Yhteiskunnassa keskustellaan paljon avioliiton merkityksestä. Erityisesti se nousi keskusteluun viime vuoden lopulla, kun eduskuntaan jätettiin kansalaisaloite avioliittolain muuttamisesta. Viime vuosikymmeninä tapahtuneet kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset ovat monella tavalla murentaneet tämän yhteiskunnan perusyksikön, avioliiton, asemaa.
Raamatun mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, joka perustuu Jumalan luomisjärjestykseen. Sukupuolisuus on erottamaton osa ihmisenä olemista ja avioliittoa. Se on Jumalan lahja, jonka tarkoitus on palvella miehen ja naisen välisen suhteen syntymistä ja säilymistä. Sukupuolisuus on elämää uudistava voima, jonka tehtävänä on myös turvata elämän jatkuminen.
Avioliitto on suoja, joka mahdollistaa seksuaalisuuden toteuttamisen kauniilla, turvallisella ja uutta elämää luovalla tavalla. Sukupuolielämään kuuluu myös oikeus ja velvollisuus asettaa rajoja; seksuaalisuutta tulee aina toteuttaa toista kunnioittaen.
Seksuaalisuuden käsite on laaja ja sisältää erilaisia tasoja, merkityksiä ja ulottuvuuksia. Väestöliiton mukaan seksuaalisuus on kiinteä osa ihmisyyttä koko elämän ajan. Se liittyy ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen minään ja ilmenee monin eri tavoin: asenteissa, arvoissa, uskomuksissa sekä suhteessa itseen ja toisiin. Seksuaalisuuteen kuuluvat seksuaalinen kehitys, biologinen sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, sosiaalinen sukupuoli-identiteetti ja sen mukainen rooli sekä suvun jatkaminen.
Avioliiton ulkopuolista sukupuolielämää pidetään nykyisin luonnollisena ja hyväksyttävänä. Seksuaaliset kokeilut ja satunnaiset, irralliset sukupuolisuhteet ovat tavallisia. Näin seksuaalisuus irrotetaan sille tarkoitetusta yhteydestä, Jumalan asettamasta avioliitosta. Monesti itsekkäästä itsensä toteuttamisesta seuraa rikkinäisiä perheitä, turvattomuutta ja pahoinvointia.
Myös samaa sukupuolta olevien seksuaalista kanssakäymistä pidetään nykyisin hyväksyttynä. Jumalan sanan mukaan avioliiton ulkopuoliset ja homoseksuaaliset suhteet ovat vastoin Jumalan tahtoa (Room. 1:26–28), vaikka maallinen laki ne hyväksyisikin.
Ajassamme seksuaalisuus on ylikorostunutta, ja siitä on tullut palvonnan kohde. Kaupallisuus vääristää seksuaalisuutta, polkee ihmisarvoa ja esineellistää ihmisen. Se pyrkii kaikin keinoin vetoamaan ja vaikuttamaan ihmiseen. Martti Luther totesi siveettömyyden vaikuttavan ihmisen kaikissa jäsenissä: ”Sydämessä ajatuksin, silmissä katsein, korvissa kuuloin, suussa sanoin, käsissä, jaloissa ja koko ruumiissa teoin. Kaiken sen kukistamiseksi vaaditaan työtä ja vaivaa.”
Raamatussa todetaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Myös silloin, kun ihminen ei elä avioliitossa, hän tarvitsee yhteyttä toisiin ihmisiin. On tärkeää, että jokaisella ihmisellä olisi läheisiä, joiden kanssa voi jakaa elämäänsä.
Jokainen ihminen on Jumalan luoma, ainutlaatuinen ja arvokas. Silloinkin, kun emme voi hyväksyä jonkun ihmisen elämänratkaisuja, häntä tulee kohdella kunnioittavasti, yhdenvertaisesti ja syrjimättä.
Julkaistu Päivämiehessä 8.10.2014.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys