Kirkolliskokouksen avajaismessu järjestettiin Riimin kirkossa. Edustaja Olof Widén Porvoon hiippakunnasta kantoi jumalanpalveluksen kulkueessa ristiä. Oikealla edustaja Pauli Niemelä Oulun hiippakunnasta.
Johanna Lumijärvi
Kirkolliskokouksen avajaismessu järjestettiin Riimin kirkossa. Edustaja Olof Widén Porvoon hiippakunnasta kantoi jumalanpalveluksen kulkueessa ristiä. Oikealla edustaja Pauli Niemelä Oulun hiippakunnasta.
Johanna Lumijärvi
Päivi Martikainen
Päivämies
Erimielisyyksistä huolimatta viikon aikana esiintyi myös pyrkimystä kunnioittavaan yhteistyöhön.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous kokoontui syysistuntoon Turkuun 3.–7. marraskuuta.
Arkkipiispa Tapio Luoma kannusti avauspuheessaan kirkolliskokousta rakentamaan yhteistä tulevaisuutta erimielisyyksistä huolimatta.
Verotusoikeus on tärkeä
Kirkolliskokouksella oli työlistallaan lukuisia asioita. Edustaja-aloitteita oli jätetty ajankohtaisista aiheista.
Edustaja-aloite 6/2025 esitti, että kirkon tulee varautua verotusoikeudesta luopumiseen ja julkisoikeudellisen aseman purkamiseen. Aloite jätettiin raukeamaan.
Kirkolliskokousedustaja Pauli Niemelä näkee perussyynä aloitteen tekemiselle strategisen varautumisen.
– Se on viisasta. Moni kuitenkin epäili, että aloitteen takana oli vahva pettymys piispojen pastoraaliseen ohjeeseen.
Niemelän mukaan kaikki puolsivat varautumista, mutta aloitteen tapaa ei pidetty viisaana. Edustajat näkivät parempana, että kirkolliskokous keskustelisi varautumisesta esimerkiksi iltakoulutyyppisessä käsittelyssä.
Kirkon perustehtävä keskiöön
– Pelko on, että jo aloitteen käsittely koituu kirkolle vahingoksi. Kirkon verotusoikeus antaa mahdollisuuden nykyiseen laajaan toimintaan ja työntekijämäärään. Kirkon talous romahtaisi, Niemelä kertoi käsittelyssä kuultuja mielipiteitä.
Hän korostaa, että verotusoikeus on mahdollistanut kirkolle nykyisenkaltaisen toiminnan ja puitteet kiinteistöineen.
– On vaikea kuvitella, että vapaaehtoisilla maksuilla voisi yltää tähän. Toisaalta verotusoikeus ja julkisoikeudellinen asema ovat vaikuttaneet siihen, että kirkon tapa olla kirkko on hyvin raskas. Se on voinut näyttäytyä myös tehottomana ja laiskanpulskeana.
Niemelä huomauttaa, että kirkon jäsenmäärän ja työntekijämäärän laskiessa korostuu seurakuntalaisten vastuu ja vapaaehtoistyö.
– Kansankirkkona haluamme kohdata seurakuntalaiset laajalla ja erilaisella toiminnalla, mutta samalla heidät pitäisi ohjata terävään kärkeen eli jumalanpalvelukseen, Jumalan sanan ja sakramenttien ääreen. Tässä meillä olisi kirkossa paljon parannettavaa. Kirkon perustehtävä pitäisi saada kaikessa keskiöön.
Oikeusvarmuuden lisääminen mietitytti
Kokoukselle jätetty edustaja-aloite 5/2025 koski kirkon hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuuden lisäämistä. Aloitteessa viitattiin piispainkokouksen antamaan pastoraaliseen ohjeeseen samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimistä pyytävien parien kohtaamisessa sekä kirkkohallituksen täysistunnon tekemään kolehtipäätökseen. Aloite jätettiin raukeamaan.
Niemelä tulkitsee, että aloitteen taustalla ovat ajankohtaiset kirkon kipukohdat: kahden lähetysjärjestön virallisen kolehdin evääminen kirkkohallituksen täysistunnossa ja piispojen pastoraalinen ohje.
– Aloitteen tekijät halusivat toimielintä tai vastaavaa, joka varmistaisi kirkon hallinnollisten päätösten oikeellisuuden. Muun muassa Ruotsin kirkossa on valitustuomioistuin.
Niemelä huomauttaa, että valtionhallinnossa on muun muassa oikeuskansleri, joka valvoo hallintoelinten päätösten oikeellisuutta.
– Sinällään vastaavantyyppiselle olisi tarvetta. Olennaista kuitenkin olisi, että kirkon hallintoelimet kunnioittaisivat omien toimivaltuuksiensa rajoja. Kolehtiasiassa ja pastoraalisen ohjeen antamisessa olisi kyllä moitteille ja jopa valitukselle perusteita.
Kirkkotilojen käyttö herätti tunteita
Aloite 8/2025 oli jätetty kirkkotilan käytön periaatteista. Niemelä arvioi aloitteen taustalla olleen pyrkimys torjua kristilliselle uskolle vieraita uutuuksia.
– Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkotilan käytöstä seurakunnassa päättää kirkkoherra yhdessä kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston kanssa. Kirkkoherran tehtävä on valvoa kirkon käyttöä. Pidän tärkeänä, että asia säilyy paikallisessa päätöksenteossa. Vaikka aloitteen tavoite on oikeansuuntainen, en toivo, että esimerkiksi kirkkohallitukselle annettaisiin tehtävä luoda säännöstö asialle. Tehtävä olisi vaikea ja voisi rajoittaa paikallista päätöksentekoa. Sitä paitsi se ei kuulu Kirkkohallituksen tehtäviin.
Niemelä kommentoi aloitteen ensimmäisenä käsittelypäivänä, että lähetekeskustelu oli laaja ja tunteikas ja jatkuisi seuraavana päivänä. Hän aikoi äänestää aloitteen raukeamisen puolesta.
Ensimmäinen paneelikeskustelu
Maanantai-iltana kirkolliskokouksessa järjestettiin paneelikeskustelu aiheesta Kirkon kipupisteet.
Panelisteina olivat Espoon piispa Kaisamari Hintikka, kirkkohallituksen kansliapäällikkö Niilo Pesonen sekä kirkolliskokousedustajista Pauli Niemelä ja Torsten Sandell.
Esillä olivat kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen ja piispainkokouksen väliset toimivaltasuhteet, piispainkokouksen pastoraalinen ohje ja lähetysjärjestöjen asema.
Niemelä pohtii, että keskustelulla haluttiin purkaa paineita ja edistää kunnioittavaa keskustelua kirkon ajankohtaisista asioista.
– Keskustelu oli hyvä yritys, vaikka eihän siinä mikään ratkennut. Muutama vastakkaistakin kantaa edustava päättäjä on antanut myönteistä palautetta rakentavasta tavasta keskustella kirkon kipukohdista.
Uutinen on kirjoitettu 6.11.
Lisäys 7.11: Aiemmassa täysistunnossa käynnistynyttä keskustelua kirkkotilojen käytöstä jatkettiin kirkolliskokousviikon viimeisessä täysistunnossa. Aloite jätettiin raukeamaan.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys