Tarja Korri
Mitä kaikkea ihminen tarvitsee selvitäkseen elämässään?
Raamatussa sanotaan: "Mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin" (1. Tim. 6:8). Isä meidän -rukouksessa pyydetään: "Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme." Luther selittää Katekismuksessa: "Jokapäiväinen leipä on kaikki, mikä kuuluu ruumiin ravintoon ja tarpeisiin, kuten ruoka, juoma, vaatteet, kengät, koti, kontu, pelto, karja, raha, tavara, hurskas puoliso, hurskaat lapset, hurskaat palvelijat, hurskas ja uskollinen esivalta, hyvä hallitus, hyvät ilmat, rauha, terveys, hyvät tavat, hyvä maine, hyvät ystävät, uskolliset naapurit ja muu senkaltainen."
Omat vanhempani ovat olleet pieniä lapsia, kun Suomessa on ollut sota. Monista asioista on ollut pulaa. Meidän aikamme lähes itsestään selvät ruoka, vaatteet ja kengät ovat olleet vähissä tai puuttuneet kokonaan. Vanhemmat ovat ehkä joutuneet laittamaan lapsia nälkäisinä nukkumaan. Koteja on rakennettu vähistä tarpeista ja peltoja raivattu itse tehdyillä työkaluilla. Kotikontua on moni joutunut vaihtamaan ja asettumaan aivan uudelle seudulle. Oma karja on ollut monessa talossa elinehto. Nyt se on enää harvempien elinkeino, toimeentulo hankitaan jostain muualta.
Raha ja tavara kuuluvat katekismuksen mukaan jokapäiväiseen leipään. Ne eivät monestikaan tule helpolla, vaan niiden eteen on tehtävä työtä. Raamatussa on kohtia, joissa puhutaan työnteosta. Syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala sanoi Aadamille: "Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi" (1. Moos. 3:19). Palvelijoille sanottiin: "Tehkää työnne auliisti, niin kuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä" (Ef. 6:7). Rehellisellä työllä on Jumalan siunaus. Samassa luvussa kehotetaan isäntiä pitämään huoli palvelijoista. Molemminpuolinen kunnioitus ja huomioiminen sekä työntekijän että työnantajan puolelta edesauttaa hyvinvointia työpaikalla. Omista hyvistä työntekijöistämme olen erittäin kiitollinen!
Aviopuoliso ja lapset eivät ole itsestäänselvyys. Kun on saanut perheen, siitä on aihetta kiittää. Emme välttämättä ole samaa mieltä kaikesta tai jaa samanlaista arvomaailmaa, mutta jokainen perheenjäsen on ihmisenä yhtä arvokas ja rakas. Puoliso ja lapset ovat lahjaa ja lainaa. Ne voidaan myös äkillisesti menettää.
Esivalta on Jumalalta. Huomaammeko sitä hyvää, mitä meillä on, vai kiinnitämmekö huomion vain puutteisiin? Saamme olla kiitollisia vapaasta isänmaasta, lain suomasta turvasta ja vaikkapa uskonnonvapaudesta. Voimme rukoilla, että meillä olisi hurskas ja uskollinen esivalta sekä hyvä hallitus ja ne saisivat viisautta tehdä oikeita päätöksiä kansamme parhaaksi. Raamatussa on kokonainen luku, joka kertoo esivallan merkityksestä (Room. 13:1–7).
Hyviin ilmoihin emme voi itse vaikuttaa; ne ovat Jumalan käsissä. Rauhaan voimme vaikuttaa osaltamme lähipiirissä, mutta maailmanlaajuisesti yksittäinen ihminen on aika voimaton. Myös terveys on lahjaa. Voimme tehdä valintoja parantaaksemme terveyttämme, mutta Jumala voi antaa sairauden, johon ei ole hoitoa. Joskus sairaus tai vamma voi olla syntymästä saakka. Silloinkin tarvitaan luottamusta Jumalan tahtoon, että jaksaa hyväksyä sen.
Vanhempien ja koulun tehtävä on opettaa hyviä tapoja. Toisten kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, myönteinen ajattelu ja ystävällisyys voimistavat hyvää ilmapiiriä, jossa otetaan kaikki ihmiset huomioon. Tällaisella toiminnalla voi saada myös hyvää mainetta, samoin olemalla luottamuksen arvoinen.
Elämän turvaverkko ovat läheiset, hyvät ystävät ja uskolliset naapurit. He ovat mukana arkisessa elämässämme, ja uskon, että jos kohtaamme vaikeuksia, he ovat silloinkin tukenamme.
Jokapäiväinen leipä kattaa kaiken tarpeellisen.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys