JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Evan­ke­liu­min työ­tä kär­si­mys­tien var­jos­sa

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
25.3.2015 0.01

Juttua muokattu:

1.1. 23:51
2020010123515720150325000100

Pal­mu­sun­nun­tai­na Jee­suk­sen tulo Je­ru­sa­le­miin ku­va­taan Mes­si­aan kruu­na­jais­kul­ku­ee­na. Hän rat­sas­ti Je­ru­sa­le­miin, ja ih­mi­set oli­vat tien var­res­sa heit­tä­mäs­sä pal­mu­nok­sia ja le­vit­te­le­mäs­sä vaat­tei­ta kul­ku­tiel­le. Ku­nin­gas otet­tiin vas­taan hoo­si­an­na-huu­doin.

Tark­ka­sil­mäi­nen ha­vain­noit­si­ja pani kui­ten­kin mer­kil­le, et­tei ku­nin­gas saa­pu­nut oril­la vaan aa­sil­la rat­sas­ta­en. Juh­la­het­kes­tä huo­li­mat­ta oli al­ka­mas­sa kun­ni­an ku­nin­kaan alen­nus­tie.

Jee­sus oli val­mis­tau­tu­nut tä­hän het­keen. Hän oli me­nos­sa koh­ti kär­si­mys­tä ja kuo­le­maa. Ma­ria oli hä­net voi­del­lut Be­ta­ni­as­sa tätä teh­tä­vää var­ten.

Hil­jen­ty­mi­sen ja ru­koi­le­mi­sen paik­ka

Al­ku­vii­kos­ta Jee­sus meni Je­ru­sa­le­min temp­pe­liin. Siel­lä hän näki yl­lät­tä­vän näyn. Her­ral­le py­hi­te­tys­tä pai­kas­ta oli tul­lut ra­han­vaih­ta­jien ja kyyh­kys­ten myy­jien työ­paik­ka. Näyt­ti sil­tä kuin kai­ken mark­ki­na­hu­mun kes­kel­lä ih­mi­sil­tä oli unoh­tu­nut se, mitä tar­koi­tus­ta var­ten temp­pe­li oli ra­ken­net­tu.

Jee­sus ei voi­nut hy­väk­syä täl­lais­ta elä­män­me­noa. Sel­lai­nen ih­mi­nen, joka oli tul­lut ru­koi­le­maan ja hil­jen­ty­mään, jou­tui häm­men­nyk­siin. Paik­ka ei tun­tu­nut oi­ke­al­ta pai­kal­ta sel­lai­sel­le, joka ha­lu­si rau­hoit­tua ar­kis­ten kii­rei­den kes­kel­lä. Siel­lä ei voi­nut noi­na het­ki­nä pal­vel­la Ju­ma­laa. Ei ih­me, et­tä Jee­sus py­häs­sä kii­vau­des­saan ajoi kaup­pi­aat ta­va­roi­neen ulos. Ih­mi­set tot­te­li­vat­kin Jee­sus­ta, sil­lä he tun­si­vat sy­dä­mes­sään, et­tä Jee­sus toi­mi oi­kein.

Jee­sus on apu mo­nel­le

Je­ru­sa­le­min kau­pun­gis­sa oli to­den­nä­köi­ses­ti sel­lai­sia ih­mi­siä, jot­ka oli­vat ai­em­pien pää­si­äis­mat­ko­jen­sa ai­ka­na kuul­leet Jee­suk­sen opet­ta­van. He oli­vat näh­neet hä­nen hal­lit­se­van ih­mi­set, kir­joi­tuk­set ja pa­hat hen­get. Jee­sus oli teh­nyt kai­ken sa­nal­laan. Läs­nä­o­li­jat oli­vat näh­neet Mes­si­aan pa­ran­ta­van ih­mi­siä mo­nen­lai­sis­ta sai­rauk­sis­ta, jot­ka ra­joit­ti­vat hei­dän elä­mään­sä. En­nen kaik­kea hän oli an­ta­nut ih­mi­sil­le syn­nit an­teek­si. Näin ta­pah­tui myös tuo­na het­ke­nä Je­ru­sa­le­min temp­pe­lis­sä.

Hurs­kaan hen­gel­li­sen pa­pis­ton mie­les­tä tä­män jäl­keen ta­pah­tu­maan liit­tyi ai­van kuin rii­ta­soin­tu. Oli häm­men­tä­vää kuul­la, kuin­ka lap­set ylis­ti­vät Jee­sus­ta. Tai­vaan val­ta­kun­nan suu­rim­pien toi­min­ta louk­ka­si hei­dän tun­tei­taan, ja he när­käs­tyi­vät. Jee­sus jou­tui hei­tä muis­tut­ta­maan pro­fee­tan en­nus­tuk­ses­ta, jon­ka mu­kaan lap­set ja pik­ku­vau­vat­kin kiit­tä­vät Mes­si­as­ta (Ps. 8:2). Ih­mis­ten oli tär­ke­ää muis­taa, et­tä aut­ta­ja oli edel­leen hei­dän kes­kel­lään.

Jee­suk­sen jul­ki­nen toi­min­ta oli vää­jää­mät­tö­mäs­ti päät­ty­mäs­sä. Kaik­ki kir­joi­tuk­set oli­vat täyt­ty­mäs­sä. Näi­hin asi­oi­hin on tä­nä­kin ai­ka­na ai­het­ta pa­la­ta. Jo­kai­sen ih­mi­sen tu­li­si py­säh­tyä pit­kä­per­jan­tain ja pää­si­äi­sen ta­pah­tu­miin. Tuol­loin Jee­sus so­vit­ti kaik­kien ih­mis­ten syn­nit Gol­ga­tan kes­kim­mäi­sel­lä ris­til­lä. Siel­tä kuu­lui voit­to­huu­to: ”Se on täy­tet­ty!” Sen vuok­si hän voi mei­tä aut­taa ja on­kin jo aut­ta­nut.

Us­ko voi siir­tää vuo­ria

Temp­pe­lis­tä pois­tut­tu­aan Jee­sus pa­la­si Be­ta­ni­aan, jos­sa hän yö­pyi. Pa­la­tes­saan ai­kai­sin aa­mul­la kau­pun­kiin Jee­sus huo­ma­si tien vie­rel­lä vii­ku­na­puun. Kun Jee­sus et­si sii­tä he­del­miä, hän löy­si vain leh­tiä. Sen vuok­si Jee­sus sa­noi: ”Iki­nä et enää tee he­del­mää.” Vä­lit­tö­mäs­ti tä­män jäl­keen puun leh­det kui­vet­tui­vat.

Ta­pah­tu­ma ai­heut­ti ope­tus­las­ten kes­kuu­des­sa ih­met­te­le­viä ky­sy­myk­siä. Käy­tän­nön esi­mer­kin avul­la Jee­sus ha­lu­si opet­taa lä­him­mil­le seu­raa­jil­leen us­kon mer­ki­tys­tä. Us­kon tu­li­si ol­la lap­sen kal­tais­ta us­koa, joka ei epäi­le. Us­koon liit­tyy sel­lai­nen voi­ma, et­tä sen avul­la voi­daan siir­tää vuo­ria. Tämä on ih­mis­jär­jel­le kä­sit­tä­mä­tön asia.

Vie­lä on evan­ke­liu­min työn ai­ka. Sen vuok­si us­koa ja tur­val­lis­ta luot­ta­mus­ta työ­nan­ta­jaa koh­taan tar­vi­taan edel­leen. Ju­ma­la on lu­van­nut an­taa työ­hön voi­man­sa ja siu­nauk­sen­sa. On­han ky­sees­sä ih­mis­sie­lu­jen au­tuus.

Han­nu Hei­nä­nen

Raa­ma­tun­koh­tia, joi­hin kir­joi­tus poh­jau­tuu:

Pal­mu­sun­nun­tai: Ps. 22:2–6; Jes. 50: 4–10 tai Sak. 9:9–10; Fil. 2:5–11 tai Hepr. 7:24–27; Matt. 21:12–17 (18–22)

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 25.3.2015.

Ku­vi­tus­ku­va: Juha Kont­ti­la

5.7.2020

Jee­sus sa­noo: "Mene, älä­kä enää tee syn­tiä." Joh. 8:11

Viikon kysymys