JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

SRK:n his­to­ri­an kol­mas osa val­mis­tui: 1960- ja 1970-lu­vuil­la elet­tiin mo­nen­lais­ten myrs­ky­jen kes­kel­lä

Puhutaan maasta ja taivaasta
24.10.2019 6.41

Ari-Pek­ka Pa­lo­la on hel­pot­tu­nut, vaa­ti­va työ on ta­ka­na­päin. Hä­nen tut­ki­muk­sen­sa Suo­men Rau­ha­nyh­dis­tys­ten Kes­ku­syh­dis­tyk­sen (SRK) his­to­ri­as­ta vuo­sil­ta 1962–1980 on val­mis­tu­nut. Pa­lo­la viet­ti tut­ki­mus­työn­sä ai­ka­na lu­kui­sia tun­te­ja SRK:n ar­kis­tos­sa. Ku­vas­sa on tar­kas­tel­ta­va­na van­ha Päi­vä­mie­hen vuo­si­ker­ta.

Tut­ki­mus on ni­mel­tään Myrs­ky­jen kes­kel­lä, Suo­men Rau­ha­nyh­dis­tys­ten Kes­ku­syh­dis­tyk­sen his­to­ria 3. Se on jat­koa kah­del­le en­sim­mäi­sel­le osal­le, jot­ka kä­sit­te­le­vät SRK:n ai­em­pia vai­hei­ta. Myös ne ovat fi­lo­so­fi­an toh­to­ri Pa­lo­lan te­ke­miä.

Pa­lo­la ker­too pro­jek­tin ol­leen työ­läs mut­ta mie­len­kiin­toi­nen.

– Ai­neis­toa oli pal­jon enem­män kuin edel­li­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa, kos­ka SRK:n toi­min­ta laa­je­ni ja mo­ni­puo­lis­tui no­pe­as­ti. Ar­kis­to­läh­tei­den li­säk­si käy­tet­tä­vis­sä oli en­tis­ten työn­te­ki­jöi­den ja vas­tuun­kan­ta­jien haas­tat­te­lu­ja.

Si­säl­löl­li­ses­ti tut­ki­mus oli Pa­lo­lan mie­les­tä haas­ta­va, kos­ka kä­si­tel­tä­vä­nä oli 1970-lu­vun vai­kea hoi­to­ko­kou­sai­ka.

– Sii­hen liit­ty­vään ai­neis­toon pe­reh­ty­mi­nen ja sen pro­ses­soi­mi­nen oli hen­ki­ses­ti ras­kas­ta, hän to­te­aa.

Toi­min­ta laa­je­nee

Mie­leen­pai­nu­vin­ta Pa­lo­lan mie­les­tä tut­ki­muk­ses­sa oli se, mi­ten rin­nak­kain val­tai­sa ke­hi­tys ja eri­lai­set vai­keu­det koko ajan kul­ki­vat.

– Sil­loin­kin kun hoi­to­ko­kouk­set oli­vat 1970-lu­vun lo­pul­la laa­jim­mil­laan ja van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­nen kris­til­li­syys koki vas­tak­kai­na­set­te­lua yh­teis­kun­nas­sa ja kir­kon pii­ris­sä, sen toi­min­ta ke­hit­tyi ja laa­je­ni hur­jaa vauh­tia.

1970-lu­vul­la lap­si- ja nuo­ri­so­työ ot­ti mer­kit­tä­vän loi­kan, kun päi­vä­ker­ho-, raa­mat­tu­luok­ka- ja lei­ri­työ käyn­nis­tyi lä­hes yh­tä ai­kaa. Jul­kai­su­toi­min­ta mo­ni­puo­lis­tui, ja lä­he­tys­työ ko­ti­maas­sa ja Ruot­sis­sa oli laa­jaa ja suun­ni­tel­mal­lis­ta.

Ak­tii­vis­ta vai­kut­ta­mis­ta

Tut­ki­mu­sai­neis­tos­ta ei tul­lut esil­le täy­sin uu­sia asi­oi­ta, mut­ta yl­lät­tä­viä piir­tei­tä­kin il­me­ni.

Muun mu­as­sa eri­lai­sia vai­ku­tus­pyr­ki­myk­siä oli Pa­lo­lan mu­kaan 1960–1970-lu­vuil­la häm­mäs­tyt­tä­vän pal­jon. Esi­mer­kik­si kir­kon ja kou­lu­maa­il­man kiel­tei­sek­si ko­et­tui­hin muu­tok­siin otet­tiin ak­tii­vi­ses­ti kan­taa, ja ke­hi­tyk­sen suun­taan py­rit­tiin vai­kut­ta­maan.

– Näis­tä asi­ois­ta an­net­tiin lu­kui­sia jul­ki­lau­su­mia, mut­ta päät­tä­jiin py­rit­tiin vai­kut­ta­maan myös hen­ki­lö­koh­tai­sil­la kon­tak­teil­la ai­na mi­nis­te­rei­tä ja pre­si­dent­tiä myö­ten, Pa­lo­la sa­noo.

Op­pi­har­ho­ja ja vää­rin­käy­tök­siä

Hoi­to­ko­kou­sil­miö sai Pa­lo­lan mu­kaan al­kun­sa konk­reet­ti­sis­ta asi­ois­ta, jot­ka liit­tyi­vät ky­sei­sen ajan ke­hi­tyk­seen ja sen tuo­miin muu­tok­siin ja asen­tei­siin yh­teis­kun­nas­sa. Täl­löin nou­si myös huo­li us­ko­nys­tä­vien sie­lun­ti­las­ta.

– Us­ko­vais­ten kes­kuu­des­sa esiin­tyi 1970-lu­vun alus­sa maal­lis­tu­mi­sen seu­rauk­se­na laa­jas­ti asi­oi­ta, jois­ta oli­si ny­ky­päi­vän­kin nä­kö­kul­mas­ta ai­het­ta kan­taa huol­ta ja kes­kus­tel­la. Pian kui­ten­kin SRK:n lin­jauk­set eri­tyi­ses­ti te­le­vi­si­oon ja mu­siik­ki­ky­sy­myk­siin liit­ty­en pai­sut­ti­vat ”hoi­det­ta­vien” asi­oi­den mää­rän mo­nin­ker­tai­sek­si, hän ker­too.

Hoi­to­ko­kou­sil­miö läh­ti laa­je­ne­maan, kun 1970-lu­vun puo­li­vä­lin jäl­keen alet­tiin pu­hua eri­lai­sis­ta ”hen­gis­tä” ja vaa­tia niis­tä pa­ran­nus­ta.

Sa­ma­nai­kai­ses­ti al­koi esiin­tyä myös mui­ta op­pi­har­ho­ja. Esi­mer­kik­si niin sa­not­tuun Kris­tuk­sen kirk­ko­la­kiin (Matt. 18: 15–18) ve­do­ten ih­mi­sil­tä vaa­dit­tiin jul­kis­ta ri­pit­täy­ty­mis­tä. Il­me­ni myös har­ha­kä­si­tys­tä, et­tä SRK:n tai rau­ha­nyh­dis­tyk­sen joh­to­kun­ta muo­dos­tai­si maan pääl­lä erään­lai­sen hen­gel­li­sen joh­to­ryh­män, ”Ju­ma­lan huo­neen hal­li­tuk­sen”.

– Kun syk­syl­lä 1979 hoi­to­ko­kouk­sis­sa vaa­dit­tiin ih­mi­siä te­ke­mään pa­ran­nus­ta ko­sos­lai­ses­ta hen­ges­tä ja mää­ri­tel­tiin se niin väl­jäs­ti, et­tä kaik­ki mah­dol­li­set lan­kee­muk­set so­pi­vat sen he­del­mik­si, ol­tiin vai­ke­as­sa ti­lan­tees­sa.

1970-lu­vun lo­pul­la mo­net vas­tuun­kan­ta­jat ha­vah­tui­vat nä­ke­mään toi­min­nan vää­rä­nä ja kris­til­li­syy­den ope­tuk­sel­le vie­raa­na. Hoi­to­ko­kouk­set lop­pui­vat pian sen jäl­keen, kun moni op­pi­har­ho­ja kan­nat­ta­nut sai 1970-lu­vun lo­pus­sa pa­ran­nuk­sen ar­mon ereh­dyk­sis­tään.

Näis­tä op­pi­har­hois­ta ja vää­rin­käy­tök­sis­tä SRK esit­ti pa­hoit­te­lun­sa vuon­na 2011 jul­kais­tus­sa kan­na­nil­mai­sus­sa.

Eri­tyyp­pi­siä ti­lai­suuk­sia

Pa­lo­lan mu­kaan ih­mis­ten ko­ke­muk­set hoi­to­ko­kouk­sis­ta vaih­te­li­vat.

– Sa­mas­ta­kin ko­kouk­ses­ta saat­taa ih­mi­sil­lä ol­la hy­vin eri­lai­sia ko­ke­muk­sia riip­pu­en sii­tä, mis­sä ase­mas­sa he ovat it­se ol­leet. Hen­ki­lö, joka on sii­nä saa­nut asi­an­sa kor­jat­tua, on voi­nut ko­kea siu­nauk­sel­li­se­na sel­lai­sen­kin ko­kouk­sen, jos­sa toi­nen on trau­ma­ti­soi­tu­nut pa­has­ti, kun hän­tä on koh­del­tu epä­a­si­al­li­sel­la ta­val­la.

Yleis­tyk­siä on Pa­lo­lan mu­kaan va­rot­ta­va sen­kin vuok­si, et­tä hoi­to­ko­kouk­set saat­toi­vat eri paik­ka­kun­nil­la ol­la hy­vin­kin eri­tyyp­pi­siä riip­pu­en nii­den ajan­koh­dis­ta, kä­si­tel­lyis­tä asi­ois­ta ja hoi­ta­ji­na ol­leis­ta hen­ki­löis­tä.

Pa­lo­la ker­too, et­tä tut­ki­mu­sai­neis­tos­ta ei sel­viä, ket­kä 1970-lu­vun hoi­to­ko­kouk­sis­sa toi­mi­vat ve­tä­ji­nä.

– Voit­to Sa­ve­la on vuon­na 1989 teh­nyt hoi­to­ko­kouk­sis­ta laa­jan esi­tyk­sen, jon­ka hän on lu­ke­nut pu­hu­jien ja seu­ra­kun­ta­van­hin­ten ko­kouk­sen alus­tuk­se­na ja joka on jul­kais­tu SRK:n vuo­si­kir­jas­sa. Voit­to on sii­nä lu­e­tel­lut hen­ki­löt, jot­ka osal­lis­tui­vat eni­ten hoi­to­ko­kouk­siin SRK:n edus­ta­ji­na.

Pa­lo­la on tut­ki­muk­ses­saan tois­ta­nut Sa­ve­lan esit­tä­mät tie­dot.

Yh­den­mu­kai­suus­pyr­ki­myk­set voi­mis­ti­vat hoi­to­ko­kou­sil­mi­ö­tä

Eräs tut­ki­mu­sai­kaa lei­maa­va piir­re oli se, et­tä us­ko­vai­sil­le py­rit­tiin luo­maan yh­tei­siä toi­min­ta­mal­le­ja sii­hen, mi­ten so­pi­mat­to­mi­na pi­det­tyi­hin asi­oi­hin tuli suh­tau­tua.

– Kaik­kien odo­tet­tiin toi­mi­van yh­tei­sen mal­lin mu­kai­ses­ti, oma­koh­tai­sel­le har­kin­nal­le ei jä­tet­ty ti­laa. Han­ka­lim­pien ti­lan­tei­den osal­ta py­rit­tiin hank­ki­maan us­ko­vai­sil­le kol­lek­tii­vi­sia poik­keus­lu­pia työ- ja kou­lu­e­lä­mäs­sä, Pa­lo­la ker­too.

Nämä yh­den­mu­kai­suus­pyr­ki­myk­set oli­vat Pa­lo­lan mu­kaan yk­si kes­kei­nen syy sii­hen, mik­si hoi­to­ko­kouk­sis­ta tuli niin laa­ja il­miö. Nii­den taus­tal­la voi näh­dä pyr­ki­myk­sen luo­da ”puh­das­ta seu­ra­kun­taa”.

– Hoi­to­ko­kous­ten lop­pu­mi­nen edel­lyt­ti osal­taan sen to­si­a­si­an tun­nus­ta­mis­ta, et­tei kaik­kiin ti­lan­tei­siin voi luo­da yleis­pä­te­viä sään­tö­jä, vaan us­ko­vai­set jou­tu­vat te­ke­mään mo­net rat­kai­sun­sa oman­tun­ton­sa pe­rus­teel­la ti­lan­ne­koh­tai­ses­ti, Pa­lo­la to­te­aa.

1970-lu­vun mit­taan oli myös il­men­nyt pyr­ki­myk­siä eris­täy­tyä yh­teis­kun­nas­ta sen maal­lis­tu­mis­ke­hi­tyk­sen vuok­si. Tä­mä­kin pyr­ki­mys laan­tui, kun hoi­to­ko­kou­sai­ka päät­tyi.

Eet­ti­siä ky­sy­myk­siä

Pa­lo­la jou­tui poh­ti­maan tut­ki­mus­ta teh­des­sään myös eet­ti­siä ky­sy­myk­siä. Kes­kei­nen ky­sy­mys oli hoi­to­ko­kouk­siin liit­ty­vän ma­te­ri­aa­lin kä­sit­te­ly.

– Eet­ti­sis­tä syis­tä olen käyt­tä­nyt sitä vain ylei­sel­lä ta­sol­la, ni­miä ja konk­reet­ti­sia asi­oi­ta mai­nit­se­mat­ta. Joi­ta­kin esi­merk­ke­jä olen täs­tä ai­neis­tos­ta poi­mi­nut teks­tiin mut­ta si­ten, et­tei niis­tä voi tun­nis­taa hen­ki­löi­tä ja konk­reet­ti­sia asi­oi­ta.

Ni­mel­tä on mai­nit­tu vain sel­lai­sia hen­ki­löi­tä, joi­den toi­min­ta on ol­lut jul­kis­ta ja ylei­ses­ti tun­net­tua.

– Li­säk­si kyse on niin mer­kit­tä­vis­tä asi­ois­ta, et­tä nii­den kä­sit­te­ly SRK:n his­to­ri­as­sa on ol­lut vält­tä­mä­tön­tä, Pa­lo­la sa­noo.

Näi­tä­kin hen­ki­löi­tä Pa­lo­la on pyr­ki­nyt ku­vaa­maan hie­no­va­rai­ses­ti ja vain sii­nä laa­juu­des­sa kuin se on ol­lut tar­peel­lis­ta.

Ta­voit­tee­na neut­raa­li ku­vaus

Pa­lo­lan tut­ki­mus jul­kis­te­taan tu­le­va­na sun­nun­tai­na. Mil­lai­sin aja­tuk­sin tut­ki­ja val­mis­tau­tuu jul­kis­ta­mi­seen?

– Sa­noin jo työ­hön ryh­ty­es­sä­ni, et­tä kir­jan vas­taa­not­to tu­lee var­mas­ti ole­maan hy­vin mo­ni­nais­ta. Jot­kut tu­le­vat pa­has­tu­maan sii­tä, et­tä hoi­to­ko­kouk­sia yleen­sä kä­si­tel­lään ja vie­lä­pä kriit­ti­ses­ti. Toi­set taas tu­le­vat kat­so­maan, et­tä kir­ja an­taa hoi­to­ko­kouk­sis­ta lii­an myön­tei­sen ku­van, kun nii­tä ei ku­va­ta yk­si­no­maan kiel­tei­ses­sä va­los­sa ei­kä kär­jek­käim­piä ta­pah­tu­mia nos­te­ta esil­le.

Vas­taa­van­lai­sia ris­ti­rii­to­ja Pa­lo­la ar­ve­lee syn­ty­vän myös esi­mer­kik­si sii­tä, mi­ten SRK:n eri­lai­sia kan­na­not­to­ja on tuo­tu esil­le.

– Toi­von kui­ten­kin, et­tä val­ta­o­sa lu­ki­jois­ta pys­tyi­si suh­tau­tu­maan kir­jaan neut­raa­lis­ti, kun tar­koi­tuk­se­na on ol­lut ku­va­ta ta­pah­tu­nei­ta to­si­a­si­oi­ta mah­dol­li­sim­man re­hel­li­ses­ti.

Tär­ke­ää ot­taa opik­si

Pa­lo­lan mu­kaan SRK:n tuol­loi­ses­ta toi­min­nas­ta kan­nat­taa ot­taa opik­si.

– Kris­til­li­syy­den vas­tuu­teh­tä­vis­sä toi­mi­vil­la hen­ki­löil­lä on tar­peen ol­la riit­tä­vän laa­ja opil­lis­ten asi­oi­den tun­te­mus, jot­ta he osaa­vat re­a­goi­da ajois­sa mah­dol­li­siin op­pi­har­hoi­hin. Ku­kaan ei ole ereh­ty­mä­tön, jo­ten val­lan ja vas­tuun ker­ty­mis­tä yh­del­le hen­ki­löl­le on ai­na syy­tä va­roa.

On hyvä huo­mi­oi­da, et­tä Pa­lo­la on sel­vit­tä­nyt tut­ki­muk­ses­saan ni­me­no­maan SRK:n his­to­ri­aa, jo­ten se ei ole ko­ko­nais­sel­vi­tys van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­suu­den ti­lan­tees­ta tut­ki­mu­sai­ka­na. Vaik­ka tuol­loin elet­tiin vai­kei­ta ai­ko­ja, moni iloit­si Ju­ma­lan ar­mon osal­li­suu­des­ta.

Yk­si asia tut­ki­mu­sai­neis­tos­sa teki Pa­lo­laan suu­ren vai­ku­tuk­sen.

– Tut­ki­muk­ses­sa tu­lee sel­väs­ti esil­le, mi­ten pal­jon ai­kaa, voi­ma­va­ro­ja ja myös va­ro­ja kris­ti­tyt ovat men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä ol­leet val­mii­ta käyt­tä­mään kris­til­li­syy­den työ­hön. Tämä osoit­taa, mi­ten tär­ke­äk­si työ on ko­et­tu, Pa­lo­la sa­noo.

HannaKallunki
17.2.2020

He­rää, Her­ra! Mik­si nu­kut? Nou­se, älä iäk­si hyl­kää! Nou­se aut­ta­maan mei­tä, lu­nas­ta mei­dät ar­mo­si täh­den! Ps. 44:24,27

Viikon kysymys