Usko opettaa ystävyyteen ja kunnioitukseen

Jee­suk­sen kut­su­mat ope­tus­lap­set oli­vat kes­ke­nään eri­lai­sia ih­mi­siä. Luon­ne-ero­jen li­säk­si ope­tus­lap­set tu­li­vat eri­lai­sis­ta taus­tois­ta ja am­ma­teis­ta. Tul­li­mies Mat­teus oli pal­vel­lut Roo­man kei­sa­ri­kun­taa eli juu­ta­lai­sen kan­san mie­hit­tä­jiä. Tätä juu­ta­lai­set ei­vät yleen­sä kat­so­neet hy­väl­lä, vaan hal­vek­si­vat tul­li­mie­hiä. Si­mon Ka­na­neuk­sel­la puo­les­taan oli li­sä­ni­mi ”Kii­vai­li­ja”. Tämä ker­toi hä­nen po­liit­ti­ses­ta taus­tas­taan. Kii­vai­li­jat eli se­loo­tit oli­vat juu­ta­lai­nen puo­lue, joka kan­nat­ti Roo­man val­lan vas­tus­ta­mis­ta myös asein. Voi­si olet­taa, et­tä Mat­teuk­sen ja Si­mo­nin vä­lil­lä oli­si ol­lut jat­ku­va konf­lik­ti. Täl­lai­ses­ta Raa­mat­tu ei kui­ten­kaan ker­ro. Us­ko Jee­suk­seen yh­dis­ti eri ta­val­la ajat­te­le­via mie­hiä ja syn­nyt­ti hei­dän vä­lil­leen rak­kaut­ta ja ys­tä­vyyt­tä. Jee­suk­sen kaut­ta oli löy­ty­nyt yh­teys tai­vaal­li­seen isän­maa­han, joka oli ajal­lis­ta po­li­tiik­kaa tär­ke­äm­pi.