JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Missä olet, ihminen?

Matkaevääksi
22.3.2023 6.00

Juttua muokattu:

21.3. 15:28
2023032115283520230322060000

Elmeri Hekkala

Elmeri Hekkala

Mark­ku Kan­ni­ai­nen

Ju­ma­la esit­ti ot­si­kon ky­sy­myk­sen luo­mil­leen ih­mi­sil­le Aa­da­mil­le ja Ee­val­le pa­ra­tii­sin vii­le­ne­väs­sä il­las­sa. Kaik­ki kau­nis ja hyvä tun­tui tuos­sa het­kes­sä ka­don­neen: pa­ra­tii­sin kau­neus iha­ni­ne he­del­mä­pui­neen, ih­mis­ten ilo ja hä­pe­ä­mät­tö­myys tois­ten­sa seu­ras­sa, Ju­ma­lan heil­le an­ta­ma teh­tä­vä luo­ma­kun­nan vil­je­le­mi­ses­tä ja var­je­le­mi­ses­ta sekä li­sään­ty­mi­ses­tä ja maan täyt­tä­mi­ses­tä.

Äs­kei­sen ilon ja hy­vyy­den ti­lal­le oli tul­lut syyl­li­syys, hä­peä ja pel­ko, toi­nen toi­sen­sa syyt­te­le­mi­nen. Ju­ma­la kui­ten­kin kut­sui tah­ton­sa rik­ko­nei­ta tun­nus­ta­maan te­kon­sa ja sa­mal­la kuu­le­maan ar­mon ja an­teek­si­an­ta­muk­sen sa­naa. Ky­sy­mys ”Mis­sä olet” oli al­ku ju­ma­la­yh­tey­den kor­jaa­mi­seen ja so­vi­tuk­sen sa­nan kuu­le­mi­seen.

Sama ky­sy­mys kuu­luu edel­leen Ju­ma­lan suus­ta hä­nen lä­het­ti­läi­den­sä kaut­ta. Se muis­tut­taa ih­mis­tä poh­ti­maan, on­ko hä­nel­lä rau­ha Ju­ma­lan kans­sa – ovat­ko syn­nit an­teek­si. Aa­dam ja Ee­va sai­vat kuul­la vai­mon sie­me­nes­tä, joka pol­ki­si rik­ki Ju­ma­lan vas­tus­ta­jan käär­meen pään. Ih­mi­set sai­vat lu­pauk­sen Jee­suk­sen ris­tin­so­vi­tuk­ses­ta ja ylös­nou­se­muk­ses­ta.

Ju­ma­lan ky­sy­mys­tä seu­raa Raa­ma­tun alus­sa toi­nen ky­sy­mys: ”Mis­sä on vel­je­si?”. Se on vel­jes­mur­ha­ker­to­muk­ses­ta, jos­sa Kain tap­poi vel­jen­sä Abe­lin. Kain ei suos­tu­nut Ju­ma­lan pu­hut­te­luun en­nen tätä traa­gis­ta ti­lan­net­ta, vaan teki hir­vit­tä­vän te­kon­sa. Syn­ti tuli ih­mis­ten elä­mään rik­ko­en ikä­vim­mäl­lä ta­val­la yh­tey­den toi­seen ih­mi­seen.

Tämä ker­to­mus ku­vaa sen, et­tä jos ih­mi­nen ei saa jat­ku­vas­ti elää Ju­ma­lan ar­mos­ta ja an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta, syn­ti rik­koo mo­nin ta­voin yh­teyt­tä toi­seen ih­mi­seen, lä­him­mäi­seen. ”Mis­sä on vel­je­si, mis­sä on lä­him­mäi­se­si?” on ky­sy­mys, jon­ka Ju­ma­la esit­tää meil­le ih­mi­sil­le tä­nään­kin. Nämä kak­si ky­sy­mys­tä, ju­ma­la- ja lä­him­mäis­suh­teen hoi­ta­mi­nen, nou­se­vat Raa­ma­tus­sa vah­vas­ti esil­le kym­me­nen käs­kyn lais­sa, rak­kau­den kak­sois­käs­kys­sä ja kul­tai­ses­sa sään­nös­sä.

Syn­nin seu­rauk­set nä­ky­vät mo­nin ta­voin ym­pä­ril­läm­me. Jos­kus ko­deis­sa yh­teys sär­kyy ja rak­kaus rik­kou­tuu, jot­kut kier­tä­vät yh­teis­kun­ta­e­lä­mäs­sä la­ke­ja ja ase­tuk­sia, jot­kut va­leh­te­le­vat jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa, jot­kut pol­ke­vat val­lan­hi­mon so­kai­se­mi­na lä­him­mäis­tä ja kan­sat kär­si­vät so­dan kes­kel­lä.

Ih­mi­si­nä tun­nem­me kaik­ki nämä syn­nin vai­ku­tuk­set it­ses­säm­me. Kui­ten­kin meil­lä on elä­män kes­kel­lä Ju­ma­lan voi­ma an­teek­si­an­ta­muk­sen sa­nas­sa Jee­suk­ses­sa Kris­tuk­ses­sa. Saam­me iloi­ta ja ko­kea Sii­o­nin lau­lun ru­noi­li­jan ta­voin: ”Nyt kul­jen tääl­lä maa­il­mas­sa, Hen­ke­si oh­jaa, joh­dat­taa. Ko­to­na ker­ran tai­va­has­sa rie­mui­ten kii­tän Ka­rit­saa.” (SL 220:9.)