Tarja Korri
Syyskuukausista viimeinen on marraskuu. Silloin syksy ja talvi vääntävät kättä, kumpi pääsee voitolle. Tänä syksynä pakkasta oli jo varhain ja lunta tuli kerralla paljon, mutta muutaman päivän kuluttua se suli vesisateen myötä pois. Eteläisen ja pohjoisen Suomen säät saattavat poiketa paljonkin toisistaan. Kun etelässä sataa vettä, pohjoisessa voi olla kova pakkanen ja korkeat lumihanget.
Kotimaisen kielen keskuksen mukaan marras tarkoittaa kuollutta tai kuolemaisillaan olevaa. Luonnossa sen huomaa selkeästi, kun lehdet muuttuvat ruskeiksi ja tippuvat maahan. Myös osa eläimistä vaipuu talvihorrokseen tai -uneen.
Kun avaan monivuotisen kalenterini marraskuun kohdalta, siihen on merkattuna viisitoista syntymäpäivämerkintää: omia lapsia, lastenlapsia, kummilapsia sekä sukulaisia ja ystäviä. Appeni kohdalla tulee viides kerta, jolloin hän ei ole enää viettämässä syntymäpäiväänsä. Harvoinpa näitä syntymäpäiviä muutenkaan juhlitaan. Omat lapset ovat jo isoja, samoin kummilapset. Ystävien ja sukulaisten 50- ja 60-vuotisjuhlat ovat tällä hetkellä varmimpia tilaisuuksia, joihin saattaa saada kutsun.
Kalenterissani on myös muita merkintöjä. Molemmat vanhempani ovat kuolleet marraskuussa, kymmenen vuoden välein toisistaan.
Pyhäinpäivänä kirkoissa sytytetään kynttilät edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleille seurakuntalaisille. Omassa seurakunnassani heitä oli tänä vuonna 114 sekä kuusi tänne haudattua jonkin toisen seurakunnan jäsentä. Määrä tuntuu paljolta, kun näkee kerralla niin monta kynttilää palamassa. Vuoden aikana täällä on kuollut joka viikko vähintään kaksi ihmistä.
Useat ihmiset käyvät pyhäinpäivänä viemässä kynttilöitä haudoille, ja satojen kynttilöiden valaisema hautausmaa onkin pimeällä vaikuttava näky. Pelkästään kirkkomme sankarihautausmaalla on 212 hautaa, joiden lyhtyihin olin itsekin sytyttämässä kynttilöitä pyhäinpäivänä.
Tämän vuoden isänpäivä meni meillä erilaisissa merkeissä kuin tavallisesti, koska olimme reissussa. Kakkua tai lahjaa ei ollut mukana, ja laulajiakin vain vähän. Kotiinlähtö oli aikaisin aamulla, ja päivä meni matkustamiseen. Aamupalaksi söimme sitä, mitä jääkaapissa oli vielä jäljellä. Saimme kotimatkalla kuitenkin hyvän ruuan pojan perheen luona, ja illalla tuli vielä vieraita kotiin. Vuosia sitten laulajia ja lahjantuojia oli useita. Lapset olivat tehneet koulussa tai kerhossa kortin tai lahjan ja toivat niitä iloisina isälle.
Marraskuun lopussa on kirkkovuoden päätös, tuomiosunnuntai. Sen päivän raamatuntekstit kertovat viimeisestä tuomiosta. Yksi teksteistä on Ilm. 20:11–21:1, jossa kerrotaan miten kaikki kuolleet, suuret ja pienet, ovat seisomassa valtaistuimen edessä. Meri, Kuolema ja Tuonela antavat ne kuolleet, jotka niissä ovat, ja kaikki tuomitaan tekojensa mukaan.
Kun kirjoitan tätä tekstiä, paistaa aurinko. Pyhäinpäivän kaipauksen ja tuomiosunnuntain vakavan aiheen ääreltä menemme kohti valoa. Joskus ensimmäinen adventtisunnuntai voi sattua jo marraskuun puolelle. Silloin alkaa uusi kirkkovuosi ja joulunaika. Vapahtajan syntymäjuhlan aikaan on päiväkin jo vähän pidentynyt.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys