Anna-Maija Sorvari jäi joulukuun alusta eläkkeelle Majoituspalvelu Forenomin projektipäällikön tehtävistä. Sitä ennen hän oli 13 vuotta Nokian palveluksessa kotiäitivuosien jälkeen.
Forenomilla Anna-Maija veti isojen majoituskohteiden käyttöönottoprojekteja. Nyt elämässä on enemmän kiireettömyyttä, rauhallisia aamuja, omaa aikaa ja vapautta.
Ajatus eläkkeelle jäämisestä tuntui Anna-Maijasta vähän ristiriitaiselta.
– Pidin työstäni kovasti, se oli mielekästä, mielenkiintoista, vaihtelevaa, innostavaa. Koin, että työtäni arvostetaan, ja se sai elämän tuntumaan merkitykselliseltä. Lisäksi mulla oli mahtavia työkavereita ja yhteistyökumppaneita. Toisaalta ikääntyminen vähensi voimavaroja sen verran, että paljon muille aktiviteeteille ei jäänyt energiaa.
Anna-Maija kertoo, että ajatus siitä, että aamulla ei tarvitse herätä aikaisin ja kiirehtiä bussille, alkoi tuntua houkuttelevalta.
– Toisaalta pelotti, tunteeko itsensä vielä arvokkaaksi ja tärkeäksi ilman palkitsevaa työtä.
Eläkkeelle jääminen 32 lapsen mummina tuntui kuitenkin turvalliselta.
– Ei tarvitse tuntea yksinäisyyttä, ja aina halutessa löytyy tekemistä, Anna-Maija iloitsee.
Eläkeajan alku kului nopeasti jouluvalmisteluissa. Tammikuussa Anna-Maija ja Heikki olivat kolme viikkoa Thaimaan lämpimässä.
– Kyllä tähän ”laiskaan elämään” pelottavan nopeasti tottuu. Mutta nyt olen aktivoitunut liikkumaan enemmän. Kaksi kertaa viikossa käydään jumpassa, ja lenkillekin jaksaa lähteä, Anna-Maija hehkuttaa.
Pian haastattelun jälkeen Anna-Maija valittiin Espoon Rauhanyhdistyksen johtokuntaan. Ehkäpä uusi tehtävä tuo jälleen lisää mielekkyyttä hänen elämäänsä – kiireettömyyttä ja omaa aikaa unohtamatta.
Haastattelu on kokonaan luettavissa 14.3.2018 ilmestyneestä Päivämiehestä.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys