KUVA: JOHANNA LUMIJäRVI
KUVA: JOHANNA LUMIJäRVI
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous on kokoontunut istuntokautensa ensimmäiseen istuntoon Turkuun. Kirkolliskokous on koolla maanantaista perjantaihin 9.–13.5. Avajaisten päätteeksi kirkkoneuvos Pekka Huokuna luovutti kirkolliskokoukselle virsikirjan lisävihkon. Ruokavirsi laulettiin lisävihkosta.
Arkkipiispa Kari Mäkinen avasi kirkolliskokouksen. Hän nosti avajaispuheessa esille kaksi merkkipaalua, joiden kynnyksellä kirkolliskokous aloittaa työskentelynsä: reformaation merkkivuoden ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden. Molempia juhlitaan vuonna 2017.
Rajojen sulkeminen ei ratkaisu
Mäkinen totesi, että nyt on tilaisuus pysähtyä katsomaan reformaation kirkkojen ja kansallisvaltioiden hitaasti muuttuvaa suhdetta.
– Luterilaisten kirkkojen ääni on selkeä ja yhteinen: kristinusko ei anna perusteita suojautumiseen Euroopan tai oman maan rajoja sulkemalla, Mäkinen linjasi.
– Päivä päivältä on selkeämpää, että luterilaisuus ei ole vain suomalaisuutta eikä suomalaisuus vain luterilaisuutta, hän jatkoi.
Arkkipiispa kuvaili puheessaan myös kirkon ja valtion suhdetta. Kirkolliskokouksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin muussa julkishallinnossa: esimerkiksi tasapuolisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Valtiojohto ei johda kirkkoa, ja kirkolla on muiden uskonnollisten yhteisöjen tavoin vapaa, tarvittaessa kriittinenkin toiminnan ja puheen tila yhteiskunnassa.
Kahdeksas käsky esillä avajaissaarnassa
Kirkolliskokouksen avajaismessussa Turun tuomiokirkossa saarnasi Lapuan piispa Simo Peura. Hän pohti saarnassaan evankeliumin pohjalta Puolustajan, Pyhän Hengen, tehtävää tämän päivän maailmassa ja jokaisen elämässä. Piispa muistutti, että myös jokaisen kristityn tehtävänä on puolustaa toista ihmistä: suojella, tukea ja auttaa lähimmäistään.
– Yhden esimerkin toisten puolustamisesta antaa kahdeksas käsky. Se kiinnittää huomion siihen, mitä ja miten puhumme lähimmäisistä.
Peura totesi, että käsky on entistä ajankohtaisempi sosiaalisen median todellisuudessa. Hän toi esiin, että tämän päivän suomalaisilla on korjaamista myös muussa yhteiselämässä:
– Meillä on paljon oppimista esimerkiksi siinä, kuinka kohtaamme vieraat tulijat. On käsittämätöntä, että suomalainen saattaa syljeksiä kadulla tummaihoisen turvapaikanhakijan päälle.
Positiivinen uskonnonvapaus kuuluu demokratiaan
Piispa muistutti saarnassaan myös positiivisesta uskonnonvapaudesta. Vaikka kirkon asemasta julkisessa elämässä kiistellään, Suomessa on helppoa olla kristitty.
– Oikeus omaan uskontoon on myös heillä, jotka tulevat maahamme toisista kulttuureista. Demokratiaan kuuluu positiivinen uskonnonvapaus.
Kirkolliskokouksen avajaismessun toimitti Lapuan piispa Simo Peura avustajinaan hiippakuntansa kirkolliskokousedustajat.
KUVA: JOHANNA LUMIJäRVI
Kirkolliskokouksen avajaismessun toimitti Lapuan piispa Simo Peura avustajinaan
hiippakuntansa kirkolliskokousedustajat.
KUVA: JOHANNA LUMIJäRVI
Kirkolliskokousta voi seurata Twitterissä: #kirkolliskokous.
Kirkolliskokouksen verkkosivuilta löytyy monipuolista tietoa aiheesta. Sieltä voi esimerkiksi seurata täysistuntoja, jotka videostreemataan 11.–13.5.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys