Tänään vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. 1500-luvulla elänyttä Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä. Hän oli myös Turun piispa ja uskonpuhdistaja.
Uskonpuhdistuksen hengessä Agricola piti tärkeänä suomenkielisen kirjallisuuden luomista, jotta suomenkieliset voisivat lukea Raamattua äidinkielellään. Hänen omasta äidinkielestään ei kuitenkaan ole varmuutta. Agricola loi suomen kirjakielen kääntämällä latinan- ja ruotsinkielistä kirkollista kirjallisuutta.
Vuonna 1543 julkaistiin ABC-kirja, joka oli ensimmäinen painettu suomenkielinen kirja ja ensimmäinen suomalainen aapinen. Se sisälsi kristinopin sekä lukemisen perusteet. Rucouskiria Bibliasta (1544) sisälsi rukouksia. Vuonna 1548 julkaistiin Agricolan kääntämä Uusi testamentti nimellä Se Wsi Testamenti. Agricola suomensi myös osia Vanhasta testamentista ja kirjoitti käsikirjoja jumalanpalvelusta varten.
Agricolan aikaista suomen kirjakieltä kutsutaan vanhaksi kirjasuomeksi. Sen sanasto poikkeaa jossain määrin nykyisestä. Agricolan kehittämää sanastoa on kuitenkin käytössä nykykielessäkin. Tällaisia sanoja ovat muun muassa esimerkki, esimies, esikuva, hallitus, isänmaa, hengellinen, inhimillinen, nöyrä, historia, omatunto ja vihollinen. Jotkut hänen keksimistään sanoista taas eivät ole kestäneet ajan hammasta. Tällaisia ovat esimerkiksi luutarha (merkitsi hautausmaata), lustitarha (paratiisi) ja vertaveli (toveri).
Tänään, Agricolan ja suomen kielen päivänä, avautuu Kielikello-lehden sähköinen arkisto verkossa vapaasti käytettäväksi. Se tarjoaa monipuolista tietoa suomen kielestä ja sen käytöstä. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jonka kirjoitukset käsittelevät kieltä eri näkökulmista ja muun muassa kielenkäytön suosituksia. Arkiston osoite on www.kielikello.fi.
Tekstissä käytetty lähteinä seuraavia sivustoja:
yle.fi/vintti/yle.fi/agricola
www.kotus.fi
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys