Lasse Kokko
Lasse Kokko
Juho Kamula
Ihmisen tulisi hoitaa Jumalan antamia lahjoja uskollisesti ja palvella muita lahjoillaan. Jeesus oli kuolemaansa saakka uskollinen palvelija.
Luukkaan evankeliumi on täynnä Jeesuksen esittämiä vertauksia. Niitä esiintyy lähes jokaisessa evankeliumin luvussa. Taitavat opettajat esittävät edelleen kuvia, tarinoita tai kokemuksia saadakseen yleisön ymmärtämään ajatuksiaan. Jeesuksen kertomukset ja opetukset tarkensivat ihmisten käsitystä siitä, millaista usko on.
Uskollinen taloudenhoitaja huolehtii
Ensi pyhänä kirkoissa kuullaan evankeliumitekstinä kertomus uskottomasta palvelijasta (Luuk. 12:42). Jeesus puhui sen opetuslapsilleen. Opetuslasten tehtävänä oli seurata Jeesusta saamansa kutsun vuoksi. Jeesus kutsui 12 miestä erityiseksi oppilasjoukokseen. Kalastajana toimineelle Pietarille Jeesus osoitti evankeliumin julistamisen viran kutsumalla hänet ihmisten kalastajaksi. (Luuk. 5:10).
Jokainen uskovainen yhdistyy opetuslapsiin Pyhän Hengen luomin yhteyksin. Jumala on yksi. Hänen Henkensä on yksi, ja kaikki, joita Jumala kutsuu lapsikseen, ovat yhden ja saman Hengen yhdistämiä. Siksi Jumalan palvelijasta kertovan tekstin pitäisi koskettaa jokaista uskovaista. Näin voimme myös asettaa itsemme Raamatun ihmisten paikalle lukiessamme Jumalan sanaa. (Luuk. 12:41.)
Evankeliumitekstin jakeet 42–44 kertovat siitä, että Jumala asettaa Jumalan valtakunnan ilosanoman levittäjiksi eli saarnaajiksi uskovaisia sananpalvelijoita. Jeesus käsitteli asiaa kertomalla, että uskollinen ja viisas taloudenhoitaja huolehtii alaisistaan ja jakaa vilja-annokset ajallaan. Näin hän toimii kuten Jumala (Hes. 34:26). Kun palvelija kilvoittelee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala tapaa hänet toimimassa oikein kutsuessaan hänet elämän jälkeen iankaikkisuuteen (Matt. 25:23).
Ihminen on lahjojensa haltija
Vastakohdaksi Raamattu esittää palvelijan, joka kyllä toimikautensa alussa on uskovainen, mutta lipeää opetuksessaan tai elämässään julkisesti tai salaisesti Jumalan tahdosta. Tällainen palvelija ei voi vedota asemaansa, vaan Jumala tuomitsee hänet eletyn elämän perusteella. (Ilm. 2:4–5.)
Jeesus tarkentaa kuvaa palvelijoista vielä esittämällä kertomuksen raipaniskuista (Luuk. 12:47). Raipaniskut olivat Uuden testamentin aikaan rangaistus pahantekijöille. Suomessa kyseistä rangaistusta ei ole käytetty edes suurien rikosten tehneille sitten 1800-luvun lopun.
Jeesuksen sanoman kärki ei ole raipaniskuissa tai muissakaan vertauksen yksityiskohdissa. Koko vertaus kertoo, miten Jumala suhtautuu meihin hänen antamiensa lahjojen haltijoina. Jumala on isäntä, me olemme hänen palvelijoitansa. Epäuskoinen ihminen on uskoton palvelija. Uskovainen on oman lihansa puolesta uskoton, mutta Pyhän Hengen puolesta hyvä ja uskollinen.
Maailman loppuessa isäntä palaa, ja jokainen uskovainen saa vedota siihen palvelijaan, joka oli uskollinen ristin kuolemaan saakka. Hänen nimensä oli Jeesus, suomeksi ´Jumala pelastaa´. Hänen nimensä voimasta saarnataan kaikille luoduille parannusta ja syntien anteeksiantamusta.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Nuortenkirja kertoo kahdeksasluokkalaisen Sallan kouluvuodesta, jonka aikana rinnakkaisluokkalainen Niko tulee pikkuhiljaa osaksi kouluarkea. Kirja käsittelee ihastumista, ystävyyttä sekä vastuullisuutta ja rehellisyyttä ihmissuhteissa.
Lämminhenkisessä lastenkirjassa kuvataan perheen vaikean tilanteen herättämiä tunteita ja pelkoja sekä niistä selviytymistä. Kirja tarkastelee lapsen näkökulmasta perheen muuttunutta elämää, joka vähitellen alkaa tuntua tutulta. Läheisten rakkaus ja uskon tuoma turva kantavat.