JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Inflaatio ei syö armoa

3.3.2023 6.00

Juttua muokattu:

27.2. 10:55
2023022710552620230303060000

Mark­ku Ka­mu­la

Kun ra­han os­to­voi­ma vä­he­nee, sitä sa­no­taan inf­laa­ti­ok­si. Inf­laa­ti­ok­si sa­no­taan myös il­mi­ö­tä, kun jo­kin sana tai asia me­net­tää mer­ki­tys­tään esi­mer­kik­si lii­al­li­sen tai vää­rän käy­tön vuok­si. Inf­laa­ti­on ovat kär­si­neet ai­na­kin il­ta­päi­vä­leh­tien sää­ti­lois­ta ker­to­vat löö­pit. Kun ot­si­koil­la ha­lu­taan myy­dä, ei rii­tä, et­tä ker­ro­taan nor­maa­lin tuis­kun tu­los­ta, vaan kan­sa­lai­sia va­roi­te­taan lumi-in­fer­nos­ta ja hel­le­jak­son tul­les­sa kä­ris­tys­ku­po­lis­ta.

Olen ih­me­tel­lyt mo­net ker­rat inf­laa­ti­o­ta. En­sim­mäi­sen ker­ran ih­met­te­lin ai­van pik­ku­poi­ka­na, kun isä sa­noi, et­tä inf­laa­tio syö pank­ki­lai­naa. Ku­vit­te­lin sen sil­loin mie­les­sä­ni jon­kin­lai­sek­si ison, vi­hai­sen kis­san ta­pai­sek­si otuk­sek­si, joka syö ra­haa Osuus­pan­kin tis­kin ta­ka­na ole­vas­sa huo­nees­sa.

Taas ih­met­te­len, kun tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den hin­nat nou­se­vat ja palk­ko­jen on nous­ta­va sa­maa tah­tia, et­tä os­to­voi­ma säi­lyi­si. Jos täl­lais­ta kat­se­li­si si­vus­ta kuin näy­tel­mää, se oli­si ai­ka hu­vit­ta­vaa.

Aja­tel­laan­pa asi­aa. En­sin nou­se­vat tie­tyt hin­nat jos­ta­kin syys­tä. Sa­no­taan esi­mer­kik­si, et­tä te­ol­li­suu­den käyt­tä­män kaa­sun ja lii­ken­ne­polt­to­ai­nei­den hin­nat nou­se­vat saa­ta­vuu­son­gel­mien ta­kia. Jos nii­den hin­ta py­syy kor­ke­al­la, niin koh­ta mui­den­kin hin­to­jen on nous­ta­va – tar­vi­taan­han kaa­sua tuot­tei­den val­mis­tuk­seen ja tuo­tan­to­ti­lo­jen läm­mit­tä­mi­seen ja polt­to­ai­nei­ta ta­va­roi­den kul­jet­ta­mi­seen.

Seu­raa­vak­si tuot­tei­ta os­ta­vat ih­mi­set huo­maa­vat, et­tä pal­kal­la ei saa enää sa­maa mää­rää ruo­kaa ja ta­va­roi­ta kuin ai­kai­sem­min. Ih­mi­set al­ka­vat tie­ten­kin vaa­tia pal­kan­ko­ro­tus­ta. Joil­la­kin työ­pai­koil­la palk­ko­ja ko­ro­te­taan yh­des­sä so­pien ja useim­mil­la sik­si, et­tä uu­si työ­eh­to­so­pi­mus niin edel­lyt­tää. Vä­hän ai­kaa kaik­ki on hy­vin. Pal­kan­saa­jien neu­vot­te­lui­ta ve­tä­neet joh­ta­vat ke­hu­vat, kuin­ka saa­tiin li­sää os­to­voi­maa, ja pal­kan­saa­ja tyk­kää en­tis­tä isom­mas­ta ti­li­pus­sis­ta.

Palk­ko­jen nous­tes­sa ta­va­roi­ta val­mis­ta­vien yri­tys­ten joh­to­ryh­mät huo­maa­vat, et­tä tuot­tei­den hin­to­ja on nos­tet­ta­va. On­han työ­voi­man hin­ta en­tis­tä kor­ke­am­pi, läm­mi­tys­kaa­sun ja polt­to­ai­neen li­säk­si. Jo­ten vaih­de­taan hin­ta­la­put ja to­de­taan tyy­ty­väi­se­nä, et­tä tämä oli oi­kea ja vält­tä­mä­tön pää­tös. Ja kun on­han on­nek­si os­to­voi­maa, kun kan­sa­lais­ten palk­ko­ja juu­ri nos­tet­tiin. Kun­nes kan­sa­lai­nen taas ti­li­päi­vä­nään huo­maa, et­tä vii­me kuus­sa tili riit­ti ki­loon lei­pää ja voi­no­ka­ree­seen, kun taas täs­sä kuus­sa pi­tää tyy­tyä pelk­kään lei­pään. Jo­ten täy­tyy vaa­tia li­sää lik­saa…

Inf­laa­tio on kui­ten­kin öl­jyä ta­lou­den ham­mas­rat­tais­sa, sen on ra­han käyt­töön pe­rus­tu­va re­aa­li­maa­il­ma to­dis­ta­nut. Il­man inf­laa­ti­o­ta ih­mi­nen voi­si rau­has­sa lait­taa ra­haa tyy­nyn al­le tai su­kan var­teen, mut­ta kun hin­nat nou­se­vat, kan­nat­taa teh­dä os­tok­sia, vaik­ka ve­lak­si. Su­kan var­res­sa ra­ho­jen käyt­tö­ar­vo vain vä­he­ni­si. Ra­han liik­kei­tä tun­te­vien mu­kaan kor­ke­an inf­laa­ti­on ai­ka­na kan­nat­taa­kin lait­taa ra­hat kiin­ni kiin­te­ään tai hy­vin tuot­ta­vaan omai­suu­teen.

Ar­ve­len, et­tä Jee­sus­kin oli hy­vin pe­ril­lä ta­lou­den pe­ru­sa­si­ois­ta. Oli­han hän ra­ken­ta­nut Joo­se­fin kans­sa ta­lo­ja vii­si­tois­ta vuot­ta ja var­mas­ti ke­ren­nyt ko­kea ra­ken­nu­sa­lan eri­lai­sia suh­dan­tei­ta. Raa­ma­tus­sa täs­tä ei ker­ro­ta, mut­ta muu­ten on tie­dos­sa, et­tä Roo­man val­ta­kun­nas­sa oli inf­laa­ti­o­jak­so­ja, jol­loin ra­haan si­joit­ta­neet me­net­ti­vät het­kes­sä omai­suu­ten­sa. Pa­rem­min pär­jä­si­vät esi­mer­kik­si maa­ti­lo­jen omis­ta­jat. He oli­vat kiin­nit­tä­neet omai­suu­ten­sa py­sy­väm­pään.

Jee­sus vei kui­ten­kin ope­tuk­sen­sa pal­jon pi­dem­mäl­le kuin si­joi­tus­neu­vo­jat tai ete­vim­mät­kään hen­ki­sen pää­o­man ker­ryt­tä­jät. Vuo­ri­saar­nas­sa hän täh­den­tää, et­tä maan­pääl­li­siä aar­tei­ta ei kan­na­ta ke­rä­tä lain­kaan, kos­ka maal­lis­ta omai­suut­ta tu­ho­a­vat kor­roo­sio ja tu­ho­e­läi­met, ja var­kaat mur­tau­tu­vat va­ras­toi­hin ja vie­vät omai­suut­ta (Matt. 6:19). Jee­suk­sen ope­tuk­sen mu­kaan kan­nat­taa koo­ta it­sel­leen aar­tei­ta tai­vaa­seen. Raa­ma­tun ope­tuk­sen mu­kaan tai­vaas­sa ole­vat aar­teet säi­ly­vät vie­lä sit­ten­kin, kun par­hail­la me­ren­ran­ta­pai­koil­la ole­vat lin­nat ovat sa­vu­a­via rau­ni­oi­ta.

Val­ta­o­sa maa­il­man ih­mi­sis­tä on sitä miel­tä, et­tä Raa­ma­tun ope­tuk­sis­sa on pal­jon hy­vää, eten­kin lä­him­mäi­sen­rak­kau­des­ta ker­to­vis­sa osis­sa. Muu­ten Raa­mat­tu on ko­ke­nut mo­nien ih­mis­ten mie­lis­sä ra­jun ar­von ale­ne­mi­sen, eli sen sa­no­ma on kär­si­nyt ih­mis­kun­nan kes­kuu­des­sa inf­laa­ti­on. Vain har­va us­koo sy­dä­mes­sään Ih­mi­sen Po­jan neit­sees­tä syn­ty­mi­sen ja kuol­leis­ta ylös­nou­se­mi­sen. Juu­ri ku­kaan ei us­ko sii­hen, et­tä Jee­sus jät­ti avain­ten val­lan seu­raa­jil­leen (Joh. 20:23). Ko­vin har­va us­koo muu­ta­kaan, mitä ei voi jär­jel­lä se­lit­tää.

It­se yh­dyn Paa­va­lin aja­tuk­seen, jon­ka mu­kaan Kris­tuk­sen so­vi­tus­työn lu­nas­tus­hin­ta seu­raa tar­kas­ti mark­ki­naa. Paa­va­li­han to­te­aa, et­tä mis­sä syn­ti on tul­lut suu­rek­si, siel­lä on ar­mo tul­lut ylen­palt­ti­sek­si (Room. 5:20). Mitä suu­rem­pi on an­teek­si­saa­mi­sen tar­ve, sitä suu­rem­pi on lu­nas­tuk­sen voi­ma!

Muu­tos­neu­vot­te­lui­den ja hin­to­jen ja kor­ko­jen nou­su­jen ai­ka­na yhä har­vem­mal­la on mi­tään si­joi­tet­ta­vaa. Mo­nes­sa ko­dis­sa ele­tään kä­des­tä suu­hun ja huo­li huo­mi­ses­ta var­jos­taa elä­mää. Yk­si ei kui­ten­kaan muu­tu: tai­vaas­sa ole­van ko­din hin­ta on säi­ly­nyt sa­ma­na ai­ko­jen alus­ta al­ka­en. Sen hin­ta­han mak­set­tiin pari tu­hat­ta vuot­ta sit­ten Gol­ga­ta kes­kim­mäi­sel­lä ris­til­lä. Kan­nat­taa us­koa!

MarkkuKamula
Vartuin ison perheen keskellä Pohjois-Pohjanmaalla ja olen päätynyt ison perheen isäksi Päijät-Hämeeseen. Koen kainuulaisen mentaliteetin omakseni – Nälkämaan laulu sykähdyttää aina. Vapaa-aikaani vietän mieluiten lueskellen tai mökillä ja kotipihalla puuhastellen. Kirves, lapio, talikko ja harava sopivat käsiini hyvin. Kalastusta ja metsästystä harrastan kevyesti. Toimeentuloni hankin toimitusjohtajana rakennusalalla. Voit halutessasi antaa palautetta teksteistäni osoitteeseen markku.kamula@gmail.com.
MarkkuKamula

Miten minun tulisi nyt toimia?

27.3.2024 7.00
MarkkuKamula

Purkuinfoa ja taivaan terveisiä

29.2.2024 6.00
MarkkuKamula

Tasaisen tavallinen lauantai – rakkaudella höystettynä

27.1.2024 6.00
MarkkuKamula

Hirmuisesti velkaa ja silti velaton

31.12.2023 6.00
MarkkuKamula

Mitä oli ennen kuin mitään oli?

24.11.2023 6.00
MarkkuKamula

Marraskuusta ikuiseen suveen

4.11.2023 6.00
MarkkuKamula

Mitä aika on?

12.10.2023 7.30
MarkkuKamula

Aivan paras kanava

23.8.2023 7.00
MarkkuKamula

Lyhyt, mutta täydellinen elämä

26.7.2023 6.00
MarkkuKamula

Maitokärryt, muriseva kuutoskone ja mönkijä – muistoja suviseuratyövuoroista

28.6.2023 6.00
MarkkuKamula

"Söin, annoin pikkusiskolleni, ja hänkin söi"

30.5.2023 6.00
MarkkuKamula

Jumala siunatkoon Suomen kansaa

29.4.2023 6.00
MarkkuKamula

Mukavat ja vähemmän mukavat kotityöt

26.3.2023 7.00
MarkkuKamula

Raamatulliset kädet

27.1.2023 6.00
MarkkuKamula

Kaksi tyhjätaskuista nuorta lupasi rakastaa

23.12.2022 6.00
MarkkuKamula

Odottamisia

27.11.2022 6.00
MarkkuKamula

Sielunvihollinen – kesy satuhahmo?

26.10.2022 6.00
MarkkuKamula

Uskon, toivon ja rakkauden keskellä ohut tumma raita

25.9.2022 6.15
MarkkuKamula

Mieleen piirtyi kuva leirinuotiosta

23.8.2022 7.00
MarkkuKamula

"Taivaan iloa, taivaan riemua" – Mielikuvia taivaasta

17.7.2022 7.00
MarkkuKamula

Onnellisia ja kirpaisevia muistoja Suviseuroista

10.6.2022 7.00
MarkkuKamula

Yhteiset hetket jäivät unelmiksi

8.5.2022 6.00
MarkkuKamula

Muutama lintuaiheinen kysymys Luojalle

25.4.2022 6.00
MarkkuKamula

Siitä kutsusta en uskaltanut kieltäytyä

23.3.2022 6.00
MarkkuKamula

Sanojen voima

16.2.2022 6.00
MarkkuKamula

Tosipaikan edessä

23.1.2022 7.00
29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys