JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Erilaisina yhdessä

9.11.2023 6.00

Juttua muokattu:

3.11. 10:35
2023110310355420231109060000

Pau­li Määt­tä

Mei­tä on mo­nek­si. Ih­mi­siä on luo­ki­tel­tu ryh­miin jo an­tii­kin ajoil­ta läh­tien. Ei ole kah­ta sa­man­lais­ta. Jo ul­koi­sen ole­muk­sem­me pe­rus­teel­la voi­daan erot­taa eri­lai­sia ryh­miä. Sa­moin sen, mi­ten toi­mim­me ja ajat­te­lem­me. Toi­set ovat ulos­päin suun­tau­tu­nei­ta, toi­set viih­ty­vät enem­män it­sek­seen. Toi­set ovat var­mo­ja it­ses­tään, toi­set epäi­le­väm­piä. Jot­kut ovat no­pei­ta, toi­set hi­taam­pia. Jot­kut in­nos­tu­vat uu­sis­ta asi­ois­ta, toi­sil­le kaik­ki uu­si he­rät­tää epäi­lyk­siä. Toi­sil­ta on­nis­tuu kiel­ten opis­ke­lu, toi­sil­ta ma­te­ma­tiik­ka. Jot­kut ovat käy­tän­nön ih­mi­siä, toi­sia kieh­too te­o­ri­a­ky­sy­myk­set. Elä­mäm­me ai­ka­na eh­dim­me kuu­lua mo­nen­lai­siin ryh­miin.

On mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta, mi­ten eri­lai­set ih­mi­set käyt­täy­ty­vät ryh­mis­sä. Per­hees­sä isän ja äi­din roo­lit muo­tou­tu­vat vuo­sien ai­ka­na. Ne voi­vat ol­la hy­vin­kin eri­lai­sia. Opis­ke­lu­a­joil­ta muis­tan van­hem­man pa­ris­kun­nan, jos­sa mies oli kuin vii­li­pyt­ty ja vai­mo kuin tuli ja lei­maus. Tär­ke­ää on, et­tä puo­li­sot hy­väk­sy­vät roo­lin­sa ja ko­ke­vat lii­tos­sa rak­kaut­ta ja hy­väk­syn­tää. Las­ten ase­ma muut­tuu iän myö­tä. En­sin lap­si on täy­sin riip­pu­vai­nen van­hem­pien huo­len­pi­dos­ta. Vä­hi­tel­len oma roo­li kas­vaa, ja mur­ro­si­äs­sä lap­si yrit­tää teh­dä enem­män­kin pe­sä­e­roa. Toi­vot­ta­vas­ti yh­tey­det van­hem­piin ei­vät kui­ten­kaan kat­kea. Ai­kui­suu­den kyn­nyk­sel­lä lap­set ikään kuin pa­laa­vat, ja nyt on ky­sy­mys kah­den ai­kui­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta. Lap­set saat­ta­vat ol­la luon­teel­taan hy­vin­kin eri­lai­sia, vaik­ka koti ja läh­tö­koh­dat ovat sa­mat.

Olen viet­tä­nyt työ­pai­kal­la ison osan elä­mäs­tä­ni. Siel­lä on esi­mies-alais­suh­tei­ta ja työ­to­ve­rien vä­li­siä suh­tei­ta. Se, mi­ten yh­teis­työ toi­mii, riip­puu pit­käl­le sii­tä, kuin­ka hen­ki­löi­den omi­nai­suu­det synk­kaa­vat toi­siin­sa. Jos esi­mies on tark­ka ja täs­mäl­li­nen, voi it­sen­sä epä­var­mak­si ko­ke­va viih­tyä sii­nä ai­van hy­vin. Jos alai­nen ha­lu­aa va­paut­ta toi­mia, syn­tyy on­gel­mia, jos esi­mies ha­lu­aa oh­jeis­taa asi­at pil­kul­leen. Eri­lai­sia ver­si­oi­ta on pal­jon – on­nis­tu­nei­ta ja vä­hem­män on­nis­tu­nei­ta.

Työ­to­ve­rien kans­sa vuo­ro­vai­ku­tus on usein va­paa­muo­toi­sem­paa. Usein käy­dään läpi myös per­he- ja mui­ta asi­oi­ta. Jot­kut ovat avoi­mem­pia. Toi­set py­syt­te­le­vät etääm­pä­nä. Mie­len­kiin­tois­ta on, kuin­ka työ­u­ran lop­pu­es­sa hy­vin­kin tut­tu työ­yh­tei­sö jää, kun yh­tei­nen ni­mit­tä­jä eli työ jää pois. Kun jäin eläk­keel­le, use­am­pi hen­ki­lö sa­noi, et­tä tule sit­ten käy­mään. Sa­noin, et­tä tu­len heti, jos joku kut­suu. Yk­si kut­su on jo tul­lut: sain kut­sun työ­ka­ve­rin eläk­keel­le läh­tö- ti­lai­suu­teen. Nel­jä vuot­ta sitä kut­sua sai odot­taa. Ko­ro­na-ai­ka on muut­ta­nut työ­yh­tei­sö­jä. Töi­tä teh­dään pal­jon etä­nä. Ky­se­lin­kin työ­pai­kal­la käy­des­sä­ni, et­tä on­ko teil­lä enää työ­yh­tei­söä jäl­jel­lä. Sain ai­ka miet­te­li­äi­tä vas­tauk­sia.

Luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä ih­mis­ten eri­lai­set tai­pu­muk­set tu­le­vat hy­vin esil­le. Ko­kouk­siin osal­lis­tuu eri läh­tö­koh­dis­ta koos­tu­va jouk­ko noin ker­ran kuus­sa. Joi­den­kin kans­sa pää­see tu­tum­mak­si, mut­ta osaa jää kyl­lä vie­raak­si. Alus­sa saat­taa ol­la kova vään­tö sii­tä, kuka saa mer­kit­tä­vim­mät pai­kat. Kun pes­tit on ja­et­tu, ti­lan­ne ta­val­li­ses­ti rau­hoit­tuu. Joil­le­kin kyl­lä saat­taa jää­dä jo­tain ham­paan­ko­loon pit­käk­si­kin ai­kaa. Kun työ al­kaa, yk­si ryh­mä erot­tau­tuu: hen­ki­löt, jot­ka tie­tä­vät asi­at. Var­ma mie­li­pi­de löy­tyy, vaik­ka toi­set ovat vas­ta ky­se­ly­as­teel­la. Han­ka­lam­pi ver­sio on se, jos var­moi­hin mie­li­pi­tei­siin liit­tyy kai­ken ky­see­na­lais­ta­mi­nen. Se voi hal­vaan­nut­taa koko pää­tök­sen­te­on.

Eri­lai­set ta­vat toi­mia tu­le­vat tu­tuik­si eri­lai­sil­la ryh­mä­mat­koil­la. Työn ja am­ma­tin puo­les­ta olin mu­ka­na muu­ta­man päi­vän tu­tus­tu­mis­mat­koil­la. Jo etu­kä­teen saat­toi en­nus­taa, mi­ten hom­ma toi­mii. Mat­ka­to­ve­reis­ta pää­o­san kans­sa ei ole on­gel­mia. Men­nään, min­ne so­vi­taan, ja toi­mi­taan niin kuin so­vi­taan. Osa po­ru­kas­ta on ak­tii­vis­ta, osa kul­kee kil­tis­ti mu­ka­na. Usein löy­tyy joku haus­kuut­ta­ja, joka tar­vit­ta­es­sa kek­sii ta­po­ja ke­ven­tää il­ma­pii­riä. Mut­ta sit­ten, var­sin­kin vie­raas­sa maas­sa ja kult­tuu­ris­sa, jos ei osaa kiel­tä­kään, joil­le­kin tu­lee on­gel­mia. Näil­lä mat­koil­la on­gel­miin yleen­sä liit­tyi al­ko­ho­li. Ar­vos­te­lu­ky­ky her­paan­tui ja hen­ki­löt saat­toi­vat ajau­tua epä­mää­räi­siin po­ru­koi­hin. Hei­tä sit­ten kai­pail­tiin ja et­sit­tiin. Kaik­ki on­nek­si lo­pul­ta löy­tyi­vät, joil­la­kin eh­kä sil­mä mus­ta­na tai lom­pak­ko hu­kas­sa. Ken­gät­kin oli­vat saat­ta­neet jää­dä vie­raa­seen maa­han.

Us­ko­vais­ten reis­suil­la ei ole tar­vit­tu po­lii­sin apua. Mat­kan­joh­ta­ja­kin on pääs­syt hel­pom­mal­la. Niil­lä mat­koil­la yh­tei­nen ar­vo­poh­ja mää­rit­tää, min­ne men­nään ja mi­ten ol­laan. Eri­lai­sia tyyp­pe­jä löy­tyy sil­ti. On no­pei­ta ja vä­hem­män no­pei­ta. Ruo­ka­jo­nos­sa sa­mat hen­ki­löt ovat jo­non keu­lil­la ja sa­mat jo­non hän­nil­lä. On vilk­kaam­pia ja rau­hal­li­sem­pia. Olem­me muu­ta­man ker­ran pääs­seet va­jaan vii­kon mit­tai­sel­le rus­ka­ret­kel­le. Mui­ta rus­ka­ret­ke­läi­siä em­me juu­ri ta­paa vuo­den mit­taan, kos­ka he ovat eri paik­ka­kun­nil­ta. On mie­len­kiin­tois­ta, kuin­ka joi­den­kin kans­sa pää­see ret­ki­po­lul­la sy­väl­li­siin kes­kus­te­lui­hin, vaik­ka hen­ki­löä ja hä­nen taus­to­jaan ei juu­ri tun­ne­kaan. Il­ta­oh­jel­mas­sa tois­tuu usein sama ku­vio. Avi­o­pa­reis­ta mies on usein se, jol­la oli­si hy­viä jut­tu­ja ker­rot­ta­va­na koko po­ru­kal­le, mut­ta usein vai­mo top­puut­te­lee. "Tuo­han on kuul­tu jo sata ker­taa."

Sii­o­nin ta­los­te­lus­sa­kin eri­lai­set roo­lit tu­le­vat esiin. Seu­ra­kun­ta­päi­vil­lä roh­keim­mat käyt­tä­vät pu­heen­vuo­ro­ja. Kes­kus­te­lu­ja voi­daan jat­kaa vaik­ka­pa py­hä­kou­lu­pii­reis­sä, jol­loin kaik­ki pää­se­vät mu­kaan. Sii­o­nin työ­teh­tä­vis­sä oli­si hyvä, et­tä ku­kaan ei kuor­mit­tui­si lii­kaa. Se es­te­tään ja­ka­mal­la teh­tä­viä. Yh­teis­kun­nas­sa on val­lal­la aja­tus, et­tä jo­kai­nen on oman on­nen­sa sep­pä. Toi­vot­ta­vas­ti se ei hei­jas­tu sil­lä ta­voin, et­tem­me läh­de mu­kaan, kun mei­tä pyy­de­tään eri­lai­siin teh­tä­viin. Yh­tei­ses­sä työs­sä on siu­naus. Jo­kai­nen voi toi­mia omil­la lah­joil­laan yh­tei­sek­si hy­väk­si.

PauliMäättä
Olen tuore eläkeläinen Kempeleestä. Puoliso löytyi Helsingistä. Lapsia saimme 11. Kesäisin työllistävät puutarhat kotona ja mökillä Savossa. Luonnettani kuvannee erään kurssin loppuarvostelu: aivan liian lempeä ja lauhkea, papillinen ote. Marjastamaan pitäisi ehtiä. Lukemista olen aina harrastanut. Joskus putkahtaa kirjoitelmia eri foorumeille. Nikkarointi kiinnostaa. Erityisesti jos keksii vanhalle esineelle uusia käyttömuotoja. paulimaatta2(at)gmail.com.
PauliMäättä

Ei kait siinä

14.12.2023 6.00
PauliMäättä

Arkea ja erityisiä päiviä

8.10.2023 8.00
PauliMäättä

Vesi, tuo ihmeellinen aine

5.9.2023 7.00
PauliMäättä

Telttaretki Lofooteille. Miten sitten kävi?

4.8.2023 6.30
PauliMäättä

600 000 kilometriä muutamassa päivässä

9.7.2023 6.00
PauliMäättä

Se on sitten kesä

6.6.2023 6.00
PauliMäättä

Kun retkitohtori hiihtojoukkueesta putosi

11.5.2023 6.00
PauliMäättä

Elämäni kirjat

11.4.2023 6.00
PauliMäättä

Sodan varjot

9.3.2023 8.00
PauliMäättä

Taitekohtia

9.2.2023 9.25
PauliMäättä

Vieläkö tämän voisi korjata?

5.1.2023 9.55
PauliMäättä

Joulun lahjat

5.12.2022 6.00
PauliMäättä

Vakka ja kansi

13.11.2022 6.00
PauliMäättä

Oppia ikä kaikki

3.10.2022 12.35
PauliMäättä

Paikkakunnan parhaaksi

4.9.2022 6.00
PauliMäättä

Suviseurat teknisenä suorituksena

7.8.2022 6.10
PauliMäättä

Karhumetsällä ja muita elämyksiä

30.6.2022 6.00
PauliMäättä

Luontosuhteita

19.6.2022 6.00
PauliMäättä

Verkossa

4.5.2022 6.00
PauliMäättä

Elämyksiä tarjolla

2.4.2022 7.00
PauliMäättä

Tässä hetkessä

4.3.2022 6.00
PauliMäättä

Miehen malli

6.2.2022 6.00
PauliMäättä

Perinteitä vaalien

5.1.2022 6.00
PauliMäättä

Kuulunko Karjalan heimoon?

6.12.2021 6.00
PauliMäättä

Muoti-ilmiöitä

14.11.2021 6.00
PauliMäättä

Tukihenkilöitä

11.10.2021 8.35
PauliMäättä

Rippikuva jäi ottamatta

3.9.2021 9.05
PauliMäättä

Hillakuume

8.8.2021 7.05
PauliMäättä

Peltoseuroissa

12.7.2021 7.05
PauliMäättä

Vuodenkiertoa

9.6.2021 7.05
PauliMäättä

Toinen todellisuus

9.5.2021 7.05
PauliMäättä

Väliinputoaja

6.4.2021 7.05
PauliMäättä

Pappuli, tuu leikkii!

27.2.2021 7.05
PauliMäättä

Kun yksi elämänvaihe päättyy

22.1.2021 7.30
13.11.2024

Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. 1. Kor. 15:42–43

Viikon kysymys