JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Turvamme on ikiaikojen Jumala

19.8.2022 7.00

Juttua muokattu:

22.8. 13:38
2022082213382320220819070000

Mar­ja-Tert­tu Ko­mu­lai­nen

Lu­ki­os­sa ol­les­sa­ni ylei­nen his­to­ria ei ol­lut vah­vim­pia puo­li­a­ni. Lop­pu­tent­tien ai­ka­na his­to­ri­an osaa­mis­ta­ni voi­si ku­va­ta kuin hei­koil­la jäil­lä ole­mi­sek­si. En siis kuu­lu­nut nii­hin on­nel­li­siin, joil­le his­to­ri­an laa­jat ko­ko­nai­suu­det sel­vi­si­vät lop­pu­tent­tiin lu­kies­sa.

Suh­tee­ni lä­hi­his­to­ri­aan on pal­jon luon­te­vam­pi. Oi­ke­as­taan se on al­ka­nut elää mi­nul­le vas­ta myö­hem­min, muis­tel­mien ja elä­män­ker­to­jen kaut­ta. Niis­sä pää­o­saa ei­vät saa suu­ren maa­il­man ta­pah­tu­mat, vaan lu­ki­jan em­pa­ti­aa ke­rää­vät sy­vim­mät yk­si­löi­den, per­hei­den ja yh­tei­sö­jen koh­ta­lot.

Olen lu­es­kel­lut ter­vey­den­huol­los­sa toi­mi­nei­den hen­ki­löi­den muis­tel­mia. Eräs mie­len­kiin­toi­sim­mis­ta on mie­les­tä­ni An­na-Lii­sa Sjög­re­nin Sy­dän­lää­kä­ri muis­te­lee. Kos­ket­ta­via ja pai­koin rie­mas­tut­ta­via ovat muun mu­as­sa kun­nan­kä­ti­löi­den elä­män­ma­kui­set muis­tel­mat. Tai run­sau­den­sar­vek­si mai­nit­tu äi­din­kie­le­no­pet­ta­ja Tert­tu Tu­pa­lan muis­tel­ma­te­os Oi min­ne loit­to­nit­te päi­vät.

Mui­den mu­as­sa noi­den kir­jo­jen si­vuil­ta olen löy­tä­nyt tie­toa it­se­ä­ni kiin­nos­ta­vis­ta ai­heis­ta:

– Mil­lais­ta oli kun­nan­kä­ti­lön työ 1900-lu­vun köy­hi­nä mut­ta lap­si­rik­kai­na vuo­si­na? tai

– Mil­lais­ta oli elää pak­kas­tal­vea ko­me­al­ta näyt­tä­väs­sä mut­ta kyl­mäs­sä pap­pi­las­sa, jos­sa puu­tet­ta oli ajoit­tain ruu­as­ta­kin? tai

– Mil­lai­sia oli­vat 1800-lu­vun näl­kä­vuo­det?

Olem­me ikä­to­ve­rei­de­ni kans­sa jos­kus har­mi­tel­leet, et­tä em­me ai­ka­naan osan­neet ky­syä van­hem­mil­tam­me tai muil­ta ikäih­mi­sil­tä men­nei­den ai­ko­jen asi­ois­ta ja ta­pah­tu­mis­ta ja sii­tä, mi­ten he jak­soi­vat kes­tää kai­ken sen, min­kä jou­tui­vat koh­taa­maan: pe­lot, suu­ret me­ne­tyk­set ja muut vai­keu­det.

Kir­jas­sa Täs­sä aut­toi Her­ra ker­ro­taan elä­väs­tä us­kos­ta ja tur­vas­ta Ju­ma­lan joh­da­tuk­ses­sa vai­kei­na­kin ai­koi­na.

”Sun kä­tes, Her­ra, voi­mak­kaan

suo ol­la tur­va Suo­men­maan

niin so­das­sa kuin rau­has­sa

kuin mur­heen, on­nen ai­ka­na.”

(VK 577:1)

Marja-TerttuKomulainen
Kutsu Päivämiehen verkkolehden blogikirjoittajaksi ilahdutti minua, mutta vähän myös huoletti: enhän ollut aikaisemmin kirjoittanut tämänkaltaisia tekstejä. Olen kuuden aikuisen lapsen äiti Kymenlaaksosta. Asumme puolisoni kanssa kahden. Lapsenlapsia meillä on seitsemän. Olen ollut työssä hoitoalalla, mutta kotiäitivuosia minulla on enemmän kuin työvuosia. Toivoisin voivani tuottaa lukijoille ilon ja toivon pilkahduksia arkeen.
23.5.2024

Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. 1. Kor. 12:4–5

Viikon kysymys