JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Syn­tis­tä ar­mah­ta­va Va­pah­ta­ja

Sana sunnuntaiksi
17.6.2018 6.08

Lä­hes­ty­vän sun­nun­tain teks­ti opet­taa kris­ti­no­pin mu­kai­ses­ti tun­te­maan Jee­sus­ta syn­tis­ten ys­tä­vä­nä.

Jee­sus oli tul­lut maan pääl­le vain ly­hy­ek­si ajak­si. Hän sa­noo: ”Ke­tuil­la on luo­lan­sa ja tai­vaan lin­nuil­la pe­sän­sä, mut­ta Ih­mi­sen Po­jal­la ei ole, mi­hin pään­sä kal­lis­tai­si” (Matt. 8:20). Työ­tä oli pal­jon, ja Jee­suk­sen oli rien­net­tä­vä kau­pun­gis­ta kau­pun­kiin ja ky­läs­tä ky­lään.

Jee­sus oli pa­ran­ta­nut ih­mi­siä mo­nen­lai­sis­ta sai­rauk­sis­ta. Hä­nen vas­tus­ta­jat­kin myön­si­vät hä­nel­lä ole­van pa­ran­ta­mi­sen tai­to­ja (Luuk. 4:36). En­nen Mat­teuk­sen ko­dis­sa vie­rai­lua hän oli pa­ran­ta­nut hal­vaan­tu­neen mie­hen ja lo­puk­si ju­lis­ta­nut hä­nel­le, et­tä hä­nen syn­tin­sä on an­net­tu an­teek­si (Matt. 9:2).

Pa­ran­ta­ja sai­rai­ta var­ten

Mat­teuk­sel­la ei ol­lut mi­tään sai­raut­ta, ja hä­nen elä­mäs­sään asi­at oli­vat ul­koi­ses­ti hy­vin. Ai­noa hait­ta rik­kaas­sa elä­män­ta­vas­sa näyt­ti ole­van se, et­tä fa­ri­seuk­set hal­vek­si­vat hän­tä.

Mat­teus oli tul­li­mies, ja tul­li­mie­het toi­mi­vat usein lait­to­mas­ti pe­ries­sään yli­mää­räis­tä mak­sua ja ot­ta­es­saan ra­hat omaan käyt­töön­sä. Kaik­ki pi­ti­vät Mat­teuk­sen kal­tai­sia jul­ki­ses­ti syn­ti­si­nä. Myös Jee­sus viit­taa tä­hän sa­no­es­saan, et­tä ”ei­vät ter­veet tar­vit­se pa­ran­ta­jaa, vaan sai­raat”.

Jee­sus ei ohi­ta syn­ti­siä, vaan ate­ri­oi hei­dän kans­saan. Juu­ta­lai­sil­le syn­tis­ten luo­na ate­ri­oi­mi­nen ai­heut­ti kah­ta kau­he­am­paa pa­hen­nus­ta. He ei­vät voi­neet ym­mär­tää syn­tis­ten kans­sa olei­lua, kos­ka puh­tau­den vaa­li­mi­nen vaa­ti tark­kaa puh­taus­sään­tö­jen nou­dat­ta­mis­ta. He ajat­te­li­vat, et­tä syn­ti ikään kuin tart­tui­si kans­sa­käy­mi­sen seu­rauk­se­na.

Yh­tei­nen us­ko luo hen­gen yh­teyt­tä

Jee­sus oli näh­nyt Mat­teuk­sen is­tu­mas­sa tul­li­a­se­mal­la. Hei­dän vä­lil­lään käy­tiin ly­hyt vuo­ro­pu­he­lu, jon­ka jäl­keen Mat­teus nou­si ja läh­ti seu­raa­maan Jee­sus­ta. Hal­vaan­tu­neel­le mie­hel­le ju­lis­tet­tu syn­nin­pääs­tö to­teu­tui var­mas­ti myös Mat­teuk­sen koh­dal­la, vaik­ka sii­tä ei Raa­ma­tus­sa suo­raan ker­ro­ta.

Mat­teuk­sen ko­dis­sa, jon­ne Jee­sus saa­pui ate­ri­al­le, oli myös fa­ri­seuk­sia. He oli­vat tul­leet seu­raa­maan ja ar­vos­te­le­maan Jee­suk­sen toi­min­taa. He ei­vät osal­lis­tu­neet ate­ri­al­le, vaik­ka oli­vat ko­din si­sä­puo­lel­la. He ei­vät esit­tä­neet ar­vos­te­lu­aan suo­raan Jee­suk­sel­le, vaan hä­nen ope­tus­lap­sil­le. Jee­sus kui­ten­kin tie­si fa­ri­seus­ten ky­sy­myk­sen, mik­si hän hy­väk­syy syn­ti­set seu­raan­sa, ja vas­ta­si heil­le: ”En minä ole tul­lut kut­su­maan hurs­kai­ta, vaan syn­ti­siä.”

Mat­teuk­sen elä­mäs­sä nä­kyi hy­vin ly­hy­es­sä ajas­sa hen­gen he­del­mät. Ko­din ovet oli­vat avoin­na työ­to­ve­reil­le ja muil­le syn­ti­sil­le. Ate­ri­al­le ko­koon­tui pal­jon vä­keä. Mat­teus ei omi­nut yk­si­nään Jee­suk­sen seu­raa, vaan kut­sui kaik­kia ih­mi­siä kuu­le­maan elä­män sa­no­ja.

Ate­ri­ayh­teys nä­kyi konk­reet­ti­ses­ti Jee­suk­sen ja hä­nen seu­raa­jien­sa vä­lil­lä, ja se ku­vas­ti nä­ky­mä­tön­tä us­kon ja hen­gen yh­teyt­tä. Fa­ri­seuk­set jäi­vät tuon us­ko­nyh­tey­den ul­ko­puo­lel­le.

Pe­las­ta­vaa sa­no­maa Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta

Maan pääl­tä löy­tyy yhä Jee­suk­sen seu­raa­jia. Us­ko­vai­set pi­tä­vät seu­ro­ja, mis­sä lu­e­tun ja se­li­te­tyn Ju­ma­lan sa­nan ää­rel­lä voi us­koa niin kuin en­nen us­kot­tiin. Pyhä Hen­ki ei jaa ei­kä ero­ta, vaan liit­tää us­ko­vien jouk­koon nii­tä, jot­ka ha­lu­a­vat ot­taa evan­ke­liu­min sa­no­man vas­taan (Ap. t. 2:41).

Mo­net ih­mi­set et­si­vät Ju­ma­lan van­hurs­kaut­ta ja hä­nen py­hää tah­to­aan. Ju­ma­lan val­ta­kun­nan et­si­mi­nen ja löy­ty­mi­nen ei ole ih­mi­sen an­si­o­ta, vaan it­se Ju­ma­la pu­hut­te­lee ja pa­ran­taa oman­tun­non vai­vois­ta.

Mat­teuk­sen esi­merk­ki roh­kai­see nou­se­maan ylös ja läh­te­mään Jee­suk­sen seu­raan. Evan­ke­liu­mi on yk­sin­ker­tai­nen sa­no­ma syn­ti­sil­le, ja sen voi yhä kuul­la Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­sa: Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä on kaik­ki syn­nit an­net­tu an­teek­si.

Jaak­ko Sääs­ki­lah­ti

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 13.6.2018

Ku­vi­tus­ku­va: A.-L.S.

Raa­mat­tu 1992

Kun Jee­sus kau­pun­gis­ta läh­ties­sään kul­ki tul­li­a­se­man ohi, hän näki Mat­teus-ni­mi­sen mie­hen is­tu­van siel­lä. Jee­sus sa­noi hä­nel­le: ”Seu­raa mi­nua”, ja hän nou­si ja läh­ti seu­raa­maan Jee­sus­ta.

Jee­sus oli sit­ten ate­ri­al­la hä­nen ko­dis­saan. Sin­ne tuli myös usei­ta pub­li­kaa­ne­ja ja mui­ta syn­ti­siä, ja he ate­ri­oi­vat Jee­suk­sen ja hä­nen ope­tus­las­ten­sa kans­sa. Tä­män näh­des­sään fa­ri­seuk­set sa­noi­vat Jee­suk­sen ope­tus­lap­sil­le: ”Kuin­ka tei­dän opet­ta­jan­ne syö yh­des­sä pub­li­kaa­nien ja mui­den syn­tis­ten kans­sa!” Jee­sus kuu­li sen ja sa­noi: ”Ei­vät ter­veet tar­vit­se pa­ran­ta­jaa, vaan sai­raat. Men­kää ja tut­ki­kaa, mitä tämä tar­koit­taa: ’Ar­mah­ta­vai­suut­ta minä tah­don, en uh­ri­me­no­ja.’ En minä ole tul­lut kut­su­maan hurs­kai­ta, vaan syn­ti­siä.”

Bib­lia

Ja kuin Je­sus siel­tä kävi ohit­se, näki hän ih­mi­sen is­tu­van tul­li­huo­nees­sa, ni­mel­tä Mat­teus, ja sa­noi hä­nel­le: seu­raa mi­nua. Niin hän nou­si ja seu­ra­si hän­tä.

Jee­sus oli sit­ten ate­ri­al­la hä­nen ko­dis­saan. Sin­ne tuli myös usei­ta pub­li­kaa­ne­ja ja mui­ta syn­ti­siä, ja he ate­ri­oi­vat Jee­suk­sen ja hä­nen ope­tus­las­ten­sa kans­sa. Tä­män näh­des­sään fa­ri­seuk­set sa­noi­vat Jee­suk­sen ope­tus­lap­sil­le: ”Kuin­ka tei­dän opet­ta­jan­ne syö yh­des­sä pub­li­kaa­nien ja mui­den syn­tis­ten kans­sa!” Jee­sus kuu­li sen ja sa­noi: ”Ei­vät ter­veet tar­vit­se pa­ran­ta­jaa, vaan sai­raat. Men­kää ja tut­ki­kaa, mitä tämä tar­koit­taa: ’Ar­mah­ta­vai­suut­ta minä tah­don, en uh­ri­me­no­ja.’ En minä ole tul­lut kut­su­maan hurs­kai­ta, vaan syn­ti­siä.”