JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Some kutoo tiheäsilmäistä verkkoaan

Puhutaan maasta ja taivaasta
10.5.2023 12.30

Juttua muokattu:

10.5. 12:26
2023051012262620230510123000
Oulussa ja sen ympäristökunnissa koulupoliiseina toimivat Merja Rasinkangas ja Jarkko Kähkönen ovat huolissaan lasten ja nuorten ruudulla viettämästä ajasta. ”Enemmän hikiä, vähemmän digiä”, on slogan, jota poliisit mielellään viljelevät.

Oulussa ja sen ympäristökunnissa koulupoliiseina toimivat Merja Rasinkangas ja Jarkko Kähkönen ovat huolissaan lasten ja nuorten ruudulla viettämästä ajasta. ”Enemmän hikiä, vähemmän digiä”, on slogan, jota poliisit mielellään viljelevät.

Juhani Ojalehto

Oulussa ja sen ympäristökunnissa koulupoliiseina toimivat Merja Rasinkangas ja Jarkko Kähkönen ovat huolissaan lasten ja nuorten ruudulla viettämästä ajasta. ”Enemmän hikiä, vähemmän digiä”, on slogan, jota poliisit mielellään viljelevät.

Oulussa ja sen ympäristökunnissa koulupoliiseina toimivat Merja Rasinkangas ja Jarkko Kähkönen ovat huolissaan lasten ja nuorten ruudulla viettämästä ajasta. ”Enemmän hikiä, vähemmän digiä”, on slogan, jota poliisit mielellään viljelevät.

Juhani Ojalehto

Saa­ra Ju­nes

Kou­lu­po­lii­sit ei­vät kau­nis­te­le maa­il­maa, jos­sa pal­jon ai­kaan­sa äly­kän­ny­käl­lä viet­tä­vät elä­vät.

Ai­kui­nen pyy­tää vä­hä­pu­keis­ta ku­vaa. Koh­ta tu­lee toi­nen pyyn­tö uh­kauk­sel­la höys­tet­ty­nä: jos et lai­ta li­sää, pis­tän ku­van ja­ke­luun.

Huol­ta­ja löy­tää omas­ta lap­ses­taan teh­dyn vi­de­on, jos­sa lap­seen koh­dis­tuu pa­hoin­pi­te­ly. Po­lii­si te­kee vi­de­os­ta ri­ko­sil­moi­tuk­sen.

On­ko kyse kär­jis­te­tyis­tä esi­mer­keis­tä vai elä­vät­kö lap­set ja nuo­ret to­del­la täl­lai­ses­sa maa­il­mas­sa?

Ou­lus­sa ja sen ym­pä­ris­tö­kun­nis­sa kou­lu­po­lii­si­na toi­mi­vat van­hem­pi kons­taa­pe­li Jark­ko Käh­kö­nen ja yli­kons­taa­pe­li Mer­ja Ra­sin­kan­gas nä­ke­vät työs­sään lä­hie­täi­syy­del­tä, mis­sä men­nään. Ajan­ku­va saa hei­dät häm­men­ty­neik­si.

– On tämä eri­kois­ta ai­kaa, le­vo­ton­ta. Kaik­kea on lii­kaa, Käh­kö­nen huo­kaa.

Las­ten ja nuor­ten li­sään­ty­nyt pa­hoin­voin­ti on po­lii­sien pääl­lim­mäi­se­nä huo­le­na. Mis­tä tämä kaik­ki joh­tuu? Sel­ke­ää vas­taus­ta ei ole heil­lä an­taa, mut­ta yk­si ket­ju­si­dos vai­kut­taa il­mei­sel­tä: lap­set ja nuo­ret, äly­pu­he­lin, some, Tik­Tok. Las­ten ja nuor­ten koh­taa­mat il­mi­öt tu­le­vat so­men kaut­ta ihol­le ja lyö­vät läpi en­nen­nä­ke­mä­tön­tä vauh­tia. Yk­si ha­vain­nol­li­nen esi­merk­ki on säh­kö­sa­vuk­keet.

Säh­kö­tu­pak­kaa on ol­lut saa­ta­vil­la jo 2000-lu­vun alus­ta, mut­ta Tik­To­kin höys­töl­lä se on nyt ohit­ta­mas­sa muut ni­ko­tii­ni­tuot­teet. Tu­pak­ka­te­ol­li­suus mak­saa “inf­lu­en­ce­reil­le” eli so­mes­sa toi­mi­vil­le vai­kut­ta­jil­le sii­tä, et­tä he te­ke­vät am­mat­ti­tai­toi­sia temp­pu­vi­de­oi­ta säh­kö­tu­pa­kan sa­vul­la. Ky­sei­ses­sä tuot­tees­sa ei vält­tä­mät­tä ole ni­ko­tii­nia, mut­ta mie­li­ku­va on jo myy­nyt.

Käh­kö­nen häm­mäs­te­lee sitä, kuin­ka kä­sit­tä­mät­tö­mäl­lä ta­val­la säh­kö­tu­pak­kaa ei miel­le­tä vaa­ral­li­sek­si:

– On ma­ku­ja ja muu­ta. Mut­ta sit­ten on se ni­ko­tii­ni, ja sii­hen jää kouk­kuun.

Nuus­ka- ja tu­pak­ka­kaup­paa teh­dään – niin ikään so­mes­sa, ja tuot­tei­siin pää­se­vät kä­sik­si yhä nuo­rem­mat.

– Kol­mas­luok­ka­lai­set ovat nuo­rim­pia säh­kö­tu­pa­kan käyt­tä­jiä, mitä mi­nun tie­toon on tul­lut, Ra­sin­kan­gas ker­too.

Käh­kö­nen ja Ra­sin­kan­gas ovat huo­man­neet, et­tä äly­pu­he­li­mien yleis­ty­mi­nen on yh­tey­des­sä las­ten ja nuor­ten vä­sy­myk­seen, kes­kit­ty­mis­ky­kyn ale­ne­mi­seen ja är­tyi­syy­teen. Luku- ja kir­joi­tus­tai­to näyt­tä­vät hei­ken­ty­vän.

Ol­laan kou­kus­sa ruu­tuun.

– Är­sy­tys­kyn­nys on ma­ta­la, ja nyrk­ki hei­lah­taa hel­pom­min, Ra­sin­kan­gas ku­vaa.

Yk­si mer­kit­tä­vä kou­lu­po­lii­se­ja työl­lis­tä­vä asia on­kin fyy­si­sen vä­ki­val­lan yleis­ty­mi­nen ja raa´is­tu­mi­nen. Vä­ki­val­taa myös ihan­noi­daan, ja some toi­mii ka­na­va­na vä­ki­val­ta­vi­de­oi­den ja­ka­mi­sel­le.

– Pi­tää­kö ala­kou­lu­lai­sel­la ol­la Snapc­hat, Ins­tag­ram ja Tik­Tok, he­rät­te­lee Käh­kö­nen. – Lap­suus on jon­ne­kin ka­don­nut. Yk­si opet­ta­ja sa­noi, et­tä ei­kö ne­los­luok­ka­lai­sen tu­li­si lu­kea Akua ja leik­kiä le­goil­la.

Lap­si tar­vit­see läs­nä­o­le­vaa ai­kuis­ta

Mikä sit­ten avuk­si some-to­del­li­suu­des­sa elä­väl­le nuo­rel­le pol­vel­le?

Po­lii­sien vies­ti on sel­keä: lap­set ja nuo­ret ovat lii­kaa ruu­dun ää­rel­lä. Puhe van­hem­muu­des­ta ja ra­jois­ta on ajan­koh­tai­sem­pi kuin kos­kaan.

– Kult­tuu­ri­muu­tos on tul­lut tosi raju täs­sä, Ra­sin­kan­gas miet­tii.

– Lain­sää­dän­töä tu­li­si uu­dis­taa. Tun­tuu sil­tä, et­tä tänä päi­vä­nä ai­kuis­ten auk­to­ri­teet­ti on ka­don­nut ja kas­va­tus­kei­not ovat vä­his­sä. Opet­ta­jil­la ei ole kei­no­ja ja työ­ka­lu­ja riit­tä­väs­ti. Van­hem­pien vel­vol­li­suus on kas­vat­taa, aset­taa ra­jat ja kas­vat­taa myös em­pa­ti­aan.

Lap­si tar­vit­see edel­leen van­hem­paa, joka ky­ke­nee ole­maan ai­kui­nen. Lap­si tar­vit­see ai­kui­sen läs­nä­o­loa.

– Se kult­tuu­ri on myös van­hem­mis­sa. Nii­tä ti­lan­tei­ta­han me kuul­laan, et­tei ole enää yh­teis­tä ruo­ka­het­keä, kun kaik­ki on kän­ny­käl­lä, Ra­sin­kan­gas su­ree.

Ta­va­ton­ta kou­lu­po­lii­sin työs­sä ei ole se­kään, et­tä vas­tuu ra­jo­jen aset­ta­mi­ses­ta siir­re­tään vi­ra­no­mai­sel­le.

– Jos van­hem­pi ei pär­jää lap­sen kans­sa, kuka pär­jää? ky­syy Käh­kö­nen.

– On per­hei­tä, jois­sa ti­lan­teel­le ei voi­da mi­tään, ja se on su­rul­lis­ta. Sit­ten on per­hei­tä, jois­sa voi­si ol­la ryh­dik­kääm­pi lap­sen te­ke­mi­siin. Roh­keut­ta ja us­kal­lus­ta kas­vat­taa, Ra­sin­kan­gas li­sää.

Ra­sin­kan­gas ja Käh­kö­nen löy­tä­vät lis­tak­si as­ti asi­oi­ta, joi­hin van­hem­mat voi­vat kes­kit­tyä: ar­ki­ryt­min tu­ke­mi­nen, yh­des­sä so­vi­tut sään­nöt, si­tou­tu­mi­sen vaa­ti­mi­nen niin kou­luun, har­ras­tuk­seen kuin muu­hun hyö­dyl­li­seen te­ke­mi­seen. Fyy­si­nen te­ke­mi­nen pur­kaa myön­tei­sel­lä ta­val­la ener­gi­aa.

– Me­nis ulos ja vaik­ka suu au­ki sei­sois tuu­les­sa, mut­ta olis ul­ko­na, Käh­kö­nen veis­tää.

Avoi­meen kes­kus­te­luun lap­sen kans­sa kan­nat­taa pa­nos­taa ja pu­hua jär­ke­väs­tä so­men käy­tös­tä. Esi­mer­kik­si groo­min­gis­ta eli lap­sen hou­kut­te­lus­ta sek­su­aa­li­siin tar­koi­tuk­siin oli­si tär­keä käy­dä kes­kus­te­lua. Nuo­ren on myös hyvä tie­tää, et­tä esi­mer­kik­si kou­lu-uh­kaus on ri­kos, jos­ta seu­raa ran­gais­tus yli 15-vuo­ti­aal­le.

– Osa van­hem­mis­ta eh­kä olet­taa, et­tä kaik­ki me­nee hy­vin, ja sit­ten kun sat­tuu jo­ta­kin, ol­laan kau­huis­saan. Saa­te­taan sa­noa, et­tet puhu mi­nun lap­ses­ta­ni, po­lii­sit ker­to­vat.

– Jo­kin Tik­Tok-haas­te tai muu vas­taa­va, niin nuo­ret läh­tee ajat­te­le­mat­to­muut­taan te­ke­mään, Ra­sin­kan­gas huo­maut­taa.

Ra­sin­kan­gas ku­vaa, kuin­ka van­hem­mat ko­ke­vat usein epä­var­muut­ta puut­tua nuo­ren te­ke­mi­siin ja esi­mer­kik­si tar­kis­taa nuo­ren pu­he­lin­ta yk­si­tyi­syy­den suo­jan rik­ko­mi­sen pe­los­sa.

– Voi lait­taa vaa­ka­kup­piin, kum­pi­ko pa­hem­pi, et­tä kat­sot kän­nyk­kää vai nuo­ri ken­ties chat­tai­lee pe­do­fii­lin kans­sa tai toi­nen ti­laa huu­mei­ta? Myös yh­des­sä voi lap­sen kans­sa käy­dä lä­vit­se, mis­sä so­vel­luk­sis­sa nuo­ri kän­ny­käl­lään seik­kai­lee ja luo­da pe­li­sään­tö­jä.

Kou­lu­pol­kua tu­lee tu­kea

Kou­lu­po­lii­sit ot­ta­vat esil­le kou­lun ja ko­din vä­li­sen yh­teis­työn ja luot­ta­muk­sen.

– Toi­von, et­tä van­hem­mat luot­tai­si­vat sii­hen kou­lu­vi­ra­no­mai­seen, joka te­kee vir­ka­vas­tuul­la työ­tään. Hel­pos­ti tu­lee se, et­tei ha­lu­ta us­koa, et­tä oma lap­si on teh­nyt mi­tään, Ra­sin­kan­gas ker­too.

Kou­lu­po­lii­sit pai­not­ta­vat van­hem­pien tuen mer­ki­tys­tä lap­sen si­tou­tu­mi­ses­sa kou­lun­käyn­tiin. Työ aloi­te­taan ala­kou­lun al­ku­luo­kil­la esi­merk­si ko­ti­läk­sy­jen teon val­vo­mi­se­na. Jo ala­kou­lus­sa on li­sään­ty­nyt il­miö, et­tä lap­si ei saa­vu kou­luun.

– Kou­lu­kel­kas­ta ei pi­täs ke­nen­kään pu­do­ta. Jos et oo pe­rus­kou­lua käy­nyt, et pää­se toi­sel­le as­teel­le. Kun et ole kou­lut­tau­tu­nut, et saa töi­tä. Sil­loin pu­hu­taan syr­jäy­ty­mi­ses­tä, Ra­sin­kan­gas sa­noo.

Yk­si pe­rin­tei­nen lää­ke po­lii­seil­la on an­taa, jota ei sovi sääs­tel­lä lap­sen ja nuo­ren kans­sa mis­sään ti­lan­tees­sa:

– Ra­jo­ja ja rak­kaut­ta, si­tä­kin sy­liin ot­ta­mis­ta vä­lil­lä. Ei ole ai­na sitä ra­get­ta­mis­ta, niin kuin lap­set sa­noo, vaan toi­sen­lais­ta. Niis­sä asi­ois­sa, mis­sä lap­si on hyvä, voi­maan­nu­te­taan hän­tä sii­nä. Se on ää­rim­mäi­sen tär­ke­ää lap­sen it­se­tun­nol­le, Ra­sin­kan­gas löy­tää.

– Pal­jon pys­tyy te­ke­mään edel­leen­kin, Käh­kö­nen sum­maa.

– Elä­mäs­sä vaan sat­tuu kai­ken­lai­sia asi­oi­ta, ja sil­loin se ei ole epä­on­nis­tu­mis­ta, jos suun­nil­leen te­kee vel­voit­teen­sa huol­ta­ja­na.

Lue tä­nään il­mes­ty­väs­tä Päi­vä­mie­hes­tä mo­ni­puo­li­nen kat­taus so­meen liit­ty­viä teks­te­jä.

4.3.2024

Minun silmäni katsovat alati Herraan, hän päästää jalkani ansasta. Ps. 25:15

Viikon kysymys