JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Us­ko­vai­set kut­su­vat rau­han omis­ta­jik­si

Matkaevääksi
6.5.2020 6.20

Juttua muokattu:

5.5. 16:30
2020050516301620200506062000

Anita Keränen

Anita Keränen

Ant­ti Koi­vis­to

On kiin­nos­ta­vaa kuul­la ih­mi­sil­tä ker­to­muk­sia sii­tä, kuin­ka he ovat löy­tä­neet elä­vän us­kon. Näis­sä ker­to­muk­sis­sa käy hy­vin il­mi us­kon lah­ja­luon­ne ja työ, jon­ka Ju­ma­la te­kee he­rät­tä­es­sään ih­mi­sen et­si­mään ja löy­tä­mään pe­las­tuk­sen.

Syi­tä ih­mi­sen he­rää­mi­sel­le voi ol­la mo­nia, mut­ta usein sii­hen liit­ty­vät us­ko­vai­set ih­mi­set. Teh­tä­vä hy­vän sa­no­man vie­mi­ses­tä on­kin an­net­tu kai­kil­le us­ko­vai­sil­le. Paa­va­li kir­joit­taa, et­tä kris­tit­ty on ”Kris­tuk­sen kir­je”, ja jat­kaa, et­tä ”Tätä kir­jet­tä ei ole kir­joi­tet­tu mus­teel­la vaan elä­vän Ju­ma­lan Hen­gel­lä, ei ki­vi­tau­lui­hin vaan ih­mis­sy­dä­miin” (2. Kor. 3:3).

Ih­mi­sel­lä voi usein ol­la tun­ne, et­tä ei ole ko­vin­kaan sel­vä­lu­kui­nen Kris­tuk­sen kir­je. Ei tule ker­rot­tua us­kos­taan suo­raan tai ke­ho­tet­tua mui­ta­kin omis­ta­maan hyvä sa­no­ma an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta ja ikui­ses­ta elä­mäs­tä. Kui­ten­kin Ju­ma­la käyt­tää us­ko­vai­sia lä­he­tys­kir­jei­nään. Mil­lä ta­val­la Ju­ma­la työ­tän­sä te­kee?

Elä­vän us­kon löy­tä­nyt on usein en­sim­mäi­se­nä kiin­nit­tä­nyt huo­mi­o­ta lä­hel­lään ole­vien us­ko­vais­ten ih­mis­ten poik­ke­a­vaan elä­män­ta­paan. Kui­ten­kin eni­ten on pu­hu­tel­lut, et­tä noi­den ih­mis­ten ole­muk­ses­sa on ol­lut jo­ta­kin eri­lais­ta. Et­si­vä on ais­ti­nut eri­tyi­sen le­vol­li­suu­den ja rau­han. Se on he­rät­tä­nyt kai­puun, voi­si­ko it­se­kin omis­taa sa­maa rau­haa.

Pro­feet­ta Je­sa­ja kir­joit­taa, et­tä ”van­hurs­kau­den he­del­mä­nä on rau­ha” (Jes. 32:17). Us­kon van­hurs­kau­den tuo­mas­ta rau­has­ta pu­huu myös Jee­sus opet­ta­es­saan: ”Minä jä­tän teil­le rau­han. Oman rau­ha­ni minä an­nan teil­le, en sel­lais­ta jon­ka maa­il­ma an­taa.” (Joh.14:27.)

Ju­ma­lan rau­ha on lah­ja, joka Kris­tuk­sen so­vi­tus­työn an­si­ois­ta on jo­kai­sel­la ih­mi­sel­lä syn­ty­es­sään. Kos­ka syn­tiin­lan­kee­muk­sen seu­rauk­se­na ih­mi­nen on myös in­hi­mil­li­nen ja lan­ke­a­vai­nen, hän tar­vit­see kas­tet­ta ja elä­vää seu­ra­kun­ta­yh­teyt­tä py­sy­äk­seen Ju­ma­lan yh­tey­des­sä.

Jos ei saa ol­la an­teek­si­an­ta­muk­sen ja ar­mon osal­li­suu­des­sa, syn­ti ja sii­tä lo­pul­ta seu­raa­va epä­us­ko erot­ta­vat Ju­ma­las­ta ja hä­nen rau­has­taan. Jo syn­tiin­lan­kee­muk­sen jäl­keen Adam ja Ee­va me­net­ti­vät rau­han. Hei­dän mie­len­sä täyt­ti le­vot­to­muus ja tar­ve pa­e­ta Ju­ma­lan kas­vo­jen edes­tä.

Voi­ko rau­han me­net­tä­nyt saa­da sitä ta­kai­sin? Ai­no­as­taan Ju­ma­la voi rak­kau­des­saan he­rät­tää ih­mi­sen et­si­mään ja löy­tä­mään. Je­sa­ja sa­noo, et­tä ”näin on ole­va, kun­nes mei­hin tu­lee kor­keu­des­ta hen­ki” (Jes. 32:15).

Rau­ha löy­tyy Py­hän Hen­gen voi­mas­ta ju­lis­te­tus­sa Ju­ma­lan sa­nas­sa. Sii­nä Ju­ma­lan val­ta­kun­ta il­mes­tyy meil­le. Jee­sus ke­hot­taa et­si­mään Ju­ma­lan val­ta­kun­taa ja Paa­va­li kir­joit­taa, et­tä ”Ju­ma­lan val­ta­kun­ta ei ole syö­mis­tä ei­kä juo­mis­ta, vaan van­hurs­kaut­ta, rau­haa ja iloa, jot­ka Pyhä Hen­ki an­taa” (Room.14:17).

Je­sa­ja sa­noo, et­tä Ju­ma­lan rau­has­ta ”kas­vaa le­vol­li­nen luot­ta­mus, tur­val­li­suus joka kes­tää iä­ti” (Jes. 32:17). Sii­o­nin lau­lu ku­vaa sitä kau­niis­ti: ”Ju­ma­lan rau­haa rin­nas­san­sa, ken kan­taa maas­sa kuo­le­man, on on­nel­li­nen kul­keis­san­sa tai­vaa­seen kaut­ta vie­raan maan” (SL 220:1).

18.9.2020

Syn­tim­me ovat meil­le lii­an ras­kaat, mut­ta sinä an­nat ne an­teek­si. Au­tu­as se, jon­ka sinä va­lit­set! Hän saa tul­la luok­se­si ja asua py­hä­kös­sä­si. Ps. 65:4–5

Viikon kysymys