JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Jokapäiväinen leipämme?

23.9.2022 10.20

Juttua muokattu:

23.9. 10:18
2022092310185820220923102000

Tar­ja Kor­ri

Mitä kaik­kea ih­mi­nen tar­vit­see sel­vi­täk­seen elä­mäs­sään?

Raa­ma­tus­sa sa­no­taan: "Mut­ta kun meil­lä on ela­tus ja vaat­teet, niin tyy­ty­kääm­me nii­hin" (1. Tim. 6:8). Isä mei­dän -ru­kouk­ses­sa pyy­de­tään: "An­na meil­le mei­dän jo­ka­päi­väi­nen lei­päm­me." Lut­her se­lit­tää Ka­te­kis­muk­ses­sa: "Jo­ka­päi­väi­nen lei­pä on kaik­ki, mikä kuu­luu ruu­miin ra­vin­toon ja tar­pei­siin, ku­ten ruo­ka, juo­ma, vaat­teet, ken­gät, koti, kon­tu, pel­to, kar­ja, raha, ta­va­ra, hurs­kas puo­li­so, hurs­kaat lap­set, hurs­kaat pal­ve­li­jat, hurs­kas ja us­kol­li­nen esi­val­ta, hyvä hal­li­tus, hy­vät il­mat, rau­ha, ter­veys, hy­vät ta­vat, hyvä mai­ne, hy­vät ys­tä­vät, us­kol­li­set naa­pu­rit ja muu sen­kal­tai­nen."

Omat van­hem­pa­ni ovat ol­leet pie­niä lap­sia, kun Suo­mes­sa on ol­lut sota. Mo­nis­ta asi­ois­ta on ol­lut pu­laa. Mei­dän ai­kam­me lä­hes it­ses­tään sel­vät ruo­ka, vaat­teet ja ken­gät ovat ol­leet vä­his­sä tai puut­tu­neet ko­ko­naan. Van­hem­mat ovat eh­kä jou­tu­neet lait­ta­maan lap­sia näl­käi­si­nä nuk­ku­maan. Ko­te­ja on ra­ken­net­tu vä­his­tä tar­peis­ta ja pel­to­ja rai­vat­tu it­se teh­dyil­lä työ­ka­luil­la. Ko­ti­kon­tua on moni jou­tu­nut vaih­ta­maan ja aset­tu­maan ai­van uu­del­le seu­dul­le. Oma kar­ja on ol­lut mo­nes­sa ta­los­sa eli­neh­to. Nyt se on enää har­vem­pien elin­kei­no, toi­meen­tu­lo han­ki­taan jos­tain muu­al­ta.

Raha ja ta­va­ra kuu­lu­vat ka­te­kis­muk­sen mu­kaan jo­ka­päi­väi­seen lei­pään. Ne ei­vät mo­nes­ti­kaan tule hel­pol­la, vaan nii­den eteen on teh­tä­vä työ­tä. Raa­ma­tus­sa on koh­tia, jois­sa pu­hu­taan työn­te­os­ta. Syn­tiin­lan­kee­muk­sen jäl­keen Ju­ma­la sa­noi Aa­da­mil­le: "Ot­sa­si hies­sä si­nun pi­tää syö­män lei­pä­si" (1. Moos. 3:19). Pal­ve­li­joil­le sa­not­tiin: "Teh­kää työn­ne au­liis­ti, niin kuin pal­ve­li­sit­te Her­raa et­te­kä ih­mi­siä" (Ef. 6:7). Re­hel­li­sel­lä työl­lä on Ju­ma­lan siu­naus. Sa­mas­sa lu­vus­sa ke­ho­te­taan isän­tiä pi­tä­mään huo­li pal­ve­li­jois­ta. Mo­lem­min­puo­li­nen kun­ni­oi­tus ja huo­mi­oi­mi­nen sekä työn­te­ki­jän et­tä työ­nan­ta­jan puo­lel­ta ede­saut­taa hy­vin­voin­tia työ­pai­kal­la. Omis­ta hy­vis­tä työn­te­ki­jöis­täm­me olen erit­täin kii­tol­li­nen!

Avi­o­puo­li­so ja lap­set ei­vät ole it­ses­tään­sel­vyys. Kun on saa­nut per­heen, sii­tä on ai­het­ta kiit­tää. Em­me vält­tä­mät­tä ole sa­maa miel­tä kai­kes­ta tai jaa sa­man­lais­ta ar­vo­maa­il­maa, mut­ta jo­kai­nen per­heen­jä­sen on ih­mi­se­nä yh­tä ar­vo­kas ja ra­kas. Puo­li­so ja lap­set ovat lah­jaa ja lai­naa. Ne voi­daan myös äkil­li­ses­ti me­net­tää.

Esi­val­ta on Ju­ma­lal­ta. Huo­maam­me­ko sitä hy­vää, mitä meil­lä on, vai kiin­ni­täm­me­kö huo­mi­on vain puut­tei­siin? Saam­me ol­la kii­tol­li­sia va­paas­ta isän­maas­ta, lain suo­mas­ta tur­vas­ta ja vaik­ka­pa us­kon­non­va­pau­des­ta. Voim­me ru­koil­la, et­tä meil­lä oli­si hurs­kas ja us­kol­li­nen esi­val­ta sekä hyvä hal­li­tus ja ne sai­si­vat vii­saut­ta teh­dä oi­kei­ta pää­tök­siä kan­sam­me par­haak­si. Raa­ma­tus­sa on ko­ko­nai­nen luku, joka ker­too esi­val­lan mer­ki­tyk­ses­tä (Room. 13:1–7).

Hy­viin il­moi­hin em­me voi it­se vai­kut­taa; ne ovat Ju­ma­lan kä­sis­sä. Rau­haan voim­me vai­kut­taa osal­tam­me lä­hi­pii­ris­sä, mut­ta maa­il­man­laa­jui­ses­ti yk­sit­täi­nen ih­mi­nen on ai­ka voi­ma­ton. Myös ter­veys on lah­jaa. Voim­me teh­dä va­lin­to­ja pa­ran­taak­sem­me ter­veyt­täm­me, mut­ta Ju­ma­la voi an­taa sai­rau­den, jo­hon ei ole hoi­toa. Jos­kus sai­raus tai vam­ma voi ol­la syn­ty­mäs­tä saak­ka. Sil­loin­kin tar­vi­taan luot­ta­mus­ta Ju­ma­lan tah­toon, et­tä jak­saa hy­väk­syä sen.

Van­hem­pien ja kou­lun teh­tä­vä on opet­taa hy­viä ta­po­ja. Tois­ten kun­ni­oit­ta­mi­nen, eri­lai­suu­den hy­väk­sy­mi­nen, myön­tei­nen ajat­te­lu ja ys­tä­väl­li­syys voi­mis­ta­vat hy­vää il­ma­pii­riä, jos­sa ote­taan kaik­ki ih­mi­set huo­mi­oon. Täl­lai­sel­la toi­min­nal­la voi saa­da myös hy­vää mai­net­ta, sa­moin ole­mal­la luot­ta­muk­sen ar­voi­nen.

Elä­män tur­va­verk­ko ovat lä­hei­set, hy­vät ys­tä­vät ja us­kol­li­set naa­pu­rit. He ovat mu­ka­na ar­ki­ses­sa elä­mäs­säm­me, ja us­kon, et­tä jos koh­taam­me vai­keuk­sia, he ovat sil­loin­kin tu­ke­nam­me.

Jo­ka­päi­väi­nen lei­pä kat­taa kai­ken tar­peel­li­sen.

TarjaKorri
Kotimme Nivalassa on minulle tärkeä paikka. Siellä on ollut elämäntehtäväni perheen parissa ja siellä teen yritykseemme liittyviä töitä. Vapaa-aika kuluu paljolti käsitöiden parissa. Ystävät ovat minulle tärkeitä. Heidän kanssaan kyläilyt ja keskustelut ovat elämäni suola. Kirjoituksistani voi antaa palautetta: korritarja@gmail.com.
28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys