Raamatusta voi lukea, että jotkut ihmiset aikojen alussa olivat sangen pitkäikäisiä. Aadam eli 930-vuotiaaksi. Nooasta sanotaan, että hän eli vedenpaisumuksen jälkeen 350 vuotta: ”Niin Nooan koko ikä oli yhdeksänsataa viisikymmentä vuotta; sitten hän kuoli” (1. Moos. 9:29). Aabrahamin puoliso Saara eli 127 vuoden vanhaksi ja Aabraham itse sai elää 175 vuotta. Hän ”vaipui kuolemaan korkeassa iässä, vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena” (1. Moos. 25:8). Iisakin elinaika oli puolestaan 180 vuotta.
Näitä satojen vuosien ikiä ei voi järjellä selittää – etenkin kun tuohon aikaan terveydenhuolto, hygienia ja ravitsemus olivat hyvin vaatimattomalla tasolla nykyaikaan verrattuna. Toisaalta paljon muutakin jää uskon varaan, ja niin on hyvä.
Raamatun viesti ihmisille on selvä: Jumala on elämän ja kuoleman Herra. ”Herra lähettää kuoleman ja antaa elämän, vie alas tuonelaan ja nostaa sieltä” (1. Sam. 2:6).
Ajallinen elämä päättyy kerran jokaisen ihmisen kohdalla. Koran lasten psalmissa todetaan: ”Viisaatkin kuolevat, se on nähty, yhtä lailla kuin tyhmät ja typerät. Heidän omaisuutensa jää muille. Hauta on ikuisesti heidän kotinsa, heidän asuntonsa ajasta aikaan, vaikka he eläessään omistivat maat ja mannut. Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen, eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.” (Ps. 49:11–13.)
Luoja tietää meidän koko elämämme alusta loppuun. ”Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.” (Ps. 139:16.)
Jumala on luonut ihmiset elämään yhteydessään taivasta varten. Hän lahjoittaa uskon, jonka omistajana saa kerran siirtyä maan päällä olevasta Jumalan valtakunnasta taivaan kotiin. Tärkeintä onkin olla valmiina poislähtöön joka päivä – olipa sitten vanha, keski-ikäinen tai nuori.
”Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, jotka eivät sinua miellytä” (Saarn. 12:1). Ajallinen elämä, olkoon se vaikka 122 vuotta tai lyhyempi, on kuin kämmenen leveys: ”Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle, elämäni on sinun silmissäsi kuin ohikiitävä hetki. Vain tuulenhenkäys ovat ihmiset, kaikki tyynni.” (Ps. 39:6.)
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.