Eri alo­jen am­mat­ti­lai­set eri puo­lil­ta Suo­mea ker­to­vat aja­tuk­si­aan ny­kyi­ses­tä ja tu­le­vai­suu­den työ­e­lä­mäs­tä.

Haas­ta­tel­ta­vil­ta ky­syt­tiin:

1. Mitä teet työk­se­si?

2. Mitä toi­vot työn an­ta­van si­nul­le?

3. Min­kä­lai­nen on hyvä työ­yh­tei­sö?

4. Työ­e­lä­mäs­sä voi tul­la myös ris­ti­rii­ta­ti­lan­tei­ta. Mi­ten niis­tä sel­vi­ää?

5. Mi­ten ar­ve­let työ­e­lä­män muut­tu­van tu­le­vai­suu­des­sa?

Jari Miet­ti­nen, Es­poo

1. Työs­ken­te­len vien­ti­mie­he­nä.

2. Elan­non, ta­voit­teel­lis­ta ja mie­le­käs­tä te­ke­mis­tä sekä tu­le­vai­suu­den­mah­dol­li­suuk­sia.

3. Hyvä työ­yh­tei­sö toi­mii sa­man­kal­tais­ten ar­vo­jen poh­jal­ta avoi­mes­ti ja hy­väs­sä yh­teis­työ­hen­ges­sä, spar­raa ja an­taa tar­vit­ta­es­sa ver­tais­tu­kea jopa työ­a­si­oi­den ul­ko­puo­lel­la.

4. Ris­ti­rii­ta­ti­lan­teis­ta sel­vi­ää par­hai­ten kes­kus­te­le­mal­la. Ti­lan­tees­ta riip­pu­en voi ol­la hyvä kes­kus­tel­la mui­den us­ko­vais­ten kans­sa ja ky­sel­lä mie­li­pi­tei­tä ja neu­vo­ja.

5. Työ­e­lä­mä muut­tuu Suo­mes­sa­kin en­tis­tä enem­män hen­ki­sek­si työk­si ja eten­kin eri­lai­set pal­ve­lu­am­ma­tit tu­le­vat yleis­ty­mään. Tie­to-, tele- ja te­ko­ä­ly­tek­nii­kat sekä bi­o­lo­gia kaik­ki­ne osa-alu­ei­neen ke­hit­ty­vät, niin et­tä syn­tyy pal­jon uu­sia mie­len­kiin­toi­sia am­mat­te­ja ja työ- ja lii­ke­toi­min­ta­mah­do­li­suuk­sia.

Eli­sa Lah­ti­nen, Pori

1. Toi­min kä­ti­lö­nä.

2. Ai­nut­laa­tui­sia koh­taa­mi­sia nais­ten ja per­hei­den rin­nal­la kul­kies­sa elä­män eri vai­heis­sa syn­ty­mäs­tä kuo­le­maan. Työ on mo­ni­puo­lis­ta ja sii­nä tar­vi­taan te­o­reet­ti­sen tie­don li­säk­si kä­den­tai­to­ja, on­gel­man­rat­kai­su­ky­kyä, pää­tök­sen­te­ko­ky­kyä sekä hy­viä vuo­ro­vai­ku­tus- ja ih­mis­suh­de­tai­to­ja. Työs­sä ko­ros­tuu hie­no­tun­tei­suus ja ti­lan­ne­herk­kyys.

3. Avoin, kan­nus­ta­va, tasa-ar­voi­nen ja toi­set huo­mi­oo­not­ta­va. Hy­väl­lä työ­pai­kal­la on hyvä yh­teis­hen­ki.

4. Esi­mie­hen ja työ­nan­ta­jan joh­ta­mis­tai­dot ko­ros­tu­vat ris­ti­rii­ta­ti­lan­teis­sa, mut­ta rat­kai­su­jen löy­ty­mi­seen tar­vi­taan koko työ­yh­tei­söä. Avoin ja re­hel­li­nen kes­kus­te­lu asi­ois­ta on kaik­kien par­haak­si.

5. Toi­von, et­tä tie­to­ko­neet/tek­niik­ka ei­vät vie kaik­kea ai­kaa var­si­nai­ses­ta po­ti­las­työs­tä. Li­säk­si toi­von, et­tä hen­ki­lös­tö­re­surs­sit py­syi­si­vät re­a­lis­ti­si­na suh­tees­sa työn mää­rään. Toi­von myös päät­tä­jil­le vii­saut­ta syn­ny­tys­sai­raa­loi­den tu­le­vai­suut­ta suun­ni­tel­ta­es­sa, jot­ta mat­ka sai­raa­laan py­syi­si in­hi­mil­li­se­nä.

Timo-Ju­ha­ni Lau­ri­la, Vih­ti

1. Olen La­pin kä­rä­jä­oi­keu­den kä­rä­jä­tuo­ma­ri, mut­ta nyt eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja­na oi­keus­mi­nis­te­ri­ös­sä.

2. Toi­von työs­tä ti­lai­suut­ta ide­oi­da uut­ta ja ke­hit­tää yh­teis­kun­taa. Tuo­ma­rin teh­tä­väs­sä pi­din työn riip­pu­mat­to­muu­des­ta ja sii­tä, et­tä sii­nä pys­tyi omal­la pa­nok­sel­laan aut­ta­maan ih­mi­siä so­pi­maan asi­oi­ta.

3. Hyvä työ­yh­tei­sö on avoin ja ta­sa­puo­li­nen sekä kaik­kia ar­vos­ta­va ja kan­nus­ta­va. Joh­dol­la on iso vai­ku­tus asi­oi­den su­ju­mi­ses­sa ja hy­vän hen­gen luo­mi­ses­sa.

4. Ris­ti­rii­dan osa­puo­lel­le on tär­ke­ää tul­la kun­ni­oit­ta­vas­ti ja ta­sa­puo­li­ses­ti koh­del­luk­si. Ris­ti­rii­ta­ti­lan­teen ul­ko­puo­li­sia, mut­ta sen vai­ku­tuk­ses­sa työ­tä te­ke­viä voi aut­taa, jos ti­lan­net­ta kä­si­tel­lään avoi­mes­ti mm. hu­hu­jen vä­hen­tä­mi­sek­si.

5. Di­gi­ta­li­saa­tio ete­nee. Työn si­säl­tö voi mo­nes­sa am­ma­tis­sa muut­tua, mut­ta te­ki­jöi­tä tar­vi­taan edel­leen. Tu­le­vai­suu­teen voi suh­tau­tua rau­hal­li­ses­ti ja avoi­min mie­lin uut­ta op­pien.

Vuok­ko Kan­gas, Ou­lun­sa­lo

1. Olen am­ma­til­ta­ni opet­ta­ja.

2. Työ an­taa iloa, ih­mis­suh­tei­ta, haas­tei­ta ja mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä elä­mään sekä toi­meen­tu­loa.

3. Huu­mo­ri on tär­ke­ää. Hy­vän työ­yh­tei­sön tun­tee­kin sii­tä, et­tä kaik­ki voi­vat hy­väl­lä mie­lel­lä nau­raa yh­des­sä, ei­kä ku­kaan tun­ne olo­aan nau­ru­na­lai­sek­si. Omaa osaa­mis­taan ja­e­taan toi­sil­le yh­teis­ten ar­vo­jen saa­vut­ta­mi­sek­si.

4. Kaik­ki ei voi työ­pai­kal­la men­nä oman mie­len mu­kaan, mut­ta tär­ke­ää on, et­tä kaik­ki ko­ke­vat tu­le­van­sa kuul­luik­si. Kan­nus­te­taan ja ke­hu­taan toi­sia ja yri­te­tään sie­tää ne asi­at, jois­ta te­ki­si mie­li moit­tia. Ol­laan ar­mol­li­sia toi­nen toi­sil­lem­me niin kuin Ju­ma­la­kin on meil­le ar­mol­li­nen.

Työ tu­lee ai­na ole­maan yk­si tär­keä Ju­ma­lan an­ta­ma lah­ja ja siu­naus elä­mäs­sä. Luu­len, et­tä näh­dyk­si ja kuul­luk­si tu­le­mi­nen on ih­mi­sen pe­rus­tar­ve, ja työn kaut­ta moni tu­le­vai­suu­des­sa­kin tu­lee löy­tä­mään mer­ki­tyk­siä elä­mäl­leen, kun­han työ on so­pu­soin­nus­sa omien ar­vo­jen kans­sa.

Ku­vat: haas­ta­tel­ta­vil­ta

Lue li­sää 8.5.2019 il­mes­ty­nees­tä Päi­vä­mie­hes­tä