JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Se on sitten kesä

6.6.2023 6.00

Juttua muokattu:

5.6. 12:25
2023060512254420230606060000

Pau­li Määt­tä

Kesä on tul­lut. Au­rin­ko kier­tää kor­ke­al­la tai­vaal­la. Päi­vät ovat pit­kiä. Yöt ovat ly­hyi­tä, läm­pi­miä ja va­loi­sia. Lep­peä ke­sä­tuu­li hy­väi­lee pos­kia. Lai­neet huuh­te­le­vat ran­to­ja. Us­va las­keu­tuu lam­men pin­taan. Pu­rot so­li­se­vat ja kos­ket ko­hi­se­vat. Il­ta­rus­ko vär­jää jär­ven se­län pu­nai­sek­si. Ka­lat hy­päh­te­le­vät ja jät­tä­vät laa­je­ne­via ren­kai­ta tyy­neen ve­den­pin­taan. Si­ni­sor­sat sou­ta­vat kais­li­kos­sa. Käki kuk­kuu kuu­si­kos­sa. Lin­tu­jen lau­lu kuu­luu kaik­ki­al­la. Pääs­ky­set kir­mai­le­vat tai­vaal­la. Nii­tyt ja pel­lot tuok­su­vat sa­teen jäl­jil­tä. Kau­kaa kuu­luu uk­ko­sen jy­ri­nää. Ku­kat nou­se­vat maas­ta. Hyön­tei­set kier­tä­vät ku­kas­ta kuk­kaan. Muu­ra­hai­set ah­ke­roi­vat pe­sän­te­os­sa.

Ke­sän tul­les­sa mo­net meis­tä odot­ta­vat Su­vi­seu­ro­ja ja mui­ta iso­ja seu­ro­ja. Saam­me kuul­la Sa­naa, lau­laa yh­des­sä ja ta­va­ta mat­ka­ys­tä­viä. Eteen saat­taa put­kah­taa van­ha tut­tu, jota em­me ole näh­neet vuo­si­kau­siin, eh­kä vuo­si­kym­me­niin. Kesä on juh­lien ai­kaa: On val­mis­tu­jai­sia, kas­te- ja rip­pi­juh­lia. Voi ol­la kih­la­jai­sia ja hää­juh­lia.

Kesä on täs­mäl­leen yh­tä pit­kä kuin muut­kin vuo­de­na­jat, kol­me kuu­kaut­ta. Kou­lus­sa ja työs­sä ole­vil­le kesä tai ai­na­kin osa sii­tä on lo­maa. Ar­ki­ru­tii­nit saa heit­tää het­kek­si pois. Elä­ke­läi­sel­lä muu­tos ei ole yh­tä suu­ri, kun ke­sä­lo­maa ei enää ole. Lap­suu­des­ta muis­tan, kuin­ka kou­lus­sa lau­let­tu Su­vi­vir­si sai sy­dä­men pomp­pi­maan ilos­ta. Se oli merk­ki sii­tä, et­tä kou­lu­vuo­si on ta­ka­na ja kesä tu­los­sa. Jo­ten­kin tun­tuu, et­tä lap­se­na ja nuo­re­na kol­me kuu­kaut­ta oli pal­jon pi­dem­pi ai­ka kuin nyt.

Mo­nes­sa pai­kas­sa maa­pal­loa vuo­de­na­jat erot­taa lä­hin­nä sii­tä, sa­taa­ko vai on­ko kui­va kau­si. Meil­le Suo­mes­sa on an­net­tu nel­jä toi­sis­taan poik­ke­a­vaa vuo­de­nai­kaa. Luon­to he­räi­lee ke­vääl­lä ja puh­ke­aa ku­kois­tuk­seen ke­säl­lä. Syk­syl­lä luon­to taas sa­don­kor­juun jäl­keen vai­puu tal­vi­hor­rok­seen odot­ta­maan uut­ta ke­sää. Olen ai­na ih­me­tel­lyt sitä, mik­si muut­to­lin­nut pa­laa­vat yhä uu­des­taan tän­ne mei­dän ilok­sem­me muu­ta­mak­si vii­kok­si. Muut­to­mat­kat voi­vat ol­la kä­sit­tä­mät­tö­män pit­kiä.

Ke­sät ei­vät ole vel­jek­siä. Mil­loin on vii­le­ä­tä, mil­loin lii­an­kin kuu­maa. Jos­kus tuu­lee pe­lot­ta­vas­ti tai sa­taa. Vä­lil­lä kui­vuus val­lit­see. Sääs­kien inis­tes­sä ym­pä­ril­lä ja paar­man pu­re­mas­ta tai am­pi­ai­sen pis­tos­ta toi­pu­es­sa ei ai­na jak­sa iloi­ta nii­den mer­ki­tyk­ses­tä eko­sys­tee­mis­sä. Uu­den tu­lok­kaan, pun­kin, mer­ki­tyk­ses­tä en ole niin­kään var­ma.

Kun kesä lä­hes­tyy, al­kaa mie­les­sä välk­kyä sa­toa pur­su­a­va puu­tar­ha ja kas­vi­maa. Pi­tää hank­kia sie­me­niä, tai­mia, mul­taa ja lan­noit­tei­ta. Ei muu­ta kuin toi­mek­si. Ke­vääl­lä ja al­ku­ke­säs­tä in­to on kova. Usein käy kyl­lä niin, et­tä ke­sän mit­taan in­to al­kaa vä­hi­tel­len hii­pua. Jos­tain kum­man syys­tä rik­ka­ruo­hot tun­tu­vat löy­tä­vän eri­tyi­ses­ti mei­dän mail­le. Voi myös käy­dä niin, et­tä kun olem­me ko­to­na, mö­kin vil­je­lyk­set kär­si­vät ja taas päin­vas­toin. Puu­tar­ha on­nis­tu­mi­si­neen ja pet­ty­myk­si­neen an­taa elä­mään si­säl­töä. On­han jo Py­häs­sä kir­jas­sa­kin sa­not­tu, et­tä is­tu­ta ome­na­puu, vaik­ka tie­täi­sit huo­men­na tu­le­van maa­il­man­lo­pun. Ko­ti­puu­tar­hu­rin hom­ma on sii­tä kii­tol­lis­ta, et­tei toi­meen­tu­lo ole sii­tä kiin­ni.

Ka­la­ve­sil­lä, mar­ja­met­sis­sä ja soil­la liik­ku­mi­nen on to­del­la ter­veys­lii­kun­taa ja hyö­ty­lii­kun­taa sa­mal­la ker­taa. Mie­li vir­kis­tyy, ja tal­vi­va­ras­to­ja ker­tyy. Mo­nel­le hil­lat ovat in­to­hi­mon läh­de. Saa­te­taan teh­dä pit­ki­ä­kin mat­ko­ja mar­jo­jen pe­rään. Mut­ta kun pa­kas­ti­mes­ta löy­tyy hil­la­ra­sia, tu­lee heti mie­leen, kuin­ka ison työn ta­ka­na sen poi­mi­mi­nen on ol­lut. Tai mi­ten lumi ja hal­la on eh­kä pi­lan­nut tä­män vuo­den sa­don. Ras­kin­ko syö­dä vai lai­tan­ko ta­kai­sin pa­kas­ti­meen?

Jos­kus mie­tin, on­ko ke­sään ase­tet­tu lii­kaa odo­tuk­sia. Voi­si­ko jos­kus vain ol­la? Pie­ni tyl­sis­ty­mi­nen­kään ei hait­taa. Se­hän on luo­vuu­den läh­de. Mo­nes­ti olen suun­ni­tel­lut, et­tä vain is­tun ja kuun­te­len lin­tu­jen lau­lua. Kun jos­kus olen is­tah­ta­nut, olen pian al­ka­nut miet­tiä, et­tä mi­kä­hän se tuo­kin lin­tu oi­kein on. Nyt sii­hen­kin on­gel­maan on kek­sit­ty rat­kai­su. Kän­nyk­kä vain au­ki, ja niin lin­tu­jen tun­nis­tu­soh­jel­ma ker­too, mitä lin­tu­ja on ää­nes­sä ja näyt­tää ku­vat­kin. Tuo­kaan oh­jel­ma ei tai­da sil­ti ol­la ihan täy­del­li­nen. Kun naa­pu­rin leh­mä am­mui pel­lol­la, oh­jel­ma tun­nis­ti sar­vi­pöl­lön.

Tämä kesä al­koi vi­lui­sis­sa mer­keis­sä. Me­nim­me mö­kil­le nur­mik­koa leik­kaa­maan. Se­hän on­nis­tui, kun löy­tyi ruk­ka­set kä­teen ja pilk­ki­haa­la­rit pääl­le.

Joka ta­pauk­ses­sa: kesä on nyt. Nau­ti­taan täs­tä het­kes­tä. Su­vi­vir­res­sä on pal­jon olen­nais­ta ke­säs­tä hen­gel­li­ses­sä ja ajal­li­ses­sa mie­les­sä. Su­vi­vir­ren vii­mei­ses­sä sä­keis­tös­sä lau­lam­me:


Maan, me­ren an­na kan­taa run­saas­ti lah­jo­jas,

tar­peem­me meil­le an­taa sun siu­nauk­ses­tas.

Suo su­loi­suut­ta mais­taa myös sie­lun sa­nas­sas,

ain ar­mos sil­le pais­taa, niin on se au­tu­as.


(VK 571:6)

PauliMäättä
Olen tuore eläkeläinen Kempeleestä. Puoliso löytyi Helsingistä. Lapsia saimme 11. Kesäisin työllistävät puutarhat kotona ja mökillä Savossa. Luonnettani kuvannee erään kurssin loppuarvostelu: aivan liian lempeä ja lauhkea, papillinen ote. Marjastamaan pitäisi ehtiä. Lukemista olen aina harrastanut. Joskus putkahtaa kirjoitelmia eri foorumeille. Nikkarointi kiinnostaa. Erityisesti jos keksii vanhalle esineelle uusia käyttömuotoja. paulimaatta2(at)gmail.com.
PauliMäättä

Ei kait siinä

14.12.2023 6.00
PauliMäättä

Erilaisina yhdessä

9.11.2023 6.00
PauliMäättä

Arkea ja erityisiä päiviä

8.10.2023 8.00
PauliMäättä

Vesi, tuo ihmeellinen aine

5.9.2023 7.00
PauliMäättä

Telttaretki Lofooteille. Miten sitten kävi?

4.8.2023 6.30
PauliMäättä

600 000 kilometriä muutamassa päivässä

9.7.2023 6.00
PauliMäättä

Kun retkitohtori hiihtojoukkueesta putosi

11.5.2023 6.00
PauliMäättä

Elämäni kirjat

11.4.2023 6.00
PauliMäättä

Sodan varjot

9.3.2023 8.00
PauliMäättä

Taitekohtia

9.2.2023 9.25
PauliMäättä

Vieläkö tämän voisi korjata?

5.1.2023 9.55
PauliMäättä

Joulun lahjat

5.12.2022 6.00
PauliMäättä

Vakka ja kansi

13.11.2022 6.00
PauliMäättä

Oppia ikä kaikki

3.10.2022 12.35
PauliMäättä

Paikkakunnan parhaaksi

4.9.2022 6.00
PauliMäättä

Suviseurat teknisenä suorituksena

7.8.2022 6.10
PauliMäättä

Karhumetsällä ja muita elämyksiä

30.6.2022 6.00
PauliMäättä

Luontosuhteita

19.6.2022 6.00
PauliMäättä

Verkossa

4.5.2022 6.00
PauliMäättä

Elämyksiä tarjolla

2.4.2022 7.00
PauliMäättä

Tässä hetkessä

4.3.2022 6.00
PauliMäättä

Miehen malli

6.2.2022 6.00
PauliMäättä

Perinteitä vaalien

5.1.2022 6.00
PauliMäättä

Kuulunko Karjalan heimoon?

6.12.2021 6.00
PauliMäättä

Muoti-ilmiöitä

14.11.2021 6.00
PauliMäättä

Tukihenkilöitä

11.10.2021 8.35
PauliMäättä

Rippikuva jäi ottamatta

3.9.2021 9.05
PauliMäättä

Hillakuume

8.8.2021 7.05
PauliMäättä

Peltoseuroissa

12.7.2021 7.05
PauliMäättä

Vuodenkiertoa

9.6.2021 7.05
PauliMäättä

Toinen todellisuus

9.5.2021 7.05
PauliMäättä

Väliinputoaja

6.4.2021 7.05
PauliMäättä

Pappuli, tuu leikkii!

27.2.2021 7.05
PauliMäättä

Kun yksi elämänvaihe päättyy

22.1.2021 7.30
21.2.2024

Koska Jeesus on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan. Hepr. 2:18

Viikon kysymys