JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Rak­kaus Ju­ma­laan tuo tur­vaa

Matkaevääksi
7.10.2020 9.10

Juttua muokattu:

7.10. 12:40
2020100712405720201007091000

Sam­po San­dell

Raa­mat­tu pu­huu kah­des­ta maa­il­mas­ta. En­sim­mäi­nen Raa­ma­tun ku­vaa­ma maa­il­ma on Ju­ma­lan luo­ma maa­il­man­kaik­keus, nä­ky­vä ja nä­ky­mä­tön. Toi­nen maa­il­ma on Ju­ma­lan vas­tus­ta­jan sie­lun­vi­hol­li­sen sekä tä­män omien maa­il­ma. Tä­män maa­il­man ja Ju­ma­lan kirk­kau­den vä­lil­lä on sel­keä ero: Raa­mat­tu ku­vaa tätä eroa va­lon ja pi­mey­den sekä päi­vän ja yön ver­taus­ku­vil­la.

Mil­lai­nen on pi­mey­den voi­mien maa­il­ma, jota Raa­mat­tu va­roit­taa ra­kas­ta­mas­ta? Ym­pä­röi­väs­sä maa­il­mas­sa nä­kyy merk­ke­jä syn­nis­tä ja sen ai­heut­ta­mas­ta tur­me­luk­ses­ta. Ju­ma­lan vas­tus­ta­jan vai­kut­teet nä­ky­vät maal­lis­tu­mis­ke­hi­tyk­se­nä ja Ju­ma­las­ta luo­pu­mi­se­na, mut­ta myös in­hi­mil­li­se­nä kär­si­myk­se­nä.

Syn­ti on rik­ko­mus­ta Ju­ma­laa ja lä­him­mäis­tä vas­taan. Jo­han­nes ku­vaa osu­vas­ti maa­il­maa ruu­miin ha­lu­jen, sil­mien pyy­tei­den ja mah­tai­le­van elä­män hal­lit­se­ma­na (1. Joh. 2:16). Ajan ku­lu­mi­ses­ta ja yh­teis­kun­nan muut­tu­mi­ses­ta huo­li­mat­ta va­roi­tus maa­il­man ra­kas­ta­mi­ses­ta on edel­leen erit­täin ajan­koh­tai­nen.

Mik­si Jo­han­nek­sen ku­vaa­maa maa­il­maa ei tu­li­si ra­kas­taa? Jo­han­nes to­te­aa kir­jees­sään: ”jos joku ra­kas­taa maa­il­maa, Isän rak­kau­del­la ei ole hä­nes­sä si­jaa” (1. Joh. 2:15). Ju­ma­la on rak­kaus. Hä­nen rak­kau­ten­sa to­teu­tui Raa­ma­tun mu­kaan sii­nä, et­tä hän lä­het­ti ai­no­an Poi­kan­sa maa­il­maan syn­tien so­vi­tuk­sek­si an­ta­maan hä­neen us­ko­vil­le elä­män.

Tuos­ta so­vi­tus­työs­tä osal­li­se­na Ju­ma­lan lap­si kan­taa Ju­ma­lan rak­kaut­ta sy­dä­mes­sään. Rak­kaus ke­hot­taa kil­voit­te­le­maan kai­taa elä­män tie­tä koh­ti tai­vas­ta. Syn­ti ei ole us­ko­vai­sen ul­ko­puo­lel­la, vaan meis­sä it­ses­säm­me. Sen voi­ma on ve­tä­mäs­sä mei­tä maa­il­maan. Sik­si tu­lee tais­tel­la Ju­ma­lan so­ta­va­rus­tuk­sel­la syn­tiä vas­taan.

Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa on lää­ke, joka pa­ran­taa syn­tien haa­voit­ta­man. Evan­ke­liu­mi roh­kai­see ja an­taa voi­maa py­syä Isän rak­kau­den osal­li­suu­des­sa. Us­ko tu­lee kuu­los­ta. Sik­si on tär­keä py­syä evan­ke­liu­min läh­teil­lä. Evan­ke­liu­mia saar­na­taan siel­lä, mis­sä Ju­ma­lan lap­set ko­koon­tu­vat.

Raa­mat­tu ke­hot­taa ra­kas­ta­maan toi­sia us­ko­vai­sia. Rak­kaus on Ju­ma­lan las­ten tun­to­merk­ki, ja sitä tu­lee vaa­lia ja hoi­taa. Jos­kus rak­kaus vaa­tii työ­tä. Ju­ma­lan sana neu­voo näis­sä ti­lan­teis­sa ot­ta­maan asi­an pu­heek­si ja kor­jaa­maan evan­ke­liu­mil­la. Ju­ma­la voi kor­ja­ta sär­ky­neen rak­kau­den.

Ju­ma­la ei tah­do las­ten­sa elä­vän eros­sa epä­us­koi­sis­ta. Jee­sus ru­koi­li omien­sa puo­les­ta, et­tei Ju­ma­la ot­tai­si hei­tä pois maa­il­mas­ta vaan var­je­li­si pa­hal­ta. Jee­sus lä­het­ti us­ko­vai­set maa­il­man kes­kel­le vie­mään evan­ke­liu­min ilo­sa­no­maa kai­kil­le kan­soil­le. Vie­lä on ai­ka lä­hes­tyä Ju­ma­lan rak­kau­den voi­mal­la ar­mos­ta osa­ton­ta ih­mis­tä ja kut­sua hän­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Vie­lä on ar­mon ai­ka.

Ju­ma­lan sa­nal­la luo­tiin kaik­ki. Hä­nen kä­des­sään on maa­il­man vai­heet ja kan­so­jen koh­ta­lot. Ker­ran Ju­ma­lan sana on päät­tä­vä maa­il­man. Jee­sus on lu­van­nut ol­la omien­sa kans­sa maa­il­man lop­puun as­ti. Ju­ma­lan lap­set ovat pe­ril­li­siä ja pää­se­vät ker­ran omis­ta­maan ikuis­ta kirk­kaut­ta, joka heil­le on val­mis­tet­tu. Sik­si kan­nat­taa us­koa, vie­lä tä­nään­kin.

“Ja maa­il­ma hi­moi­neen ka­to­aa, mut­ta se, joka te­kee Ju­ma­lan tah­don, py­syy iä­ti” (1. Joh. 2:17).

23.10.2020

Hän an­toi Is­ra­e­lil­le la­kin­sa ja käs­ki mei­dän isi­äm­me opet­ta­maan ne lap­sil­leen,

jot­ta tu­le­va­kin pol­vi ne tun­ti­si, jot­ta vas­te­des syn­ty­vät­kin ne op­pi­si­vat ja ker­toi­si­vat omil­le lap­sil­leen. Ps. 78:5–6

Viikon kysymys