JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Jo­han­nes eli as­keet­ti­ses­ti ja ju­lis­ti suur­ta sa­no­maa

Uutiset
24.6.2016 7.07

Huo­men­na vie­te­tään ju­han­nus­päi­vää, Jo­han­nes Kas­ta­jan syn­ty­mä­päi­vää. Jo­han­nes Kas­ta­ja ju­lis­ti Ju­ma­lan ar­mol­lis­ta hy­vyyt­tä, pe­las­tus­ta ja syn­tien an­teek­si­an­ta­mis­ta ja val­mis­ti tie­tä Jee­suk­sel­le. Hä­nen elä­mään­sä ku­va­taan Raa­ma­tun li­säk­si lu­ke­mat­to­mis­sa apok­ry­fi­ker­to­muk­sis­sa. Ohei­nen kuva on Sa­la­man­can ka­ted­raa­lin Jo­han­nes Kas­ta­ja -pat­saas­ta.

Ju­han­nuk­sen ajan­koh­ta juon­tuu Luuk­kaan evan­ke­liu­min en­sim­mäi­ses­tä lu­vus­ta, jos­sa ker­ro­taan Jo­han­nek­sen syn­ty­neen puo­li vuot­ta en­nen Jee­sus­ta.

Jo­han­nes Kas­ta­ja ker­too it­se teh­tä­väs­tään Jo­han­nek­sen evan­ke­liu­mis­sa: ”Hä­nen (Jee­suk­sen) on tul­ta­va suu­rem­mak­si, mi­nun pie­nem­mäk­si.” Kirk­koi­sä Au­gus­ti­nus (354–430) yh­dis­ti tä­män Jo­han­nes Kas­ta­jan rep­lii­kin ke­sä­päi­vän ja tal­vi­päi­vän sei­sauk­siin. Päi­vät al­ka­vat ly­he­tä Jo­han­nek­sen juh­lan jäl­keen. Jou­lus­ta, Jee­suk­sen syn­ty­mäs­tä, valo al­kaa jäl­leen li­sään­tyä.

As­keet­ti­nen elä­mä

Apok­ry­fit­ra­di­ti­oi­den mu­kaan Jo­han­nes Kas­ta­jaa pi­de­tään Jee­suk­sen serk­ku­na. Apok­ry­fi­kir­jat ker­to­vat, et­tä Jo­han­nes oli­si äi­tin­sä Eli­sa­be­tin kuo­le­man jäl­keen pa­en­nut erä­maa­han. Hän eli siel­lä as­keet­ti­ses­ti, na­sii­ri­na eli Ju­ma­lal­le vih­kiy­ty­nee­nä. Na­sii­riu­teen liit­tyi se, et­tei hän kos­kaan avi­oi­tu­nut. Jo­han­nes ruok­ki it­se­ään hu­na­jal­la ja hei­nä­sir­koil­la ei­kä lei­kan­nut hiuk­si­aan. Hän pu­keu­tui ka­me­lin tal­jaan ja si­toi sen nah­ka­vyöl­lä yl­leen.

Ku­van ker­to­maa

Län­si­mai­sen tai­teen tyy­pil­li­sim­mät ta­vat ku­va­ta Jo­han­nes­ta ovat joko lap­se­na Jee­suk­sen kans­sa, ai­kui­se­na kas­ta­mas­sa Jee­sus­ta tai te­loi­tuk­sen jäl­keen.

Es­pan­ja­lai­sen Sa­la­man­can ka­ted­raa­lin Jo­han­nes Kas­ta­ja -pat­saas­sa (ohei­nen kuva) on vä­hän ele­ment­te­jä. Esi­mer­kik­si Jo­han­nek­sen sym­bo­lie­läin ka­rit­sa puut­tuu sii­tä ko­ko­naan. Hä­net on kui­ten­kin help­po tun­nis­taa muun mu­as­sa ka­me­lin­tal­jas­ta. Kuih­tu­nut ole­mus ku­vaa as­keet­tis­ta elä­mää erä­maas­sa. Pat­saan kä­des­sä ole­va kir­ja muis­tut­taa kat­so­jaa sii­tä, et­tei hän ol­lut op­pi­ma­ton, vaan tun­si py­hät kir­jat ja lain.

Ku­van pat­sas: Tun­te­ma­ton te­ki­jä, 1400-1500-lu­ku­jen vaih­de. Sa­la­man­can ka­ted­raa­li, Sa­la­man­ca, Es­pan­ja.

Va­lo­ku­va: Mar­co Pe­ret­to

Läh­de: evl.fi

17.1.2020

Kos­kaan en ota hä­nel­tä pois ar­mo­a­ni, mi­nun liit­to­ni kes­tää hor­ju­mat­ta. Ps. 89:29

Viikon kysymys