JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset

Kristus on uskon perusta

Siionin Lähetyslehti
Pääkirjoitukset
22.11.2017 6.59

Juttua muokattu:

1.1. 11:20
2020010111205920171122065900

Lu­te­ri­lais­ten kirk­ko­jen pii­ris­sä 31.10.2016–5.11.2017 vie­tet­ty us­kon­puh­dis­tuk­sen merk­ki­vuo­si sai jon­kin ver­ran nä­ky­vyyt­tä maam­me tie­do­tus­vä­li­neis­sä. Ju­tuis­sa tar­kas­tel­tiin var­sin usein sitä, mitä lu­te­ri­lai­suus on mer­kin­nyt suo­ma­lai­sel­le kult­tuu­ril­le.

Lu­te­ri­lai­suu­den voi näh­dä vai­kut­ta­neen esi­mer­kik­si suo­ma­lai­seen kou­lu­jär­jes­tel­mään ja työ­e­lä­mään sekä hy­vin­voin­ti­val­ti­on syn­ty­mi­seen. Tätä mer­kit­tä­väm­pää on kui­ten­kin se, mil­lä ta­val­la us­kon­puh­dis­tus vai­kut­ti suo­ma­lais­ten us­koon ja mitä se an­toi yk­sit­täi­sen ih­mi­sen us­ko­ne­lä­mäl­le.

Us­kon­puh­dis­tuk­sen pää­pe­ri­aa­te on, et­tä ih­mi­nen pe­las­tuu yk­sin us­kos­ta, yk­sin ar­mos­ta, yk­sin Kris­tuk­sen an­si­on täh­den. Ih­mi­nen ei voi teh­dä pe­las­tu­mi­sen­sa eteen mi­tään, vaan on täy­sin riip­pu­vai­nen Ju­ma­lan ar­mos­ta ja an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta.

Lu­te­ri­lai­suu­teen kuu­luu nä­ke­mys, et­tä jo­kai­nen ih­mi­nen on syn­tiin­lan­kee­muk­sen seu­rauk­se­na täy­sin pe­ri­syn­nin tur­me­le­ma. Hä­nes­sä it­ses­sään ei ole min­kään­lais­ta Ju­ma­lan pel­koa tai rak­kaut­ta Ju­ma­laan, ei edes kai­paus­ta Ju­ma­lan puo­leen.

Ju­ma­la sen si­jaan ra­kas­taa ih­mis­tä niin pal­jon, et­tä lah­joit­taa Poi­kan­sa so­vin­to­työn täh­den jo­kai­sel­le tä­hän maa­il­maan syn­ty­väl­le ih­mi­sel­le us­kon lah­jan ja kut­suu epä­us­koon jou­tu­nut­ta pa­ran­nuk­sen kaut­ta ta­kai­sin val­ta­kun­taan­sa.

Ju­ma­la van­hurs­kaut­taa ih­mi­sen – eli te­kee tai­vas­kel­poi­sek­si – yk­sin Kris­tuk­sen an­si­on täh­den. Lu­te­ri­lai­siin tun­nus­tus­kir­joi­hin si­säl­ty­vä Yk­si­mie­li­syy­den oh­je to­te­aa, et­tä ”Ju­ma­la su­las­ta ar­mos­ta an­taa meil­le syn­nin an­teek­si vaa­ti­mat­ta meil­tä mi­tään edel­tä­vää, sa­ma­nai­kais­ta tai myö­hem­pää suo­ri­tus­ta, an­si­o­ta tai ar­vol­li­suut­ta.”

Kä­si­tel­les­sään us­kon­van­hurs­kaut­ta Yk­si­mie­li­syy­den oh­je lai­naa Mart­ti Lut­he­rin sa­no­ja: ”Mi­kä­li tämä ai­noa opin­koh­ta var­jel­laan puh­taa­na, var­jel­tuu koko kris­ti­kun­ta puh­taa­na ja yk­si­mie­li­se­nä, il­man lah­ko­ja”.

Elä­vä us­ko saa ih­mi­ses­sä ai­kaan hy­viä te­ko­ja, mut­ta ne ei­vät ole us­kon edel­ly­tys, vaan sen he­del­miä (Gal. 5:22). Us­kol­la vas­taa­no­tet­ta­va syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen lah­ja on niin suu­ri, et­tä se syn­nyt­tää kii­tol­li­suu­den ja rak­kau­den Ju­ma­laa koh­taan ja vai­kut­taa rak­kau­den lä­him­mäi­siin.

Pek­ka Ait­ta­kum­pu

Jul­kais­tu Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­sä 22.11.2017

26.4.2024

Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. Ps. 126:5–6

Viikon kysymys