JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Luot­ta­mus pyyh­kii pe­lon pois

Matkaevääksi
10.6.2020 6.00

Juttua muokattu:

10.6. 08:59
2020061008595820200610060000

H. H.

H. H.

Tee­mu Kar­hu­maa

Kes­kus­te­len las­ten kans­sa sii­tä, mikä hei­tä pe­lot­taa. Esil­le tu­lee asi­oi­ta, ku­ten pi­meys ja yk­sin jää­mi­nen. Las­ten mie­les­tä pe­lon voi voit­taa sil­lä, et­tä saa va­lot pääl­le, löy­tää ys­tä­vän tai van­hem­pi pi­tää kä­des­tä.

Yk­sin jää­mi­nen voi ol­la mo­nen nuo­ren tai van­hem­man­kin ih­mi­sen pel­ko. Saat­taa ah­dis­taa epäi­lys sii­tä, mik­si mi­nua ei hy­väk­sy­tä, mi­ten pär­jään elä­mäs­sä, mik­si olen eri­lai­nen.

Ku­kaan ih­mi­nen ei kui­ten­kaan ole yk­sin. ”Vaik­ka minä kul­ki­sin pi­me­äs­sä laak­sos­sa, en pel­käi­si mi­tään pa­haa, sil­lä sinä olet mi­nun kans­sa­ni. Sinä suo­je­let mi­nua kä­del­lä­si, joh­da­tat pai­men­sau­val­la­si.” (Ps. 23:4.)

Nyt on poik­keuk­sel­li­nen ai­ka, ja tu­le­vai­suus näyt­täy­tyy mo­nel­le ih­mi­sel­le epä­var­ma­na, eh­kä pe­lot­ta­va­na­kin. Nuo­rel­la voi ol­la epä­var­muut­ta opis­ke­lu­pai­kas­ta, ai­kui­sel­la töi­tä voi ol­la lii­kaa tai nii­tä ei ole ol­len­kaan, ja mo­net van­huk­set kär­si­vät yk­si­näi­syy­des­tä eris­tyk­sis­sä.

Usein huo­maan miet­ti­vä­ni, kuin­ka pit­kään tätä jat­kuu. Mo­nen us­ko­vai­sen ih­mi­sen ke­sän ko­ho­koh­ta, Su­vi­seu­rat­kin, on pe­rin­tei­se­nä ta­pah­tu­ma­naan pe­rut­tu. Kuu­lu­tus ”en­si vuon­na, jos Ju­ma­la suo, Su­vi­seu­rat jär­jes­te­tään” on tul­lut konk­reet­ti­sek­si.

Tänä vuon­na Ju­ma­la ei seu­ro­ja suo­nut, ja sii­hen on tyy­ty­mi­nen. Tu­tut Sii­o­nin lau­lun (318:2) sa­nat loh­dut­ta­vat: ”Pois pyy­hi uu­pu­mus päi­vän mat­kan, kar­ko­ta pel­ko ja ah­dis­tus. Le­vä­tä hen­gen ja ruu­miin an­na, taas näy­tä aa­mu­si sa­ras­tus.”

Raa­mat­tu opas­taa ra­kas­ta­maan lä­him­mäis­tä niin kuin it­se­ään. Rak­kau­den kak­sois­käs­ky neu­voo: ”Kai­ken min­kä tah­dot­te ih­mis­ten te­ke­vän teil­le, teh­kää te heil­le”. Van­ha sa­nan­las­ku sa­noo: ”Niin met­sä vas­taa, kuin sin­ne huu­de­taan”.

Moni kai­paa us­ko­vais­ten ih­mis­ten yh­teyt­tä, seu­ro­ja, nuor-
te­nil­to­ja, raa­mat­tu­luok­kia ja py­hä­kou­lu­ja. Us­kon syn­nyt­tä­män rak­kau­den ko­ke­mi­nen vah­vis­taa us­koa ja tuo luot­ta­mus­ta elä­mään.

Olen jos­kus kuul­lut epä­us­koi­sen ih­mi­sen ku­vai­le­van Su­vi­seu­ro­ja ja sitä, kuin­ka siel­lä on pal­jon ih­mi­siä, iloi­sia ih­mi­siä. Si­säl­tä päin su­vi­seu­ra­tun­nel­ma on vie­lä poik­keuk­sel­li­sem­pi. Useim­mat ih­mi­set ym­pä­ril­lä ajat­te­le­vat us­kos­ta sa­mal­la ta­val­la ja nä­ke­vät toi­sis­sa su­vi­seu­ra­vie­rais­sa mat­ka­ys­tä­vän. ”Kaik­ki tun­te­vat tei­dät mi­nun ope­tus­lap­sik­se­ni, jos te ra­kas­tat­te toi­si­an­ne” (Joh. 13:35).

Sie­lun­vi­hol­li­nen on pe­lot­ta­va vas­tus­ta­ja, mut­ta Jee­sus voit­ti hä­net ja kuo­le­man val­lan. ”Olen pu­hu­nut teil­le tä­män, jot­ta teil­lä oli­si mi­nus­sa rau­ha. Maa­il­mas­sa te olet­te ah­taal­la, mut­ta py­sy­kää roh­kei­na: minä olen voit­ta­nut maa­il­man.” (Joh. 16:33.)

Syn­tiin lan­gen­nut ih­mi­nen pel­kää. Maa­il­ma ym­pä­ril­lä on tur­va­ton ja rau­ha­ton. Tois­ten ih­mis­ten huo­len­pi­to läm­mit­tää ja roh­kai­see, mut­ta se ei rau­hoi­ta huo­noa omaa­tun­toa kan­ta­vaa ih­mis­tä.

Evan­ke­liu­mis­sa syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta Ju­ma­la lah­joit­taa sy­dä­meen rau­han. Hyvä oma­tun­to on pa­ras pää­na­lu­nen ja kir­kas­taa pää­mää­rää, sil­lä us­ko­vai­nen on mat­kal­la tai­vaa­seen.

”Pyy­dän hei­kon lap­sen lail­la jää­dä tä­nään tur­vaa­si. Pel­koa ja hä­tää vail­la us­kon joh­da­tuk­see­si. Kirk­kaa­na kun tai­vaan kai­puu sie­lu­ni taas ta­voit­taa, mie­li tyyn­tyy, huo­let vai­puu, sy­dä­me­ni rau­han saa.” (SL 341:6–7.)

8.7.2020

Et­kö ym­mär­rä, et­tä Ju­ma­lan hy­vyys joh­taa si­nut kään­ty­mi­seen? Room. 2:4

Viikon kysymys