JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jee­sus tun­si Ju­ma­lan

Sana sunnuntaiksi
7.3.2021 6.15

Juttua muokattu:

1.3. 13:19
2021030113191620210307061500

Henrikki Hetemaa

Henrikki Hetemaa

Heik­ki Myl­ly­nie­mi

Jee­sus opet­ti juu­ta­lai­sil­le, et­tei kuu­lu­mi­nen Ab­ra­ha­min su­kuun pe­las­ta. Tär­ke­ää on kuun­nel­la Ju­ma­lan sa­naa ja py­syä sil­le us­kol­li­se­na.

Sun­nun­tain teks­tit ker­to­vat eri­tyi­ses­ti pa­ho­jen hen­kien poi­sa­ja­mi­ses­ta. Jee­suk­sel­la oli val­ta teh­dä se Ju­ma­lan voi­mal­la. Sa­mal­la hän kir­kas­ti Ju­ma­laa ja it­se­ään Ju­ma­lan poi­ka­na.

Evan­ke­liu­mi­teks­tin edel­lä Jee­sus lu­pa­si juu­ta­lai­sil­le, jot­ka us­koi­vat hä­neen: ”Jos te py­syt­te us­kol­li­si­na mi­nun sa­nal­le­ni, te olet­te to­del­la ope­tus­lap­si­a­ni.” Juu­ta­lai­set ve­to­si­vat ole­van­sa Ab­ra­ha­min jäl­ke­läi­siä ja sa­noi­vat, et­tei­vät he ole ke­nen­kään or­jia. Jee­suk­sen mu­kaan he oli­vat kui­ten­kin syn­nin or­jia. (Joh. 8:31–34.)

Juu­ta­lai­set ei­vät kuul­leet Ju­ma­laa

Jee­sus ja juu­ta­lai­set ajau­tui­vat kii­vaa­seen väit­te­lyyn ja sa­nan­vaih­toon. Jee­sus pu­hui juu­ta­lai­sil­le in­hi­mil­li­ses­ti aja­tel­len ko­vaa pu­het­ta sa­no­en hei­dän ole­van läh­töi­sin saa­ta­nas­ta eli sii­tä, joka on ol­lut mur­haa­ja ja va­leh­te­li­ja alus­ta as­ti.

Jee­sus ker­toi juu­ta­lai­sil­le to­tuu­den, jota he ei­vät ha­lun­neet kuul­la. Epä­us­ko es­ti hei­tä us­ko­mas­ta Jee­suk­seen ja hä­nen syn­nit­tö­myy­teen­sä. Jee­sus sa­noi heil­le: ”Se, joka on läh­töi­sin Ju­ma­las­ta, kuu­lee mitä Ju­ma­la pu­huu. Te et­te kuu­le, kos­ka et­te ole läh­töi­sin Ju­ma­las­ta.”

Jee­sus esit­ti juu­ta­lai­sil­le haas­teen osoit­taa, et­tä hän oli­si teh­nyt syn­tiä. He ei­vät ky­en­neet sii­hen, mut­ta ei­vät sil­ti us­ko­neet Jee­suk­seen Ju­ma­lan poi­ka­na. Epä­us­ko syn­nyt­ti heis­sä vi­han Jee­sus­ta koh­taan, ja he ru­pe­si­vat her­jaa­maan hän­tä vas­taan: ”Sinä olet sa­ma­ri­a­lai­nen, ja si­nus­sa on paha hen­ki. Ei­kö asia ole­kin niin?” (Joh. 8:44–48.)

Ab­ra­ha­min uh­raus en­nus­merk­ki­nä

Jee­sus viit­ta­si pu­hees­saan juu­ta­lai­sil­le tut­tuun pat­ri­ark­kaan Ab­ra­ha­miin. Ju­ma­la kut­sui Ab­ra­ha­min ja ke­hot­ti hän­tä läh­te­mään omas­ta maas­taan koh­ti Ka­naa­nin maa­ta. Us­kon kaut­ta Ab­ra­ham tot­te­li Ju­ma­laa ja oli val­mis uh­raa­maan ai­no­an poi­kan­sa.

Var­mas­ti epäi­lyk­set saar­toi­vat Ab­ra­ha­mia, sil­lä oli­han hän saa­nut lu­pauk­sen: ”Ii­sa­kin jäl­ke­läi­siä sa­no­taan si­nun lap­sik­se­si”. Ab­ra­ham luot­ti hä­dän­kin het­kel­lä, et­tä Ju­ma­lal­la on val­ta he­rät­tää kuol­lut poi­ka hä­nel­le ta­kai­sin ai­van kuin ylös­nou­se­muk­sen en­nus­merk­ki­nä. (1. Moos. 12; Hepr. 11:17–19.)

Ii­sa­kin uh­raa­mi­ses­sa nä­kyy en­nus­merk­ki Ju­ma­lan mit­taa­mat­to­mas­ta rak­kau­des­ta koko maa­il­maa koh­taan. Ju­ma­la näki Ab­ra­ha­min sy­dä­meen ja es­ti vii­me het­kel­lä Ii­sa­kin uh­raa­mi­sen Her­ran en­ke­lin avul­la. Jee­sus sen si­jaan uh­rat­tiin, ja hän kär­si ris­tin­kuo­le­man mei­dän syn­tiem­me täh­den.

Ab­ra­ham näki Kris­tuk­sen päi­vän

Juu­ta­lai­set ei­vät ym­mär­tä­neet jär­ken­sä avul­la Jee­suk­sen pu­hei­ta. He ym­mär­si­vät Jee­suk­sen sa­nat ”joka pi­tää kiin­ni mi­nun sa­nas­ta­ni, ei mil­loin­kaan näe kuo­le­maa” vain ajal­li­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta. He ajat­te­li­vat, et­tä Jee­sus oli jär­jil­tään ja et­tä Jee­suk­ses­sa oli paha hen­ki. He ih­met­te­li­vät, mi­ten on mah­dol­lis­ta, et­tä noin 30-vuo­ti­as mies oli­si näh­nyt kau­an sit­ten elä­neen Ab­ra­ha­min.

Jee­sus Mes­si­aa­na to­dis­ti juu­ta­lai­sil­le, et­tä Ab­ra­ham oli us­kon­sa täh­den tai­vas­kel­poi­nen. ”Tei­dän isän­ne Ab­ra­ham iloit­si sii­tä, et­tä sai­si näh­dä mi­nun päi­vä­ni. Hän näki sen ja rie­muit­si.” Us­kon kaut­ta Ab­ra­ham pää­si pe­ril­le tai­vaan ko­tiin.

Us­ko syn­tyy kuu­le­mi­ses­ta

Apos­to­li Paa­va­li kir­joit­taa sii­tä, mi­ten pe­las­tus on tar­koi­tet­tu kai­kil­le ih­mi­sil­le. Us­kon van­hurs­kaus pe­rus­tuu evan­ke­liu­min us­ko­mi­seen. ”Sana on lä­hel­lä si­nua, si­nun suus­sa­si ja si­nun sy­dä­mes­sä­si, ni­mit­täin se us­kon sana, jota me ju­lis­tam­me. Sy­dä­men us­ko tuo van­hurs­kau­den, suun tun­nus­tus pe­las­tuk­sen.” (Room. 10: 8,10.)

Us­ko syn­tyy kuu­le­mi­ses­ta ja kuu­le­mi­sen syn­nyt­tää Ju­ma­lan sana. ”Kuin­ka he voi­vat us­koa sii­hen, jos­ta ei­vät ole kuul­leet? Kuin­ka he voi­vat kuul­la, el­lei ku­kaan ju­lis­ta? Kuin­ka ku­kaan voi voi ju­lis­taa, el­lei hän­tä ole lä­he­tet­ty.” (Room. 10:14–17.)

Jee­sus kir­kas­ti jo elä­es­sään kun­ni­aa, joka oli läh­töi­sin Ju­ma­las­ta. Jee­sus tun­si Ju­ma­lan, oli­han hän yh­tä Isän Ju­ma­lan kans­sa. ”Te et­te ole op­pi­neet tun­te­maan hän­tä, mut­ta minä tun­nen hä­net. Jos sa­noi­sin, et­ten tun­ne, oli­sin va­leh­te­li­ja niin kuin te.” Ju­ma­lan Poi­ka oli kuu­li­ai­nen Isän sa­nal­le ha­maan ris­tin­kuo­le­maan as­ti.

14.4.2021

Me ju­lis­tam­me teil­le ilo­sa­no­man: Min­kä Ju­ma­la lu­pa­si mei­dän isil­lem­me, sen hän on täyt­tä­nyt meil­le, hei­dän lap­sil­leen. Hän on he­rät­tä­nyt Jee­suk­sen kuol­leis­ta. Ap. t. 13:32–33

Viikon kysymys