JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset

Yh­des­sä te­ke­mi­nen ja so­vin­non ra­ken­ta­mi­nen vah­vis­ta­vat rau­haa

Päivämies
Pääkirjoitukset
16.5.2018 7.00

Juttua muokattu:

31.12. 09:27
2019123109274820180516070000

Vii­me vuon­na juh­lim­me sa­ta­vuo­ti­as­ta it­se­näis­tä Suo­mea. Tänä vuon­na puo­les­taan muis­tam­me sitä, et­tä kan­sa­lais­so­das­ta on ku­lu­nut sata vuot­ta. Sota päät­tyi pian, mut­ta ai­heut­ti pal­jon kär­si­mys­tä ja repi sy­vän kui­lun pu­nais­ten ja val­kois­ten vä­lil­le. Seu­rauk­se­na oli kat­ke­ruut­ta, vi­haa ja kos­to­hen­keä.

Tou­ko­kuun alus­sa 1918 se­naat­to­ri Kyös­ti Kal­lio piti Ni­va­lan kir­kos­sa ar­vok­kaan so­vin­non­pu­heen, jos­sa hän toi­voi, et­tei Suo­mes­sa oli­si jat­kos­sa enää pu­nai­sia ei­kä val­koi­sia, vaan suo­ma­lai­sia. Sii­nä pu­hees­sa vaa­dit­tiin so­vin­toa kos­ton ja ran­gais­tuk­sen si­jas­ta.

Tä­nään voim­me to­de­ta, et­tä kan­sa­lais­so­dan vai­ku­tuk­set suo­ma­lai­siin ja suo­ma­lai­seen yh­teis­kun­taan ovat ol­leet pit­kä­kes­toi­set ja kes­tä­neet usei­den su­ku­pol­vien yli. Kaik­kea sitä, mitä tuol­loin ta­pah­tui, em­me voi hy­väk­syä em­me­kä ym­mär­tää. Moni ih­mi­nen me­net­ti ih­mi­sar­von­sa ja tuo­mit­tiin syyt­tö­mä­nä ran­gais­tuk­seen. Kes­kus­te­lu ja tut­kit­tu tie­to aut­ta­vat koh­taa­maan mo­net ky­sy­myk­set avoi­mes­ti.

Vaik­ka kan­sa­lais­so­dan ris­ti­rii­dat oli­vat läs­nä ih­mis­ten elä­mäs­sä, kan­sam­me nou­si vai­ke­as­ta ti­lan­tees­ta häm­mäs­tyt­tä­vän no­pe­as­ti. Maa­ta ra­ken­net­tiin ja sitä myös puo­lus­tet­tiin yh­des­sä, kun Neu­vos­to­liit­to vuon­na 1939 hyök­kä­si Suo­meen ja tal­vi­so­ta al­koi.

Kan­sa­kun­tam­me vai­keis­ta vuo­sis­ta on sel­vit­ty yh­tei­sel­lä tah­dol­la ja pon­nis­te­lul­la, tois­ta aut­ta­mal­la ja apua vas­taa­not­ta­mal­la. Nuo ajat ovat opet­ta­neet, kuin­ka tär­ke­ää on su­vai­ta eri­lai­sia mie­li­pi­tei­tä ja nä­ke­myk­siä. Tuo­ta kaik­kea tar­vit­sem­me myös tänä päi­vä­nä, kun eri­ar­voi­suus näyt­tää vah­vis­tu­van ja eläm­me yhä mo­ni­ar­voi­sem­mas­sa ja -kult­tuu­ri­sem­mas­sa yh­teis­kun­nas­sa. Yh­des­sä te­ke­mi­nen ja ja­ka­mi­nen sekä yh­tey­den ra­ken­ta­mi­nen kas­vat­ta­vat luot­ta­mus­ta ja ra­ken­ta­vat rau­haa.

Rau­ha ym­mär­re­tään usein pel­käs­tään so­dan, vä­ki­val­lan ja sor­ron pois­sa­o­lo­na. Se on kä­sit­tee­nä kui­ten­kin laa­jem­pi. Raa­ma­tun ydin­sa­no­ma on Jee­suk­sen val­mis­ta­ma rau­ha, jota tämä maa­il­ma ei voi an­taa. Hän so­vit­ti syn­tim­me ris­tin­puul­la. Van­has­sa tes­ta­men­tis­sa esiin­tyy hep­re­an­kie­li­nen sana ša­lom ja Uu­den tes­ta­men­tin krei­kan­kie­li­se­nä al­ku­teks­tis­sä esiin­ty­vä sana έιρηνη eli ei­ree­nee, tar­koit­ta­vat myös eheyt­tä, hy­vin­voin­tia, ter­veyt­tä ja rau­han­toi­vo­tus­ta. Näi­tä asi­oi­ta voim­me ru­koil­la toi­sil­lem­me. Raa­mat­tu neu­voo ra­ken­ta­maan rau­haa: ”Jos se mah­dol­lis­ta on ja jos se teis­tä riip­puu, elä­kää rau­has­sa kaik­kien kans­sa” (Room. 12:18).

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 16.5.2018

Ku­vi­tus­ku­va: Eve­lii­na Sauk­ko

11.8.2020

Joka heik­koa sor­taa, her­jaa hä­nen Luo­jaan­sa, joka Luo­jaa kun­ni­oit­taa, ar­mah­taa köy­hää. Sa­nanl. 14:31

Viikon kysymys