Päi­vä­mies jul­kai­see täs­sä nu­me­ros­sa jäl­leen lu­ki­joi­den jou­lu­ter­veh­dyk­siä, ku­ten se on teh­nyt jo 60 vuo­den ajan. Jou­lu­ter­veh­dys­ten lä­het­tä­mi­ses­tä ja nii­den tut­ki­mi­ses­ta on muo­dos­tu­nut suu­rel­le jou­kol­le leh­den lu­ki­joi­ta jo­ka­vuo­ti­nen pe­rin­ne. Asi­an­tun­ti­joi­den mu­kaan pe­rin­teil­lä on ih­mi­sil­le eri­tyi­sen suu­ri mer­ki­tys sel­lai­se­na le­vot­to­ma­na ai­ka­na, jota eläm­me.

Jou­luun liit­tyy mo­nen­lai­sia ta­po­ja, joi­den taus­tat saat­ta­vat ol­la mo­nil­le ou­to­ja, jopa yl­lät­tä­vi­ä­kin. Yk­si kau­niis­ta jou­lu­pe­rin­teis­tä on lä­him­mäis­ten muis­ta­mi­nen lah­joil­la ja ter­veh­dyk­sil­lä. Täs­sä pe­rin­tees­sä yh­dis­tyy kol­me eri­lais­ta läh­tö­koh­taa: aja­tus Jee­suk­ses­ta suu­rim­pa­na jou­lu­lah­ja­na, muis­to Itä­maan tie­tä­jis­tä, jot­ka tu­li­vat ter­veh­ti­mään Jee­sus-las­ta ja toi­vat hä­nel­le lah­jo­ja, sekä var­haisk­ris­til­li­nen tra­di­tio piis­pa Ni­ko­lauk­ses­ta, joka aut­toi lah­joil­la köy­hiä ja vai­keuk­sis­sa ol­lei­ta lä­him­mäi­siä.

Jou­lu­lah­ja ja jou­lu­kort­ti ovat mu­ka­via saa­da, mut­ta mu­ka­vat­kaan pe­rin­teet ei­vät ole it­se­tar­koi­tus. Ei ole mie­le­käs­tä uu­vut­taa it­se­ään lah­jo­jen hank­ki­mi­sen tai mui­den jou­lu­pe­rin­tei­den täyt­tä­mi­sen ta­kia. Kes­kei­sin­tä jou­lun­vie­tos­sa on hil­jen­ty­mi­nen jou­lun sa­no­man ää­rel­le. Sa­no­ma Kris­tus-lap­sen syn­ty­mi­ses­tä maa­il­man va­pah­ta­jak­si luo mie­leen iloa ja va­loa, vaik­ka viet­täi­si jou­lua yk­sin­ker­tai­sem­mal­la­kin ta­val­la. Toi­saal­ta hie­not­kaan puit­teet ei­vät kor­vaa tä­män ilo­sa­no­man puut­tu­mis­ta.

On hie­no asia, et­tä suo­ma­lai­set muis­ta­va lä­hei­si­ään joka jou­lu lä­het­tä­mäl­lä heil­le yli 40 mil­joo­naa jou­lu­kort­tia. Lä­him­mäi­sen muis­ta­mi­nen ei tar­koi­ta vain hy­vän jou­lun toi­vo­tus­ta ja ”lä­him­mäi­nen” ei tar­koi­ta vain lä­hi­su­ku­lai­sia ja lä­hei­siä ys­tä­viä. Jo­kai­sen elin­pii­ris­tä löy­tyy muis­ta­mis­ta kai­paa­via lä­him­mäi­siä läpi vuo­den. Myös kau­kai­set ja jopa tun­te­mat­to­mat ih­mi­set saat­ta­vat ol­la lä­him­mäi­si­äm­me, jot­ka tar­vit­se­vat ki­pe­äs­ti apu­am­me.

Lä­him­mäi­sen muis­ta­mi­sek­si riit­tää usein vie­rai­lu, pu­he­lin­soit­to tai pelk­kä koh­taa­mi­nen. Tut­ki­mus­ten mu­kaan maas­sam­me on pal­jon yk­si­näi­syy­des­tä kär­si­viä. Eri­tyi­sen tär­keä on­kin muis­taa nii­tä lä­him­mäi­siä, joil­la ei ole laa­jaa su­kua ei­kä ys­tä­vä­pii­riä. Usein huo­maa jäl­keen­päin, et­tä an­ta­es­saan saa enem­män it­sel­leen.

Meil­lä suo­ma­lai­sil­la on run­saas­ti mah­dol­li­suuk­sia aut­taa apua tar­vit­se­via lä­him­mäi­siä myös ta­lou­del­li­ses­ti. Mo­nis­sa mais­sa suu­ri osa vä­es­tös­tä elää olois­sa, joi­hin ver­rat­tu­na köy­him­mät­kin suo­ma­lai­set ovat hy­vin toi­meen­tu­le­via. Mi­tä­pä jos tänä jou­lu­na muis­tai­sim­me lah­jal­la jo­ta­ku­ta täl­lais­ta kau­kais­ta lä­him­mäis­tä? Ju­ma­la on siu­nan­nut meil­le ajal­li­sia va­ro­ja myös sen vuok­si, et­tä voi­sim­me käyt­tää nii­tä lä­him­mäis­tem­me pal­ve­le­mi­seen.

Ai­neel­li­sen ja ar­ki­sen muis­ta­mi­sen li­säk­si on tär­ke­ää ru­koil­la lä­him­mäis­ten puo­les­ta. Ju­ma­lan lap­set ovat sa­maa suur­ta per­het­tä, jon­ka jä­se­net on kut­sut­tu huo­leh­ti­maan toi­nen toi­sis­taan. Ar­vok­kain­ta muis­ta­mis­ta on vie­dä lä­him­mäi­sel­le evan­ke­liu­min ilo­sa­no­maa syn­tien an­teek­si­an­ta­mi­ses­ta.

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 9.12.2015.