Luon­to on täyn­nä ih­meel­li­siä asi­oi­ta: her­kul­li­sia mar­jo­ja, kau­nii­ta vä­re­jä ja vaik­ka mitä tut­kit­ta­vaa pie­nel­le poh­dis­ke­le­val­le Hil­la-ty­töl­le. Uu­si las­ten­kir­ja tuo lä­hel­le sen, kuin­ka Ju­ma­la on luo­nut mei­dät jo­kai­sen − sen pie­nen si­sa­ruk­sen­kin, jota Hil­la jän­nit­ty­nee­nä mut­ta hiu­kan va­rau­tu­nees­ti odot­taa. Uu­den SRK:n las­ten­kir­jan Hil­lan mar­ja­vuo­si on kir­joit­ta­nut Rea Tii­ro­la-Tyni ja ku­vit­ta­nut Lot­ta Vuor­ma.

Rea Tii­ro­la-Tyni sai ide­an kir­jaan tois­sa ke­sä­nä ol­les­saan poi­mi­mas­sa vat­tu­ja.

− Mie­tis­ke­lin sii­nä, kuin­ka ai­na­kin Koil­lis­maal­la ih­mi­set ai­van hul­laan­tu­vat mar­ja-ai­ka­na. Mie­lee­ni tuli ta­ri­na pik­ku Hil­las­ta, jon­ka per­he on kova mar­jas­ta­maan. Ta­ri­nal­la oli heti nimi: Hil­lan mar­ja­vuo­si.

− Kirjaa oli ihana kirjoittaa. Olen kirjastossa työssä ja pidän paljon satutunteja. Teksti laskeutui paperille puheen rytmissä, Rea Tiirola-Tyni kertoo.

KUVA: KATI KOIVUKANGAS

− Kir­jaa oli iha­na kir­joit­taa. Olen kir­jas­tos­sa työs­sä

ja pi­dän pal­jon sa­tu­tun­te­ja. Teks­ti las­keu­tui pa­pe­ril­le

pu­heen ryt­mis­sä, Rea Tii­ro­la-Tyni ker­too.

KUVA: KATI KOI­VU­KAN­GAS

Luo­mis­työn sa­no­maa

Rea tar­jo­si teks­tiä SRK:lle. Hän tie­si jo etu­kä­teen, et­tä pelk­kä mar­jas­tus­tee­ma ei rii­tä. Kus­tan­nus­toi­mit­ta­ja Han­na Aho eh­dot­ti, et­tä mitä jos per­hees­sä ta­pah­tui­si jo­tain, mikä pis­täi­si Hil­lan kas­vu­haas­teen eteen. Esi­mer­kik­si vau­van syn­ty­mä liit­tyi­si Ju­ma­lan luo­mis­työs­tä ker­to­vaan sa­no­maan.

− Se tun­tui luon­nol­li­sel­ta ai­heel­ta. Per­heis­sä on usein pal­jon läm­pöä ja huu­mo­ria, ja ha­lu­sin tuo­da sitä teks­tis­sä esil­le, Rea to­te­aa.

Vä­ri­kyl­läi­siä luon­to­ku­via

Pää­työ­nään ku­va­tai­det­ta opet­ta­va Lot­ta Vuor­ma on teh­nyt tai­det­ta vuo­sien ajan. Kir­jaa hän ei ol­lut ai­em­min ku­vit­ta­nut.

− Kun sain Hil­lan mar­ja­vuo­den kä­si­kir­joi­tuk­sen lu­et­ta­vak­si, tie­sin heti et­tä juu­ri tä­män kir­jan tah­don ku­vit­taa. Kir­ja on tai­ta­vas­ti ja iha­nas­ti kir­joi­tet­tu. Pää­hen­ki­lö oli noin tyt­tä­rem­me ikäi­nen ja ta­ri­naan oli sik­si­kin help­po pääs­tä si­säl­le, Lot­ta ku­vai­lee.

Lot­ta ha­lu­si ku­vi­tuk­sel­laan tuo­da kir­jaan läm­pöä ja raik­kaut­ta.

− Lap­sen maa­il­mas­sa saa­vat vä­rit ko­ros­tua.

− Nautin eniten värikylläisten luontokuvien työstämisestä, Lotta Vuorma kertoo.

KUVA: EVELIINA MUSTONEN

− Nau­tin eni­ten vä­ri­kyl­läis­ten luon­to­ku­vien työs­tä­mi­ses­tä,

Lot­ta Vuor­ma ker­too.

Yh­teis­työn voi­min

Kir­joit­ta­jan, ku­vit­ta­jan, kus­tan­nus­toi­mit­ta­jan ja tait­ta­jan vä­li­nen yh­teis­työ oli Lo­tan mu­kaan pro­ses­sis­sa mer­kit­tä­vää. Myös hä­nen tyt­tä­ren­sä oli apu­na ku­vien ar­vi­oi­ja­na ja mal­li­na.

− Kir­ja on suun­nat­tu lap­sil­le, jo­ten lap­sen re­ak­ti­ot ja aja­tuk­set ku­vis­ta oli­vat to­del­la tär­kei­tä.

Ku­vi­tus­ku­va Hil­lan mar­ja­vuo­si -kir­jas­ta, Lot­ta Vuor­ma.

Voit lu­kea kir­jas­ta li­sää 21. 10. Päi­vä­mie­hen mu­ka­na il­mes­ty­nees­tä jul­kai­su­ku­vas­tos­ta.

Hil­lan mar­ja­vuo­si -kir­jaa voi os­taa SRK:n jul­kai­su­myy­mä­läs­tä sekä ti­la­ta SRK:n verk­ko­kau­pas­ta.