JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

"Taivaan iloa, taivaan riemua" – Mielikuvia taivaasta

17.7.2022 7.00

Juttua muokattu:

13.7. 13:56
2022071313561820220717070000

Mark­ku Ka­mu­la

Min­kä­lais­ta on tai­vaas­sa? Minä olen sil­lä ta­val­la lap­sel­li­nen, et­tä mie­tin tuo­ta mo­nes­ti. Jos­kus mi­nua oi­kein nau­rat­taa, kun siel­lä on niin iha­naa. Ha­lu­an pääs­tä sin­ne!

Pa­ras­ta on se, et­tä tai­vaas­sa ei ker­ta kaik­ki­aan ole mi­tään pa­haa. Mi­nä­kin olen muut­tu­nut hy­väk­si. Siel­lä ei ole ka­teut­ta, ah­neut­ta ei­kä vilp­piä.

Jos­kus sa­nom­me kans­sa­pu­heis­sa ja seu­ra­pu­heis­sa­kin, et­tä tai­vaas­sa al­ka­vat seu­rat, jot­ka ei­vät kos­kaan pää­ty. Se on iha­na kuva ja var­mas­ti tot­ta. Sitä olen miet­ti­nyt, et­tä mitä niis­sä seu­rois­sa sit­ten teh­dään? No ai­na­kin lau­le­taan niin kuin su­vi­seu­ra­tel­tan il­ta­ti­lai­suu­des­sa! Sy­dä­men kyl­lyy­des­tä ja täy­sil­lä! Mut­ta mitä sa­no­ja niis­sä lau­luis­sa on, en­tä seu­ra­pu­heis­sa?

Tuo­ta poh­ties­sa on pak­ko tul­la sii­hen tu­lok­seen, et­tä tai­vaas­sa ei loh­du­te­ta evan­ke­liu­mil­la ei­kä roh­kais­ta us­ko­maan niin kuin tääl­lä maan pääl­lä, ei­kä var­sin­kaan ke­ho­te­ta pa­ran­nuk­seen. Siel­lä kii­te­tään Ju­ma­laa, mut­ta kiit­tä­jät ei­vät tie­dä, mis­tä kii­tol­li­suus kum­pu­aa. Ei­hän seu­ra­kan­sa ole syn­tis­tä ei­kä muis­ta kos­kaan ol­leen­sa­kaan! Ja kos­ka tä­män pa­rem­paa ei ole, niin lau­luis­sa ja saar­nois­sa on ol­ta­va jo­tain ai­van muu­ta kuin toi­voa pa­rem­mas­ta ja kii­tos­ta ah­dis­tuk­sen päät­ty­mi­ses­tä. Se on täy­del­lis­tä iloa, joka ei ole suh­tees­sa ai­em­paan vai­vaan ja saa­vu­tet­tui­hin voit­toi­hin.

Olen aja­tel­lut mo­nes­ti, et­tä par­haas­sa mie­huu­den iäs­sä kuol­lut vel­je­ni is­tuu tai­vaas­sa il­ta­nuo­ti­ol­la Jee­suk­sen ja muu­ta­mien mui­den, ku­ten Pie­ta­rin ja Jaa­ko­bin, kans­sa pais­ta­mas­sa ka­laa hiil­lok­sel­la. Ka­lat ovat hals­te­ris­sa, ter­mok­ses­sa on kah­via. Vii­me ai­koi­na seu­raan on liit­ty­nyt myös isä­ni. He jut­te­le­vat hil­jai­sel­la ää­nel­lä, kään­tä­vät vä­lil­lä hals­te­ria ja mais­te­le­vat ka­laa.

Mi­nus­ta tun­tuu, et­tä tai­vaas­sa on ava­ria, va­loi­sia ja mu­ka­vil­la is­tui­mil­la va­rus­tet­tu­ja lu­en­to­sa­le­ja. Ju­ma­la it­se pi­tää lu­en­to­ja ai­hees­ta ”Luo­mi­sen ih­meet”. Hän ker­too siel­lä hy­myil­len ja tyy­ty­väi­se­nä my­häil­len kai­ken maa­il­man luo­mi­sa­si­ois­ta. Esi­mer­kik­si hän ker­too, mi­ten hän pää­tyi luo­maan nor­sul­le niin ison ja köm­pe­lön var­ta­lon, et­tä sil­le piti teh­dä let­ku­nok­ka, ja mi­ten mu­ka­va oli luo­da dro­me­daa­ril­le aa­vi­kon yli­tyk­sen kes­tä­vät ra­vin­to­va­ras­tot kyt­ty­röi­hin. Näil­lä lu­en­noil­la kaik­ki kuu­li­jat ym­mär­tä­vät kai­ken kuu­le­man­sa, ei­kä ku­kaan pu­toa kär­ryil­tä.

Tai­vaas­sa kaik­ki ovat tul­leet täy­del­li­sik­si. Ne, jot­ka oli­vat maan pääl­lä so­kei­ta, nä­ke­vät. En­ti­set kuu­rot ja my­kät sä­vel­tä­vät nyt iha­naa mu­siik­kia ja joh­ta­vat kuo­ro­ja. Spi­taa­li­set ja muut eris­tyk­sis­sä ol­leet osal­lis­tu­vat kaik­keen il­man muis­to­ja­kaan ra­joi­tuk­sis­ta.

Tai­vaas­sa ei ole saas­tei­ta ei­kä ener­gi­an­ku­lu­tuk­sen kans­sa ole mi­tään on­gel­mia. Ju­ma­la ker­ke­ää kaik­ki­al­le, mut­ta kii­reen tun­tua ei ole, hä­nel­lä on ai­kaa kai­kil­le. Kaik­ki saa­vat mitä tar­vit­se­vat. Ja kos­ka ke­nel­lä­kään ei ole pa­ho­ja aja­tuk­sia, ku­kaan ei pyy­dä mi­tään sel­lais­ta, mikä sor­tai­si toi­sen oi­keuk­sia.

Tai­vaas­sa ei tar­vit­se syö­dä hen­ken­sä pi­ti­mik­si, mut­ta mais­tu­via ate­ri­oi­ta, vä­li­pa­lo­ja ja herk­ku­ja on yl­lin kyl­lin. Glu­tee­nit­to­mia ja mai­dot­to­mia ei ole erik­seen, kaik­ki käy kai­kil­le. Kai­kis­ta he­del­mä­puis­ta saa syö­dä – Syö­mi­nen kiel­let­ty -kylt­te­jä ei ole mis­sään. Pa­ra­tii­si on tul­lut täy­del­li­sek­si!

Tai­vaal­le on omi­nais­ta, et­tä mi­kään ei ke­hi­ty ei­kä ete­ne, mut­ta ei myös­kään taan­nu, ruos­tu ei­kä hä­viä. Ei ole ai­kaa, kii­ret­tä ei­kä ta­voit­tei­ta. Au­rin­ko pais­taa ai­na – yö­tä ei ole – mut­ta nuk­ku­mi­seen ihas­tu­nut voi ve­täy­tyä leh­te­vän puun var­joon tai hä­mä­rään huo­nee­seen ot­ta­maan no­ko­set, nuk­ku­maan on­nen un­ta.

Us­kon pää­mää­rä on tai­vas. Vas­ta pe­ril­lä sel­vi­ää, min­kä­lais­ta siel­lä oi­ke­as­ti on. Jee­sus lu­pa­si, et­tä se on hä­nen Isän­sä koti, ja hän me­nee val­mis­ta­maan meil­le sin­ne si­jaa (Joh. 14:2). Ko­tiin mi­nä­kin ha­lu­an, Isän ko­tiin, tai­vaa­seen!

MarkkuKamula
Vartuin ison perheen keskellä Pohjois-Pohjanmaalla ja olen päätynyt ison perheen isäksi Päijät-Hämeeseen. Koen kainuulaisen mentaliteetin omakseni – Nälkämaan laulu sykähdyttää aina. Vapaa-aikaani vietän mieluiten lueskellen tai mökillä ja kotipihalla puuhastellen. Kirves, lapio, talikko ja harava sopivat käsiini hyvin. Kalastusta ja metsästystä harrastan kevyesti. Toimeentuloni hankin toimitusjohtajana rakennusalalla. Voit halutessasi antaa palautetta teksteistäni osoitteeseen markku.kamula@gmail.com.
MarkkuKamula

Miten minun tulisi nyt toimia?

27.3.2024 7.00
MarkkuKamula

Purkuinfoa ja taivaan terveisiä

29.2.2024 6.00
MarkkuKamula

Tasaisen tavallinen lauantai – rakkaudella höystettynä

27.1.2024 6.00
MarkkuKamula

Hirmuisesti velkaa ja silti velaton

31.12.2023 6.00
MarkkuKamula

Mitä oli ennen kuin mitään oli?

24.11.2023 6.00
MarkkuKamula

Marraskuusta ikuiseen suveen

4.11.2023 6.00
MarkkuKamula

Mitä aika on?

12.10.2023 7.30
MarkkuKamula

Aivan paras kanava

23.8.2023 7.00
MarkkuKamula

Lyhyt, mutta täydellinen elämä

26.7.2023 6.00
MarkkuKamula

Maitokärryt, muriseva kuutoskone ja mönkijä – muistoja suviseuratyövuoroista

28.6.2023 6.00
MarkkuKamula

"Söin, annoin pikkusiskolleni, ja hänkin söi"

30.5.2023 6.00
MarkkuKamula

Jumala siunatkoon Suomen kansaa

29.4.2023 6.00
MarkkuKamula

Mukavat ja vähemmän mukavat kotityöt

26.3.2023 7.00
MarkkuKamula

Inflaatio ei syö armoa

3.3.2023 6.00
MarkkuKamula

Raamatulliset kädet

27.1.2023 6.00
MarkkuKamula

Kaksi tyhjätaskuista nuorta lupasi rakastaa

23.12.2022 6.00
MarkkuKamula

Odottamisia

27.11.2022 6.00
MarkkuKamula

Sielunvihollinen – kesy satuhahmo?

26.10.2022 6.00
MarkkuKamula

Uskon, toivon ja rakkauden keskellä ohut tumma raita

25.9.2022 6.15
MarkkuKamula

Mieleen piirtyi kuva leirinuotiosta

23.8.2022 7.00
MarkkuKamula

Onnellisia ja kirpaisevia muistoja Suviseuroista

10.6.2022 7.00
MarkkuKamula

Yhteiset hetket jäivät unelmiksi

8.5.2022 6.00
MarkkuKamula

Muutama lintuaiheinen kysymys Luojalle

25.4.2022 6.00
MarkkuKamula

Siitä kutsusta en uskaltanut kieltäytyä

23.3.2022 6.00
MarkkuKamula

Sanojen voima

16.2.2022 6.00
MarkkuKamula

Tosipaikan edessä

23.1.2022 7.00
28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys