JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Huu­dan si­nua avuk­si

Matkaevääksi
24.3.2021 8.30

Juttua muokattu:

22.3. 08:50
2021032208504320210324083000

Ju­ha­ni Ala­ran­ta

Avun pyy­tä­mi­nen, jopa avun huu­ta­mi­nen kuu­luu ih­mi­sen osaan. Pie­ni lap­si huu­taa usein avuk­si äi­ti­ään. Myös elä­män il­taan eh­ti­nyt van­hus saat­taa huu­taa avuk­si äi­ti­ään.

Seu­ra­sin eräs­tä hau­taus­ta. Maa­han kät­ket­tiin iä­käs mies. Hä­nen il­mei­ses­ti jo de­men­toi­tu­nut vai­mon­sa tuo­tiin jät­tä­mään hy­väs­te­jä mies­vai­na­jal­leen. Kun ark­kua alet­tiin las­kea hau­taan, vai­mo al­koi suu­rel­la ää­nel­lä es­tel­lä, huu­si vuo­roin mie­hen­sä ni­meä ja vä­lil­lä äi­tiä. Sy­dän­tä sär­ki näh­dä ja kuul­la, kuin­ka vai­ke­aa oli luo­pua rak­kaas­ta lä­hei­ses­tä. Mie­les­sä oli lap­suu­den ko­ke­mus äi­dis­tä, joka aut­toi, kun lap­sel­la oli hätä.

So­dis­sa tais­tel­leet mie­het ovat ker­to­neet, et­tä pa­has­ti haa­voit­tu­neet ja kuo­le­man het­keä lä­hes­ty­neet raa­vaat mie­het huu­si­vat usein omia äi­te­jään. Jon­kun vii­mei­nen pyyn­tö oli, et­tä vie­kää äi­dil­le ter­vei­siä. Saat­toi joku pyy­tää si­tä­kin, et­tä ker­to­kaa ko­to­na, et­tä minä pää­sin tai­vaa­seen.

Psal­mi 22 on Van­han tes­ta­men­tin vir­si, jota Jee­sus huu­si ris­til­lä en­nen kuo­le­maan­sa. Evan­ke­lis­tat ker­to­vat, mitä Va­pah­ta­ja jou­tui ko­ke­maan kuo­le­man­sa lä­hes­ty­es­sä. Jee­sus­ta pii­nat­tiin ja hä­väis­tiin. Hän oli vi­ha­pu­heen koh­tee­na. Hän­tä muis­tu­tet­tiin il­keil­len sii­tä, mitä hän oli pu­hu­nut ja opet­ta­nut. Pilk­kaa­jat ve­to­si­vat sii­hen, et­tä hän on aut­ta­nut mui­ta, aut­ta­koon nyt it­se­ään. To­teu­tui pro­feet­ta Je­sa­jan en­nus­tus: ”Hä­net lu­et­tiin ri­kol­lis­ten jouk­koon” (Jes. 53:12).

Luo­ma­kun­ta osal­lis­tui Jee­suk­seen kuo­le­maan si­ten, et­tä kes­kel­lä päi­vää tuli maan yl­le pi­meys, jota kes­ti kol­me tun­tia. Tuo­hon pi­mey­teen kuu­lui Jee­suk­sen kova huu­to: ”Ee­li, Ee­li, lama sa­bak­ta­ni?” Se tar­koit­taa ”Ju­ma­la­ni, Ju­ma­la­ni, mik­si hyl­kä­sit mi­nut?” (Matt. 27:46.)

Näil­lä Jee­suk­sen käyt­tä­mil­lä sa­noil­la al­kaa psal­mi 22. Sii­nä ku­va­taan, mitä Jee­sus tun­si ja jou­tui ko­ke­maan kuo­le­man­sa edel­lä. Hän tun­si ole­van­sa kuin maan mato, ei enää ih­mi­nen. Huu­ta­mi­ses­ta kurk­ku oli kui­va kuin ruu­kun siru, kie­li tart­tui ki­ta­la­keen.

Lop­pu­jen lo­puk­si psal­mis­sa ke­ho­te­taan ylis­tä­mään Ju­ma­laa, joka ei ”hal­vek­si­nut heik­koa ei­kä kart­ta­nut kur­jaa, ei kään­tä­nyt pois kas­vo­jaan vaan kuu­li, kun huu­sin” (Ps. 22:25).

Psal­mis­sa on vas­taus niil­le, jot­ka ovat ky­sel­leet, hyl­kä­si­kö Ju­ma­la­kin oman rak­kaan ja ai­no­an Poi­kan­sa. Jos näin oli­si to­del­la ta­pah­tu­nut, Ju­ma­lan lap­si jou­tui­si pel­kää­mään, et­tä Ju­ma­la hyl­kää hä­net­kin.

Jee­suk­sen huu­toa se­li­te­tään jos­kus niin, et­tä hän jou­tui Isän­sä hyl­kää­mäk­si. Jee­sus oli tosi ih­mi­nen ja tosi Ju­ma­la. Ih­mi­se­nä hän koki tul­leen­sa Ju­ma­lan hyl­kää­mäk­si. Niin ei kui­ten­kaan käy­nyt, vaan Jee­sus tun­si, niin kuin kuka ta­han­sa ih­mi­nen voi tun­tea, et­tä Ju­ma­la on hä­net hy­län­nyt. Ju­ma­la ei hyl­kää omi­aan.

Ju­ma­la ei vas­taa huu­toon ai­na niin kuin ih­mi­nen toi­voi­si. Sai­raus ei ai­na pa­ra­ne. Kuol­lut omai­nen ei tule enää ta­kai­sin maan pääl­le. Ajal­li­set teh­tä­vät ei­vät ai­na on­nis­tu toi­vo­tul­la ta­val­la. Se ei ole kui­ten­kaan ole merk­ki sii­tä, et­tei Ju­ma­la oli­si huu­toa kuul­lut. Hä­nen tah­ton­sa oli toi­nen.

Jee­suk­sen ris­tin­kuo­le­ma näyt­ti tap­pi­ol­ta. Ei tul­lut aut­ta­jaa. Tuli kuo­le­ma. Sen Jee­sus ot­ti nöy­räs­ti vas­taan ja an­toi hen­ken­sä Tai­vaan Isän kä­siin. Hän siis nöyr­tyi Ju­ma­lan tah­don edes­sä. Psal­mi lop­puu sa­noi­hin: ”He ker­to­vat hä­nes­tä lap­sil­leen, ja vas­te­des syn­ty­väl­le kan­sal­le he ju­lis­ta­vat Her­ran hy­vyyt­tä, sil­lä hän on tä­män teh­nyt” (Ps. 22:31–32).

14.4.2021

Me ju­lis­tam­me teil­le ilo­sa­no­man: Min­kä Ju­ma­la lu­pa­si mei­dän isil­lem­me, sen hän on täyt­tä­nyt meil­le, hei­dän lap­sil­leen. Hän on he­rät­tä­nyt Jee­suk­sen kuol­leis­ta. Ap. t. 13:32–33

Viikon kysymys