Kuvituskuva: Helmi Autio
Kuvituskuva: Helmi Autio
Päivämies
SRK:n isoskoulutus antaa isosille valmiuksia ryhmän vetämiseen, keskusteluun ja erilaisten nuorten kohtaamiseen.
Hakuaika SRK:n järjestämään isoskoulutukseen päättyi 8. syyskuuta 2023. Määräaikaan mennessä hakemuksia tuli 595. Valinnat on ilmoitettu nuorille sähköpostilla.
– On valtavan hieno asia, että niin monet nuoret kokevat leirityön tärkeäksi ja haluavat kehittää omaa osaamistaan leiriläisten parhaaksi, SRK:n perhe- ja diakoniatyön asiantuntija Matias Muhola iloitsee.
Kaikki haluttiin ottaa mukaan
Tänä vuonna SRK:n isoskoulutukseen valittiin kaikki koulutukseen hakeneet nuoret. Hakijoita oli 108:sta eri rauhanyhdistyksestä. Hakijat olivat iältään 15–24-vuotiaita. Suurin osa hakijoista oli vuonna 2008 syntyneitä.
– Tahdomme tarjota tämän mahdollisuuden kaikille nuorille, toteaa Muhola.
Isosia tarvitaan monilla eri leireillä sekä rauhanyhdistyksissä. Muhola muistuttaa, että isoseksi voi kuitenkin edelleen päästä myös ilman koulutusta.
– Haluan rohkaista ihan kaikkia nuoria hakeutumaan leiri- ja kotisiionin toimintaan mukaan. Isoseksi oppii parhaiten olemalla isosena.
Koulutukseen hakeneilta nuorilta kysyttiin lupa välittää tiedot rauhanyhdistyksen nuoriso-ohjaajille. Luvan antaneiden nuorten tiedot välitetään rauhanyhdistyksiin, jotka voivat kutsua nuoria erilaisiin vastuutehtäviin.
Kohti isosen tehtävää
Isoskoulutuksen ensimmäinen osuus on loka–marraskuussa. Koulutuksessa syvennytään keskustellen, kuunnellen ja toimien rippikoulun tavoitteeseen sekä isosen identiteettiin.
– Ennen kaikkea rohkaistaan toinen toisiamme isosen tärkeään tehtävään. Ei voida sanoa, että on yksi isosen malli. Leireille tarvitaan erilaisia isosia, Muhola summaa.
Koulutus pidetään kolmella alueella: eteläisellä, keskisellä ja pohjoisella. Koulutuksen runko on sama kaikilla alueilla.
Erilaisina mutta samanarvoisina koulutukseen
Jokaisella koulutukseen hakevalla isosella on mielikuva siitä, millainen on hyvä isonen. On tärkeää, että nuori oppii tunnistamaan omia odotuksiaan ja näkemyksiään isosena toimimisesta. Vielä tärkeämpää on tunnistaa omat vahvuudet ja haasteet suhteessa omiin odotuksiin.
– Usein oletetaan, että kaikki isoset ovat esimerkiksi todella musikaalisia. Tämä ei pidä paikkaansa. Osa isosista harrastaa musiikkia laulaen tai soittaen. Jokainen kuitenkin voi osallistua lauluun omalla äänellään ja lahjoillaan, kuvailee Muhola.
Nuoret saattavat myös olettaa, että kaikki isoset ovat hyvin ulospäinsuuntautuneita. Muholan mukaan isoseksi hakeutuukin keskimääräisesti ulospäinsuuntautuvampia nuoria.
– Hyvän isosen ei tarvitse olla massojen viihdyttäjä. Jokaisen isosen tulee kuitenkin rohkaistua kohtaamaan nuoria joko pienessä ryhmässä tai vaikka kahden kesken, hän kertoo.
Tätäkin taitoa voi ja kannattaa harjoitella. Oletuksia, mielikuvia ja odotuksia isosen toiminnasta peilataan koko koulutuksen ajan eri näkökulmista.
Koulutuksessa on hyvä mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja luoda ystävyyssuhteita eri puolelta tulleiden nuorten kanssa. Tämä sama mahdollisuus on myös muussa leiri- ja kurssitoiminnassa.
– Leirien lähtökohta on se, että jokainen on Jumalan luomana yhtä arvokas, ketään ei jätetä yksin. Haluankin rohkaista jokaista hakeutumaan leirille omana ainutlaatuisena itsenään, Muhola kannustaa.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys