Jär­jes­ty­neen yh­teis­kun­nan yk­si tun­nus­merk­ki on sään­nöt, mi­ten toi­mi­taan. Laki on kaik­kia vel­voit­ta­va sää­dös, val­ti­on tah­do­nil­maus, jota on nou­da­tet­ta­va. La­kia täs­men­ne­tään ase­tuk­sil­la.

Laki si­säl­tää oi­keus­nor­me­ja, jot­ka ovat kiel­tä­viä, käs­ke­viä tai sal­li­via. Laki vel­voit­taa te­ke­mään sää­dös­ten mu­kaan. Oi­keus­nor­min rik­ko­mi­nen joh­taa seu­raa­muk­seen, joka voi ol­la ran­gais­tus tai va­hin­gon­kor­vaus.

Suo­mes­sa lait sää­tää edus­kun­ta. La­ke­ja uu­dis­te­taan ja kor­va­taan kul­loi­sen­kin tar­peen mu­kaan. Lain tar­koi­tus on ol­lut ai­na ih­mis­tä ja yh­teis­kun­taa suo­je­le­va, mut­ta la­kia rik­ko­van osa on voi­nut ol­la an­ka­ra kos­to tai kuo­le­ma. Laki voi ero­ta hen­ki­lön mo­raa­li­kä­si­tyk­ses­tä ja voi ol­la myös vas­toin va­kau­mus­ta ja us­koa.

Van­hin laki on Ju­ma­lan tah­do­nil­mai­su en­sim­mäi­sel­le ih­mis­pa­ril­le: "Saat va­paas­ti syö­dä puu­tar­han kai­kis­ta puis­ta. Vain sii­tä puus­ta, joka an­taa tie­don hy­väs­tä ja pa­has­ta, älä syö." (1. Moos. 2:16–17.) Syn­tiin­lan­kee­muk­sen seu­rauk­se­na ih­mi­nen tur­mel­tui ei­kä enää voi­nut elää ku­ten Ju­ma­la alun pe­rin tar­koit­ti.

Lain al­ta ar­mon al­le

Ju­ma­la il­moit­ti ih­mi­sil­le py­hän tah­ton­sa an­ta­es­saan kym­me­nen käs­kyn lain Is­ra­e­lin kan­sal­le. Ju­ma­lan lail­la on kak­si teh­tä­vää. En­sim­mäi­nen on suo­jel­la elä­mää pi­tä­mäl­lä yl­lä ul­ko­nais­ta jär­jes­tys­tä.

Lain toi­nen teh­tä­vä on he­rät­tää epä­us­koon jou­tu­nees­sa ih­mi­ses­sä syn­nin­tun­to, osoit­taa, et­tä ih­mi­nen on rik­ko­nut Ju­ma­lan tah­toa vas­taan. Kun laki pu­hut­te­lee ih­mis­tä, Ju­ma­la kut­suu hän­tä us­ko­maan evan­ke­liu­min saar­nas­sa kaik­kien syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen.

Ju­ma­la on lä­het­tä­nyt seu­ra­kun­tan­sa ju­lis­ta­maan kai­kil­le luo­duil­le evan­ke­liu­mia, jon­ka ydin on syn­tien an­teek­si­an­ta­mus (Luuk. 24:46–47). Evan­ke­liu­mi ei si­säl­lä mi­tään vaa­ti­mus­ta, vaan se on puh­das­ta Ju­ma­lan ar­moa ja lu­paus­ta kaik­kien syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta Jee­suk­sen an­si­on täh­den.

Kun ih­mi­nen us­koo syn­tin­sä an­teek­si evan­ke­liu­min saar­nas­sa, hän pää­see lain al­ta ar­mon al­le. Laki ei ole enää hä­nen opet­ta­jan­sa. (Gal. 3:24–25.) Kris­ti­tyn opet­ta­ja­na on Ju­ma­lan ar­mo, joka opet­taa elä­mään ju­ma­li­ses­ti täs­sä maa­il­mas­sa (Tit. 2:11–12).

Veli Tuo­mi­vaa­ra

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 14.6.2017

Ku­vi­tus­ku­va: Mer­vi Hy­vö­nen